Levottomat jalat Terveys

Levottomat jalat

Levottomat jalat -oireyhtymä (Restless Legs Syndrome, RLS) on levossa ja/tai nukkuumanmennessä ilmenevä alaraajojen epämiellyttävä tuntemus, jonka takia jalkoja on pakko liikutella. Liikuttelu helpottaa oloa joten oireyhtymästä kärsivä kävelee mielellään öisin. Tila on neurologinen ja haittaa hyvin usein henkilön unensaantia ja vaikeuttaa nukkumista.

Oireyhtymää esiintyy molemmilla sukupuolilla, joskin naiset kärsivät tästä enemmän. RLS on yleisempi yli 40-vuotiailla, mutta se voi alkaa missä iässä tahansa (myös lapsilla). Jos oireet alkavat alle 30 vuoden ikää, on taudilla usein geneettinen alkuperä.

Syyt levottomat jalat -oireyhtymään?

Levottomat jalat -oireyhtymän tarkempaa alkuperää ei tunneta, mutta nykytiedon mukaan todennäköisin syy on keskushermoston välittäjäaineiden – ja varsinkin dopamiinin – häiriö. Oireisto voi johtua myös lääkityksestä, joistain sairauksista (esim. munuaisten vajaatoiminta) tai raudanpuuteanemiasta, mutta hyvin usein mitään altistavaa tekijää ei tarvita. Oireyhtymän toteamiseen ei ole olemassa mitään spesifistä testiä, vaan diagnoosi tehdään tietyn kriteeristön perusteella. Selvä oire on vähintään kolme kuukautta kestänyt, öisin paheneva tarve liikutella jalkoja. Jos kävely auttaa oireisiin, se vahvistaa diagnoosia. Lapsilla oireiden toteaminen on usein hankalaa, ja RLS saatetaan usein sekoittaa kasvukipuihin.

Levottomat jalat -oireyhtymän hoito

RLS vaatii usein lääkityksen, sillä se johtaa hoitamattomana univaikeuksiin ja hankaloittaa elämää. Oireyhtymää hoidetaan dopaminergisillä lääkkeillä, joilla pyritään nostamaan keskushermoston dopamiinitasoja. Lääkitys voi kuitenkin pitkään käytettynä menettää tehonsa. Lisäksi dopaminergiset lääkkeet aiheuttavat usein epämiellyttäviä sivuvaikutuksia.

Lääkehoidon lisäksi oireisiin voidaan vaikuttaa elämäntavoilla ja muilla hoidoilla. Levottomista jaloista kärsivän kannattaa pyrkiä välttämään kaikkia keskushermoston toimintaa kiihdyttäviä aineita, kuten kofeiinia, alkoholia ja nikotiinia. Kevyt päivittäinen liikunta vähentää oireita, mutta raskas liikunta – varsinkin ennen nukkumaanmenoa – pahentaa niitä hermostoa aktivoivan vaikutuksen takia. Vitamiini- ja hivenainelisät auttavat yleensä vain, jos elimistöstä on puutostila. Oireyhtymään on raudanpuutteen lisäksi yhdistetty folaatin ja magnesiumin puute. Vahva B-vitamiinilisä saattaa olla hyödyksi. Myös nestehukka pahentaa oireita.

Osa levottomista jaloista kärsivistä on kokenut hyötyvänsä TENS-hoidosta. TENS, eli transkutaaninen hermostimulaatio on menetelmä jossa kosketushermopäätteitä ärsytetään sähköisesti. Tämä estää kipuärsykkeiden etenemisen. TENS-laitteita on saatavilla myös kotikäyttöön, mutta kannattaa hommata 4-kanavainen, noin 200-300 euron hintaluokassa oleva laite monipuolisten säätöjen vuoksi. Osa on saanut apua myös unirytmin muutoksesta siirtämällä nukahtamista ja heräämistä myöhäisempään ajankohtaan. Stressi vaikuttaa oireiden pahenemiseen, joten iltaisin voi kokeilla myös sykettä alentavia ja hermostoa rauhoittavia hengitysharjoituksia.

Ravintolisät apuna?

Jos apua haluaa etsiä ravintolisäpuolelta, niin tieteellistä näyttöä löytyy kovin vähän. Koska RLS johtuu luultavasti dopamiinivajeesta, saattaa dopamiinitasoja nostavista ravinteista olla hyötyä. Näitä ovat esimerkiksi DLPA, fosfatidyyliseriini ja L-tyrosiini. Jostain päin maailmaa saattaa löytää myös Mucuna pruriens –palkokasvista tehtyä ravintolisää, joka nostaa suoraan keskushermoston dopamiinipitoisuuksia. Edellä mainittujen lisäksi apua saattaa löytyä koliinista ja inositolista.

Tekstin kirjoittaja: Timo Kettunen

Timo Kettunen

Tasan sitä, mitä sanotaan.

Sivustolla Timo kirjoittaa lähes kaikesta.

Lue koko esittely