Treeni

Liikunta-alan olettamukset, osa 1

Liikunta-alalla tuntuu olevan vielä paljon asioita joita tehdään vain siksi, että niin on tehty myös aikaisemmin. Miksi ihmisille opetetaan edelleen asioita lineaarisesti? Miksi asioita ei kyseenalaisteta enemmän?

Huomatkaa, että en kyseenalaista tässä välttämättä käsittelemiäni asioita, vaan kyseenalaistan mustavalkoista ajattelumaailmaa niiden ympäriltä. Nämä asiat eivät ole myyttejä joten tämän artikkelin tarkoitus ei ole murtaa niitä. Harmistun vain aina kun tuore, alalle juuri valmistunut ammattilainen selittää tohkeissaan jostain asiasta joka hänelle on opetettu. Mutta kun kysyn perusteluja asiaan, niin niitä ei tule.

Tai sitten ne ovat hyvin ympäripyöreitä. Osataanko asioita oikeasti vai toistetaanko vain opittua?

Miksi mitään opetetaan ilman perusteluja? Asioita voi tehdä aika monella tavalla oikein ja onkin oikeastaan surullista että koskaan ei tulla sieltä laatikosta pois ja ajatella asioita muista näkökulmista. Hyvin usein parhaita liikunta-alan ammattilaisia ovat ne, jotka tulevat alalle toiselta alalta.

He nimittäin katsovat asioita tuorein ja vierain silmin – ilman opittuja ennakkoasenteita ja olettamuksia.

Erikoistekniikoiden käyttäminen

Tämän koko artikkelin idea tuli oikeastaan tästä. Meillä on Gains.fi-sivustolla kesäkuntoon v3.0 –treeniohjelma jossa käytetään paljon erikoistekniikoita. Minulle tuli kysymys PT-oppilaalta, että miksi näin. Heille oli nimittäin kerrottu koulutuksessa, että erikoistekniikoita ei saa missään nimessä käyttää joka kerta.

Miksi? Toki kysyin, mutta perusteluja ei oikein löytynyt. Yleensä perusteluna käytetään, että lihakset eivät palaudu tai kroppa ei kestä. No ei varmasti kestä jos treeniohjelmaa ei suunnitella oikein tai oteta käyttäjän kokemusta ja tasoa huomioon. Mutta on silti hölmöä sanoa että erikoistekniikoita ei saa käyttää joka kerta vain siksi että niitä ei saa käyttää joka kerta.

Mietitäänpä hieman mitä ne erikoistekniikat ovat: rest-pause, pakkotoisto, supersarjat… kysehän on siis vain lihaksen työtavasta ja siitä mihin ne opetetaan. Ja siitä kuka määrittelee erikoistekniikan. Me olemme täällä länsimaissa vain tottuneet siihen, että meille on edellä mainitut tekniikat esitelty tietyillä nimillä. Ajatelkaapa vaikka maatalon isäntää joka kantaa pellolle sadan kilon ammoniakkipönttöjä molemmissa käsissään, menee sen jälkeen tukkimetsään nostelemaan tukkeja pinoon ja hakkaa vielä vähän halkoja työpäivän päätteeksi. Seuraavana päivänä lepopäivä? No ei todellakaan, vaan heinä- ja peltotöitä. Siinä tulee jos jonkinlaista erikoistekniikkaa aamusta iltaan, ja lihakset kestävät kun ne on siihen ajan kanssa opetettu.

Eikä maatalon mies varmasti mieti terminologiaa. Erikoistekniikoiden nimet ovat vain nimiä. Jollekin suora sarja voi olla erikoistekniikka.

Kyse on jaksotuksesta. Erikoistekniikoita voi käyttää vaikka päivittäin kun tiedetään tavoitteet ja osataan jaksottaa harjoittelu oikein. Luonnollisesti välillä on pidettävä lepojaksoja (kesäkuntoon-ohjelmassa lepojakso on viikon mittainen), mutta sille että ns. erikoistekniikoita ei saisi käyttää joka kerta ei ole mitään perusteita.

Lihasten lämmittely

”Poljetaan kuntopyörää tai crosstraineria 10-15 minuuttia, että saadaan lihakset lämpimiksi.”

Kuulostaako tutulta? Lihaksissa ei ole mitään ”lämmitysmekanismia”. Kyse on siitä että saadaan sykettä ylöspäin, hieman verenkiertoa lisättyä lihaksistoon ja ennen kaikkea hermoston toimintaa aktiivisemmaksi. Toki veri kuljettaa lämpöä, mutta lihasten lämmittely on terminä hieman harhaanjohtava. Parempi termi olisi myös paljon käytetty verryttely. Tämä on toiminto, jossa elimistö viritetään liikuntatilaan ja aktivoidaan hermosto tulevaan suoritukseen. Hermoston aktivointi ja motoristen yksiköiden rekrytointi ei tapahdu kokonaan alkuverryttelyn aikana, vaan sitä tapahtuu myös suorituksen edetessä.

Se kuntopyörä tai muukaan cardio-laite ei ole mikään välttämättömyys salitreenin yhteydessä. Paljon tärkeämpää on saada lisättyä niveliin liikkuvuutta ja jänteisiin toimintakykyä. Tämä onnistuu parhaiten tekemällä alkuverryttelyn aikana samantyyppisiä liikkeitä täydellä liikeradalla, joita tehdään myös varsinaisessa treenissä. Ennen kyykkytreeniä alkuverryttelyksi sopii vaikkapa valakyykky voimistelukepin kanssa ja sen jälkeen itse kyykky progressiivisella kuorman nostolla.

Ei yleislämmittelyssä mitään vikaa ole, mutta sen ei tarvitse olla absoluuttinen totuus.

Staattinen venyttely

Salilla näkee paljon venytteleviä ihmisiä. Jos haetaan hyvin laajaa liikkuvuutta (esim. spagaatti), on pitkäkestoinen staattinen venyttely paikallaan. Venyttely itsessään ei välttämättä kuitenkaan tuo juurikaan hyötyjä, ellei ymmärretä miksi venytellään. Usein venytellään vain tavan vuoksi. Eihän tästä haittaakaan ole, mutta hyödyllisemminkin voisi ajan käyttää.

Staattinen venyttely kohdistuu lähes aina lihaksen elastisimpaan osaan. Tällöin mahdollinen jumikohta siirtyy vain venytyksen mukana, eikä perinteinen venyttely tuota juuri minkäänlaista tulosta. Ei ole vain yhtä tai kahta kertaa, kun olen oikein kohdistetuilla venytystekniikoilla saanut parissa minuutissa useamman sentin liikkuvuutta lisää ihmiselle, joka on venytellyt viikkoja, eikä ole saavuttanut juuri mitään.

Staattinen venyttely ei mene minun top vitoseeni lihashuolto-listalla. Jos ei tavoitella hyvin laajaa liikkuvuutta, niin korvaisin itse tämän toiminnan kolmella asialla:

  • STR-venyttely, jossa venytys kohdistetaan lihaksen kireimpään osaan
  • Putkirullaus
  • Oikeat suoritustekniikat nivelen koko liikelaajuutta käyttäen

Yllä mainituista varsinkin viimeinen tuo ihmeitä kehitykseen ja kropan toiminnallisuuteen. Vaikka tekisit minkälaisia pumppisarjoja ja vajaita hapotussarjoja lihaksen kasvatusmielessä, niin takaan että jos teet jokaisella salikerralla kehonpainokyykkyjä ja valakyykkyä täydellä liikeradalla ja puhtaalla tekniikalla, ei sinun tarvitse venytellä välttämättä juuri koskaan.

Staattinen venyttely on ihan ok ajanvietettä, mutta täysin yliarvostettua puuhaa ja kokemuksieni mukaan sitä tehdään vain siksi, kun venytellähän nyt vain pitää.

Seuraavassa osassa lihashuolto, 3×10 ja vatsalihasten treenaus.

Tekstin kirjoittaja: Timo Kettunen

Timo Kettunen

Tasan sitä, mitä sanotaan.

Sivustolla Timo kirjoittaa lähes kaikesta.

Lue koko esittely

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *