Kuntosaliharjoittelu

Treenitiedon lyhyt oppimäärä – osa 1

On jälleen kerran se aika vuodesta, kun ihmiset ryntäilevät kuntosalille ja kahmivat salijäsenyyksiä melkein kaksin käsin. Aktiivisimmat saattavat hankkia jopa valmennusta. Suurin osa kuitenkin tyytyy tekemään samaa vanhaa treeniä, johon on tottunut tai sitten harrastaa ns. ohjelmahyppimistä, eli tehdään yhtenä viikkona jotain ja toisena viikkona toista.

Jos tulokset eivät ole olleet tähän asti toivottuja, niin samoilla urilla jatkaminen on tuskin tehokkainta mahdollista ajankäyttöä. Lisäksi www:stä, tai Men´s Healthin ja Cosmopolitanin sivuilta poimitut treeniohjelmat jättävät myös yleensä paljon toivomisen varaa.

Tästä saadaan aasinsilta kirjoituksen aiheeseen. Jos suurimmalla osalla liikunnasta ja harjoittelusta kiinnostuneilla olisi jonkinasteinen minimitaso treenitietoa, niin monelta pettymykseltä ja hutilaukaukselta säästyttäisiin.

Lyhyt oppimäärä

Lyhyellä oppimäärällä tarkoitan tässä yhteydessä tiettyä perustiedon tasoa, joka antaa työkalut päättelemään, että onko lehden sivuilta, tuttavalta tai internetin syövereistä poimittu treeniohjelma:

a)   Jopa suoranaisesti vaarallinen
b)   Ajan tuhlausta
c)   Ihan ok, mutta parantamisen varaa olisi
d)   Perushyvä
e)   Hyvä, ellei jopa erinomainen!

Mistä tämän sitten voi tietää? Taustalle vaaditaan jonkin verran tietotaitoa ja kokemusta elimistön toiminnasta ja harjoittelusta.

Joitakin kysymyksiä, mihin pitäisi pystyä vastamaan suhteellisen nopeasti ovat seuraavanlaisia. Mitkä liikkeet tuovat yleensä suurimman hyödyn käytettyä aikaa kohden? Mikä on tietyn sarjapituuden harjoitusvaikutus? Kuinka ja missä määrin kestävyys- ja voimaharjoittelua on hyvä yhdistää? Miten enemmän estetiikkaan ja toisaalta suorituskykyyn tähtäävä harjoittelu eroavat toisistaan? Onko harjoituksissa esitetty minkäänlaista progressiota? Jos on, niin onko se järkevä ja realistinen?

Tiedon lisäämistä ja uuden asioiden opettelua voisi verrata rakennuspalikoiden pinoamiseen. Alussa ovat perusteet, joita ilman rakennukseen jää aukkoja ja se pahimmillaan kaatuu pienemmästäkin tuulen vireestä. Jossakin vaiheessa rakentaminen loppuu, koska perusta ei ole tarpeeksi hyvä, eli tietotaitoa ei voi kartuttaa lisää ennen kuin tietty perustietämyksen taso on olemassa. Peruskoulu toimii samalla tavalla. Matematiikan tunneilla opetellaan ensin kerto- ja jakolasku. Ennen sitä suoraan derivointiin hyppääminen tekisi todennäköisesti penkillä istuvista oppilaista entistä turhaantuneempia ja levottomampia.

Tietoaukon täyttäminen

Niin sanottu tuhannen taalan kysymys kuuluu, että mitä tälle asialle voisi sitten tehdä? Miten pystyn tietämään, että onko harjoitusohjelma tai vaikkapa ruokavalio X edellä mainituista vaihtoehdoista a, b, c, d vai e? Puhdas kiinnostus ja avoin mieli aihepiiriä kohtaan on takuuvarma keino. Kirjasto on täynnä kirjoja (ja vielä ilmaiseksi!), netistä löytyy tietoa todennäköisesti enemmän kuin yhden eliniän aikana pystyy sisäistämään ja usein kokeneemmat henkilöt jakavat tietoa ja kokemuksia mielellään kysyessä. Hyvästä tiedosta kannattaa mielestäni tarpeen tullen myös maksaa.

Oppimisprosessi ei ole suoraviivainen. Matkaan tulee aina mutkia ja joitakin ennen totuutena pitämiään asioita voi joutua hylkäämään ja siihen on hyvä olla valmis. Suunta on kuitenkin aina eteenpäin, kun pitää avoimen mielen ja hakee tietoa mahdollisimman laajalti.

Yksi erinomainen tapa on hankkia valmennusta ja olla vaativa asiakas ja kysyä kaikkea mieleen tulevaa ja vähän enemmänkin. Teen tätä itse jatkuvasti. Kysyn asioita, joihin luulen tietäväni vastauksen varmasti. Toisinaan saatan saada vastakkaista näkökulmaa asiaan tai käsityksen asiasta vahvistuu entisestään ja pystyn perustelemaan sitä vielä yhdellä uudella tavalla tai selitysmallilla.

Jotta tämä ei menisi pelkästään käsien heilutteluksi ja sanahelinäksi, niin seuraavassa osassa käydään läpi perusasioita, joita uutta treeniohjelmaa etsiessä tai suunnitellessa tulisi huomioida.

Kuvituskuvan lähde.

Tekstin kirjoittaja: Jukka Mäennenä

Jukka Mäennenä

Voima-/fysiikkavalmentaja sekä kouluttaja PT-Akatemiassa.
Mietteitä harjoittelusta ja kaikesta sitä sivuavasta ja löytää osoitteesta super-sets.com ja tasaisen epäsäännöllisesti ilmestyvästä podcastista.

Gainssiin Jukka kirjoittaa kokonaisvaltaisesti treenistä, voimaharjoitteluun painottuen.

Lue koko esittely