Tiede

Tyydyttyneet rasvahapot ja veriarvot

Uuden tutkimuksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saanti ruokavaliosta ei nosta tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuutta veressä. Sen sijaan kohonnut hiilihydraattien saanti nostaa veren palmitoleiinihappopitoisuutta.

Tutkimuksessa kuudelletoista aikuiselle annettiin kuusi kolmen viikoin pituista ruokavaliota. Jokainen ruokavalio sisälsi energiaa 2500 kcal ja noin 130 grammaa proteiinia. Ruokavalioissa lisättiin asteittain hiilihydraattien määrää ja vähennettiin rasvan määrää. Jokaisella osallistujalla oli metabolinen oireyhtymä. Tutkimus kesti yhteensä 18 viikkoa ja ennen sitä tutkijat käyttivät kolme viikkoa vertailuruokavalion muodostamiseen.

Ensimmäinen ruokavalio sisälsi 47 grammaa hiilihydraatteja ja 84 grammaa tyydyttynyttä rasvaa. Ajan kuluessa hiilihydraattien määrää lisättiin asteittain aina 346 grammaa päivässä ja tyydyttynyttä rasvaa vähennettiin 32 grammaan päivässä. Tyydyttyneiden rasvahappojen kokonaismäärä veressä väheni, mutta palmitoleiinihappopitoisuus nousi koko tutkimuksen ajan. Osallistujien paino laski keskimäärin lähes 8,1 kg 18 viikon aikana. Myös tutkittavien veren glukoosi- ja insuliiniarvot sekä verenpaine kohenivat. Hyvin todennäköisesti myös proteiinin ja kalorien määrällä on merkitystä lopputulokseen.

Palmitoleiinihappo on kertatyydyttymätön omega-7-rasvahappo. Se on yhdistetty lihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja sydänsairauksiin. Veren palmitoleiinihapon pitoisuudet nousivat sitä mukaa kun hiilihydraatteja lisättiin ruokavalioon ja laskivat kun rasvaa lisättiin ruokavalioon. Pieni osa tutkittavista teki kokeen käänteisessä järjestyksessä ja aloitti runsashiilihydraattisella ruokavaliolla. Tulokset olivat verrannolliset veren rasva-arvojen lähtiessä laskuun.

Veren palmitoleiinihappopitoisuuksien nousu runsashiilihydraattisella ruokavaliolla indikoi sitä, että hiilihydraatteja ei käytetä polttoaineeksi vaan ne varastoidaan rasvana. Ajankohta, jossa palmitoleiinihapon pitoisuudet lähtivät nousuun vaihteli hyvin paljon tutkittavien välillä. Tämä löydös tukeekin sitä seikkaa että yksilölliset erot hiilihydraattien sietokyvyssä ovat isoja.

Täytyy muistaa, että tutkimus oli melko pieni ja lyhytkestoinen. Kaikki osallistujat olivat sairastuneet metaboliseen oireyhtymään. Tämä asettaa jonkin verran rajoitteita tulosten tulkinnalle ja niiden hyödyntämiselle suurempaan välijoukkoon. Yhtä kaikki, löydös on mielenkiintoinen.

Tyydyttyneet rasvahapot ruokavaliossa eivät itsessään ole sydäntautien riskitekijä terveellä ihmisellä, vaan tärkeämpi indikaattori on veren tyydyttyneen rasvan pitoisuus ja erilaisten rasvahappojen laatu. Tämän tutkimuksen perusteella sillä onkin paljon merkitystä mitä syö tai jättää syömättä. Tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen hiilihydraateilla ei vähennä sydäntautiriskiä, vaan saattaakin hiilihydraattilähteestä riippuen jopa lisätä sitä. Sen sijaan tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttämättömillä rasvoilla vähentää sydäntautiriskiä. Transrasvat lisäävät sydäntautiriskiä, mutta esimerkiksi Suomessa sitä ei saa perinteisestä ravinnosta juuri ollenkaan verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.

Lähteet:

McIntosh, J. (2014, November 22). ”’Rise of saturated fat in diet does not raise fats in blood’.” Medical News Today. Retrieved from (alkuperäinen artikkeli).

Kuvituskuvan lähde.

Tekstin kirjoittaja: Timo Kettunen

Timo Kettunen

Tasan sitä, mitä sanotaan.

Sivustolla Timo kirjoittaa lähes kaikesta.

Lue koko esittely