Terveys

Uni ja aistit

Ihmisellä on viisi aistia (jos sisäisiä aisteja ei lasketa). Nämä aistit toimivat myös unen aikana, mutta eivät missään nimessä minkään ennaltamäärätyn kaavan mukaisesti. Joskus unen häiriintyminen saattaa olla kiinni siitä, että nämä aistit saavat vääränlaisen stimuluksen.

Näköaisti

Vähäinenkin valo saattaa aiheuttaa monille ongelmia. Kaupungeissa on sälekaihtimin ja perinteisin pimennysverhoinkin lähes mahdotonta saavuttaa sellaista pimeyttä jota laadukkaaseen unen tarvitaan, sillä valoa tahtoo aina vuotaa jostain.

Ikkunat tulisikin vuorata esim. teatteriverholla tai vaikkapa retkipatjoilla, ja tilkitä kaikki pienet kolotkin josta valoa mahdollisesti tulee. Tämä ei tietysti ole esteettisesti kaikista kaunein ratkaisu, mutta saattaa pelastaa monen yöunet. Makuuhuoneen ovi tulisi laittaa kiinni ja nukkumatila tulisikin saada täysin pimeäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että huoneessa ei näe tunninkaan oleskelun jälkeen yhtään mitään, sillä silmät eivät voi tottua sellaiseen pimeyteen jossa ei ole mitään valon lähdettä. Moni nukkuu paremmin maalla koska valosaaste (ja taustamelu) jää kaupunkiin.

Kaikki laturit, kelloradiot, puhelimet ja muut elektroniset laitteet missä on pienikin ledi tai jokin muu valonlähde, tulisi siirtää makuuhuoneesta pois. Niitä ei päivällä huomaa, mutta pimeässä huoneessa nukkuvankin näköaisti saattaa saada niistä pienen ärsykkeen.

Jos et voi pitää makuuhuoneen ovea kiinni esim. lasten tai lemmikkien takia, harkitse että askartelet oven eteen paksun musta verhon jonka ”läpi” voi tarvittaessa kulkea. Pehmeät sinisen sävyt (myös meren värit) ovat mieltä rauhoittavia, joten jos täysi pimeys ahdistaa, voi seinille ja kattoon kokeilla projisoida himmeää valoa. Yleensä ottaen sinisävyinen valo on haitaksi melatoniinin tuotannolle ja unelle, mutta joskus esimerkiksi lempisarjan katsominen läppäriltä tms. saattaa auttaa unohtamaan päivän murheet ja siirtämään aivot sellaiseen tilaan jossa uni on helpompi saavuttaa.

Valosta helposti ärsyyntyvät voivat kokeilla myös laadukasta silmämaskia, mutta joitain iholle/naamalle asetettavat maskit saattavat ahdistaa. Valo ei ole välttämättä täysin paha asia, sillä hermoston yliaktiivisuudesta kärsivät saattavat nukahtaa paremmin hämärässä valaistuksessa, kun hermosto saa hieman aistimuksia ulkopuolelta.

Hajuaisti

Vahvat ja oudot hajut ovat hermostolle ärsyke. Vieras haju makuuhuoneessa saattaa herättää ihmisen. Hajuille herkkien tulisi pestä kaikki lakanat ilman hajusteita ja pyrkiä muutenkin pitämään makuhuoneen tuoksu mahdollisimman neutraalina, mutta tuttuna. Unohda siis kaikenlaiset tuoksut ja deodorantit. Pidä makuuhuone tuoksuneutraalina alueena. Älä vaihtele pesuaineita kovin usein.

Joskus tuttu haju voi auttaa nukahtamaan, ja lapsen unirievussa tai -pehmolelussa onkin luultavasti äidin tuoksua jonka avulla lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi. Tämä turvallisuuden tunne on luultavasti koodattu ainakin jollain tasolla geeneihin, joten vieraassa paikassa saattaa nukuttaa paremmin jos mukana on jokin oma- tai vaikkapa puolison vaatekappale.

Kuuloaisti

Kaupungeissa on tietynlainen taustamelu koko ajan, eikä ympäristö ole hiljaisimmillaankaan riittävän hiljainen paikka. Moni nukkuu mökillä ja maalla paremmin, koska tietynlainen kohina puuttuu taustalta. Oikea hiljaisuus on erilaista ja sen huomaa vasta kun lähtee kaupungista riittävän pitkälle.

Monet käyttävät korvatulppia tai jopa vastamelukuulokkeita. Jälkimmäisten idea on niihin sisäänrakennetulla mikrofonilla kuunnella ympäristön äänien taajuuksia, ja luoda vastataajuuksia jolloin melu kumoutuu. Jos kuulokkeet eivät ahdista, niin rentoutuslevyjä tai erilaisia äänimaisemia voi aina kokeilla.

Yksi allekirjoittaneen suosittelema levy on 15 Minute of Peace, jota voi käyttää apuna nukahtamiseen, tai päivittäin yleiseen rentoutumiseen.

Tuntoaisti

Iho ja sen aistireseptorit ovat herkälle joskus yhtä tuskaa, kun kaikki tuntuu olevan vääränlaista materiaalia. Lakanoiden materiaalivalinta on tärkeää, ja varsinkin joidenkin hotellien halvat ja karkeat tekstiilit hiertävät monen selkää. Laadukkaat materiaalit ärsyttävät tuntoreseptoreita vähemmän. Silkki tuntuu viileämmältä ihoa vasten kuin karkea puuvilla.

Tuntoaisti voi joskus käydä itseään vastaan jos hermosto on tiukilla vaikkapa stressin takia. Silloin voi kokeilla siirtyä nukkumaan johonkin täysin erilaiseen paikkaan, kuten olohuoneen karkealle matolle. Tuntoaisti joutuu tottumaan uuteen makuualustaan ja hermosto saa muuta tekemistä siksi aikaa kun uneton voi nukahtaa.

Uni ja lämpötila on paljon monimutkaisempi asia kuin annetaan ymmärtää, sillä unen laatua ajatellen meidän täytyy erotella kehon lämpötila, aivojen lämpötila ja ihon lämpötila. Yleensä ottaen elimistön lämpötila laskee unen aikana, ja on matalimmillaan n. kaksi tuntia ennen heräämistä. Myös aivojen lämpötila laskee unen aikana, poislukien REM-vaihe jolloin lämpötila nousee.

Suurin osa meistä nukkuu parhaiten viileässä, ja useimmille paras lämpötila nukkua on 17-21 celsiusastetta. Toki pienet yksilölliset erot löytyvät tältäkin alueelta, ja joku ei nukahda alle 25-asteisessa huoneessa.

Ihon lämpötila on myös hyvin oleellinen unta säätelevä asia. Sillä on merkitystä, vaikka elimistön sisäinen lämpötila olisikin optimaalinen. Yhdenkin asteen lasku ihon lämpötilassa sai koehenkilöt nukkumaan eräässä kokeessa huomattavasti paremmin (koe tehtiin eräänlaisella lämpöpuvulla).

Liian kylmä tai kuuma lämpötila sotkee eri univaiheiden pituuksia, jolloin koko unen laatu kärsii. Yleensä syvän unen vaihe häiriintyy eniten. Tätä tilannetta voi yrittää korjata olemalla lämpimässä paikassa (kylpy, sauna…) ennen nukkumaanmenoa, sillä sen on havaittu parantavan syvää unta. Tämä tuntuu toimivan varsinkin masentuneilla, jota nukkuvat ehkä hieman paremmin lämpimässä. Myös muut sairaudet, kuten narkolepsia vaikuttaa ihon lämpötilaan.

Elimistön lämpötilaa on hankala muuttaa ilman sairautta, mutta ihon lämpötilaa voi toki yrittää muokata esim. ilmavirtauksilla (tuuletin) ja viilentämällä asunnon riittävän viileäksi. Peiton voi vaihtaa pelkkään pussilakanaan ja tuulettaa asuntoa mahdollisimman usein.

Kuvituskuva netistä.

Tekstin kirjoittaja: Timo Kettunen

Timo Kettunen

Tasan sitä, mitä sanotaan.

Sivustolla Timo kirjoittaa lähes kaikesta.

Lue koko esittely