Gains.fihttps://gains.fi/Gains.fifiHiilihydraattilaskuri: paljonko tarvitset treenipäivänähttps://gains.fi/news/2026/10/17/hiilihydraatit-laskuri/https://gains.fi/news/2026/10/17/hiilihydraatit-laskuri/2026-10-17Hiilihydraatit ovat treenin polttoainetta, mutta määrä ratkaisee. Tämä laskuri kertoo monta grammaa tarvitset treeni- ja lepopäivinä.Autofagia ja paasto: solujen siivouspäivä iltaohjelmallahttps://gains.fi/news/2026/10/17/autofagia-paasto/https://gains.fi/news/2026/10/17/autofagia-paasto/2026-10-17Autofagia on solujen oma siivousjärjestelmä, joka käynnistyy paaston aikana. 16 tunnin ikkuna riittää käynnistämään prosessin.Penkkipunnerrus 5x5: voimaa ja massaa yksinkertaisella mallillahttps://gains.fi/news/2026/10/16/penkkipunnerrus-5x5/https://gains.fi/news/2026/10/16/penkkipunnerrus-5x5/2026-10-165x5 on treenaamisen yksinkertaisin ja tutkituin malli. Tämä kahdeksan viikon penkkipunnerrusohjelma rakentaa voimaa kolmella liikkeellä.Deload-viikko: miksi painon vähentäminen nostaa tulostahttps://gains.fi/news/2026/10/16/deload-viikko/https://gains.fi/news/2026/10/16/deload-viikko/2026-10-16Jokainen voimailija törmää seinään: painot eivät nouse ja väsymys kertyy. Ratkaisu on usein kevyempi viikko, ei kovempi treeni.Terveet rasvat: mitkä rasvat pitävät testosteronin ylhäällähttps://gains.fi/news/2026/10/16/rasvalähteet/https://gains.fi/news/2026/10/16/rasvalähteet/2026-10-16Rasvaton ruokavalio on hormoneille pahin vihollinen. Testosteronin tuotanto tarvitsee rasvaa, ja oikea lähde ratkaisee hyödyn ja haitan.Rasvaprosentti ja puntari: miten mitata edistystä oikeinhttps://gains.fi/news/2026/10/16/rasvamittari/https://gains.fi/news/2026/10/16/rasvamittari/2026-10-16Puntari näyttää veden, ei rasvan. Kolme halpaa mittausmenetelmää kertoo todellisen suunnan silloin, kun kilot eivät liiku.Marjat ja proteiini: palautumisen paras yhdistelmähttps://gains.fi/news/2026/10/15/marjaproteiini/https://gains.fi/news/2026/10/15/marjaproteiini/2026-10-15Treenin jälkeen keho tarvitsee proteiinia ja antioksidantteja. Marjat ja heraproteiini yhdessä nopeuttavat palautumista enemmän kuin kumpikaan erikseen.Univaje ja treeni: mitä tapahtuu kropan kun nukut viisi tuntiahttps://gains.fi/news/2026/10/15/univaje-treeni/https://gains.fi/news/2026/10/15/univaje-treeni/2026-10-15Yksi huono yö ei kaada treeniä, mutta viikon viiden tunnin unet vievät voimasta 10 prosenttia. Univaje vaikuttaa kolmeen asiaan kerralla.Melatoniini: mitä tutkimus todella sanoo unihormonistahttps://gains.fi/news/2026/10/15/melatonlnta-mita-tietaa/https://gains.fi/news/2026/10/15/melatonlnta-mita-tietaa/2026-10-15Melatoniini on kaupan yleisin unilisäravinte, mutta se ei ole unilääke. Se toimii vain silloin, kun ongelma on rytmissä.Kyykkyviikko: näin progressing treenaa takareidet ja pakarathttps://gains.fi/news/2026/10/14/kyykky-viikko-ohjelma/https://gains.fi/news/2026/10/14/kyykky-viikko-ohjelma/2026-10-14Kyykky on liikkeistä tehokkain. Tämä 12 viikon ohjelma rakentaa kolmen treenin viikolla voimaa pakaroihin ja takareisiin ilman kuntosalia.Lonkan liikkuvuus: syväkyykyn este numero yksihttps://gains.fi/news/2026/10/14/lonkka-liikkuvuus/https://gains.fi/news/2026/10/14/lonkka-liikkuvuus/2026-10-14Moni ei pääse kyykkyssä pohjalle voiman puutteen vuoksi. Usein syy on lonkan liikkuvuudessa, ja se korjautuu viidellä venytyksellä.Smoothie-aamupala: 30 grammassa proteiinia kolmessa minuutissahttps://gains.fi/news/2026/10/14/smoothie-aamupala/https://gains.fi/news/2026/10/14/smoothie-aamupala/2026-10-14Aamupalan smoothie on nopein tapa saada 30 grammaa proteiinia ja viisi annosta kasviksia ennen kahdeksaa aamulla.Eläimellinen meno pääsi yllättämään 22.11.2021 Seetu  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Istun keittiössä kaikessa rauhassa syömässä aamiaista ja lukemassa lehteä, kun havahdun yläkerrasta kuuluviin ääniin. Ensin ajattelen harakan siellä hyppelevän peltikatolla, mutta sitten ääni muuttuu ja kovenee. Tuntuu jopa kuin joku siirtelisi vintissä huonekaluja. On pakko mennä katsomaan, mistä on kysymys. Otan eteisestä käteeni harjan – naurettavaa kylläkin – ja nousen hiljaa vintin rappuja. Kun pääsen puoleenväliin, näen äänten aiheuttajan. Orava siellä kiipeilee ikkunaverhoissa. Palaan hiljaa alakertaan ja pyydän serkkuani avuksi oravan häätöön. Tarvitaan apuvoimia, sen verran vaikealta oravan ulos saaminen tuntuu. Nousemme vinttiin eikä oravaa näy missään. Pian näemme sen istuvan hiljaa kattoparrulla. Avaan vintin ikkunat talon molemmilta puolilta ja ryhdymme hätistelemään kurrea ikkunoitten suuntaan. Eläin painelee täydessä paniikissa pitkin avovinttiä. Ehkä työkalumme, lasten suksisauvat, lisäävät oravan hätää. Aikansa se kiertää ympyrää pitkin vinttiä, yrittää mennä ikkunasta saranapuolelta, kunnes vihdoin hoksaa loikata avoimesta ikkunasta vapauteen. Jäämme ihailemaan oravan komeaa loikkaa, johon se ottaa vauhtia kaukaa. Lennon aikana se osaa levittää raajansa, vaikka ei olekaan niin lentotaitoinen kuin sukulaisensa liito-orava. Pian orava jo juoksee naapurin pihalla varmaan vähän pöllämystyneenä seikkailustaan. Minulle orava aiheuttaa noin 90 euron menoerän, kun piti tilata korjausmies tilkitsemään mahdolliset, oravanmentävät raot. Orava näet mahtuu yllättävän pienestäkin reiästä, mutta pois se ei enää osaakaan mennä. Oravan lyhyt visiitti ei silti ollut ainutlaatuinen, sillä talon kattoa uusittaessa toistakymmentä vuotta sitten esiin tuli muutama oravan raato. Näiden nelijalkaisten syyksi en sentään voi laittaa linnunpöntön hajottamista. Yhtenä syysaamuna jouduin keräilemään maahan heitetyn pöntön osia. Kiinnityslangat oli irrottanut kyllä kaksijalkainen. En ymmärrä syytä tähän tekoon. Oravan sisäänpyrkimiset sen sijaan on helppo ymmärtää. Näin ilmojen kylmetessä eläimet hakeutuvat lämpimään. Monelle on tuttua hiirien pyrkiminen kellariin tai vinttiin, varsinkin, jos talon lähistöllä on peltomaata. Edelliseen asuntooni peltohiiret yrittivät asettua vinttiin aina talven tullen. Niiden muuttoaikeet oli pakko estää loukkujen avulla. Artikkelikuva: Vintin ikkunat ovat kohtalaisella korkeudella, mutta oravalle hyppy maahan ei näemmä ole vaikeaa. P.s. Tietokoneeni oli huollossa, ja erinäisistä syistä siihen kului kauemmin aikaa kuin oli odotettavissa. Näin blogini joutui tauolle, jota kai voi hyvällä syyllä sanoa tekniseksi. hiiri orava Lue myös: Pönttöuutisista, hyvää päivää! 23.05.2016 Victor-opas: Kongo on sotkuinen maa Seetuhttps://gains.fi/elaimellinen-meno-paasi-yllattamaan/https://gains.fi/elaimellinen-meno-paasi-yllattamaan/2021-11-22Istun keittiössä kaikessa rauhassa syömässä aamiaista ja lukemassa lehteä, kun havahdun yläkerrasta kuuluviin ääniin. Ensin ajattelen harakan siellä hyppelevän peltikatolla, mutta sitten ääni muuttuu Victor-opas: Kongo on sotkuinen maa 25.10.2021 Seetu  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Kongojoki on 4700 kilometriä mutkittelevaa virtaa halki Kongon demokraattisen tasavallan. Entiseltä nimeltään maa on Zaire ja sitä ennen Belgian Kongo. Paljon pienempi samanniminen maa on entinen Ranskan siirtomaa ja nykyisin nimeltään Kongon tasavalta. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Sami Sillanpää matkusti 1700 kilometriä Kongojokea pitkin ensin proomun ja sen jälkeen kiikkerän puukanootin kyydissä. Hän on aiemmin julkaissut lehtijutun matkastaan, ja nyt on ilmestynyt myös kirja Keskellä virtaa Kongo. Hyvä kirjoittaja ottaa lukijan matkaansa ja kohta huomaakin jännittävänsä, ettei putoa laidattoman proomun kyydistä tai myöhästy satamassa jollakin pysähdyspaikalla. Proomu on täynnä tavarakontteja, mutta mukana on myös parisataa kongolaista matkustajaa sekä kaksi suomalaista. Sami Sillanpään matkatoveriksi on lupautunut televisiosta tuttu Afrikan-kirjeenvaihtaja Liselott Lindström. Proomulla matkaaminen on paitsi vaarallista myös hidasta. Kongojoki on väestölle elintärkeä kulkuväylä, sillä maan tiestö on vähäistä ja huonokuntoista. Karrikoiden voisi verrata vastaavaa tilannetta Suomessa niin, että Valtatie 4 olisi ainoa kulkuväylä (ja tietysti joki) ja muut alueet olisivat vaikeakulkuista maastoa, vuoristoa tai viidakkoa. Lentoyhteyksiä on, mutta lentomatkoihin ei tavallisella kansalaisella välttämättä ole varaa. Sillanpää tuo mukaan myös historiaa mielenkiintoisesti. Hän ei suinkaan ole ensimmäinen suomalainen Kongojoella, vaan siellä on ollut jo yli sata vuotta sitten suomalaista laivaväkeä. Kiinnostavia ovat myös tarinat proomun alkeellisissa oloissa matkaavista kongolaisista. Esimerkiksi nuori mies on paluumatkalla äitinsä luokse, kun isä on vienyt hänet taistelemaan ja sittemmin kuollut. Viimeisillä rahoilla hän osti proomuun matkalipun ja saa pientä palkkaa, kun avustaa suomalaisia. Kongon kohtalona ovat maaperän rikkaudet, joita ovat häikäilemättömästi hyödyntäneet monet tahot. Belgian kuningas Leopold II palkkasi tutkimusmatkailija Henry Morton Stanleyn valloittamaan itselleen Kongoa. Sami Sillanpää kertoo, ettei maan rikkauksien rosvoaminen olisi onnistunut ilman pohjoismaalaisten apua. Myös suomalaisia osallistui terroritekoihin. Jokilaivoilla tiedetään olleen suomalaisia töissä noin 150. Belgian vallan aikana kongolaisia alistettiin pakkotyöhön. Miehiä pakotettiin kumin keräämiseen, ja lähiomaiset otettiin panttivangeiksi. Julmat silpomiset olivat käytössä. Itsenäinen Kongon tasavalta syntyi vuonna 1960, mutta edelleen olot ovat kehnot. Poliittinen valta on kahminut varat itselleen ja lähipiirilleen siirtomaa-ajan mallin mukaan. Sillanpää hyvin muistuttaakin, että Kongon olisi ehkä aika ryhdistäytyä eikä vain katsoa historiaan ja jäädä uhrin asemaan. Kuka maan mineraalivaroista nyt hyötyy? kysyy Sillanpää. Sillanpään oppaana ollut Victor vastaa: Tämä on sotkuinen maa. Monella tapaa Kongo ei vieläkään ole täysin itsenäinen. Pelureita on paljon: kaivosyhtiöt, avustusjärjestöt, muiden maiden sissiarmeijat, salakuljettajien verkostot. Hyvin kielitaitoinen, energinen Victor on asunut myös Suomessa, mutta ei saanut arvostusta eikä haluamaansa työtä. Niinpä hän muutti takaisin Kongoon suomalaisen puolison ja lastensa kanssa. – Jokainen haluaa saada Kongosta jotakin, Suomi muiden mukana, kirjoittaa Sillanpää. Kongon kobolttia jalostetaan lähinnä muissa maissa. Suurin jalostaja on Kiina, mutta toiseksi suurin on Suomi. Luvattomilla avolouhoksilla myös lapset kaivavat kobolttia käsin. Artikkelikuva: Kongojoella pientä tai isoa kanoottia melotaan seisten. Lapset ovat menossa kouluun. Kuva Sami Sillanpään teoksesta Keskellä virtaa Kongo. Henry Morton Stanley Keskellä virtaa Kongo koboltti Kongon demokraattinen tasavalta Leopold II Sami Sillanpää Kylmä suihku parantaa vastustuskykyä Seetuhttps://gains.fi/victor-opas-kongo-on-sotkuinen-maa/https://gains.fi/victor-opas-kongo-on-sotkuinen-maa/2021-10-25Kongojoki on 4700 kilometriä mutkittelevaa virtaa halki Kongon demokraattisen tasavallan. Entiseltä nimeltään maa on Zaire ja sitä ennen Belgian Kongo. Paljon pienempi samanniminen maa on entinen RansKylmä suihku parantaa vastustuskykyä 18.10.2021 Seetu  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Varsinkin näin tautisena aikana on hyvä uutinen, että ihminen voi omalla käytöksellään parantaa vastustuskykyään. Tämän tiedon kertoi TV1 :ssä esitetty Prisma -ohjelma Voiko vastustuskykyyn vaikuttaa . Britanniassa tehty ohjelma esitteli myös hyvin helppotajuisesti keinoja, joiden avulla voi vaikuttaa omaan immuunijärjestelmäänsä. Monet keinot tuntuivat hyvin tutuilta, mutta mukana oli myös mukavan yllätyksellisiä juttuja. Ohjelmassa kuuden hengen joukko osallistui muutaman viikon kokeeseen, ja heiltä mitattiin veriarvot. Ainoastaan yhdellä osanottajalla oli alun alkaen hyvät arvot, muiden elintavoissa sen sijaan oli paljonkin parantamisen varaa. Terveelliseen ruokaan tiedetään kuuluvan runsaasti vihanneksia ja marjoja. Ruoan hyvä kuitupitoisuus on tärkeää. Hyvinä ruokina suositeltiin paprikoita ja juomana appelsiinimehua, josta saa C-vitamiinia. Kuitupitoisia ruokia ei tuotu erikseen esiin, mutta esimerkiksi päärynässä on erinomainen määrä kuitua. Liikunta ja riittävä yöuni ovat muut kulmakivet. Ohjelmassa tyrmättiin ravintolisien käyttö turhana, eikä niistä nähty seuraavan oikein mitään hyvää. Sen sijaan D-vitamiinin käyttö todettiin tarpeelliseksi silloin, kun aurinkoa ei juuri näy. Tavanomaisten terveyssuositusten lisäksi on vielä muitakin keinoja. Stressiä on myös hyvänlaatuista, ja ohimenevät stressitilat lisäävät ihmisen vastustuskykyä. Esimerkiksi puheen pitäminen julkisesti nostaa monelle stressiä, ja tämä nostaa myös immuniteettia. Jokainen voi keksiä vastaavia tilanteista, joista saa hyvän, lyhyen stressipiikin. Suihkussa käydessä on hyvä keino kääntää viimeksi vesi kylmäksi. Lyhyt kylmä suihku on terveellinen. Suomalaisille tämänkaltainen vaikutus on hyvin tuttu, sillä talviuintia harrastavat ihmiset yleensä osaavat kertoa, ettei flunssa juuri pääse iskemään. Kylmät kylvyt lisäävät vastustuskykyä, ja jos ne ovat säännöllisiä, pöpöt ehkä pysyvät poissa. Koeryhmässä yksi sairastui koronaan, mutta hänkin sai taudin vain lievänä, vaikka hänellä oli perussairauksia. Hän kertoi ohjelmassa, että hän tiesi joidenkin tuttaviensa sairastaneen covid-19 -taudin hyvin rajuna. Itse hän arveli selvinneensä lievällä tautimuodolla sen ansiosta, että hän oli jo ollut tässä kokeessa mukana ja tehnyt ehdotettuja muutoksia elämäntapaansa. Toinen koeryhmän mies sairastui flunssaan, mutta hänenkin arvonsa paranivat koejakson aikana, kun hän ehti toipua flunssasta. Kaikkien ryhmäläisten arvot kohenivat, ja kaikki olivat myös hämmästyneitä näin selvistä tuloksista. Ei tarvita siis ihmeellisiä tekoja, jos haluaa nostaa omaa vastustuskykyään. Dokumentti on nähtävissä Yle Areenassa . Ohjelman juontaja on energinen ja positiivinen rastatukka. Hänen katsomisensa saa hyvälle tuulelle. Artikkelikuva/Kelly Sikkema, Unsplash Flunssakausi lähestyy, mutta vielä on aikaa parantaa vastustuskykyään, jos haluaa. hyvä stressi kylmä suihku talviuinti vastustuskyky Olemme eläneet historiallisia aikoja Seetuhttps://gains.fi/kylma-suihku-parantaa-vastustuskykya/https://gains.fi/kylma-suihku-parantaa-vastustuskykya/2021-10-18Varsinkin näin tautisena aikana on hyvä uutinen, että ihminen voi omalla käytöksellään parantaa vastustuskykyään. Tämän tiedon kertoi TV1:ssä esitetty Prisma-ohjelma Voiko vastustuskykyyn vaikuttaa. BOlemme eläneet historiallisia aikoja 11.10.2021 Seetu  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Viime vuonna yksi ystäväni totesi, että saamme elää historiallisia aikoja. Sitäpä ei ensimmäiseksi tulekaan mieleen ajatella. Totta kuitenkin on, että puolitoista vuotta sitten alkanut aikakausi jää historiaan globaalina kriisiaikana, jonka vaikutukset sai jokainen kokea, kukin tavallaan. Pandemia on ollut epäoikeudenmukainen, enkä nyt tarkoita pelkästään sairastumista tai siltä välttymistä. Monen toimeentulo on heikentynyt tai suorastaan romahtanut, ja toisille taas on jäänyt ylimääräistä rahaa. Se on joka tapauksessa varmaa, että vieläkään ei tiedetä, milloin voidaan sanoa viruksen hiipuneen niin vähäiseksi, ettei se enää horjuta ihmisten elämää. Ehkä voisi ajatella niin, että isorokko on hävitetty eivätkä tuberkuloosi tai poliokaan enää herätä kovin pahoja ajatuksia, sillä parannuskeinot ovat tiedossa. Niinpä covid-19 voi näin myös saada nykyistä pienemmän roolin. Suomen nykyinen pandemiatilanne herättää monenlaisia kysymyksiä juuri siksi, että tilanne on yhä monelta osin auki. Maskin käyttö tuntuu vähentyneen, mutta kaupoissa useimmilla asiakkailla on vielä kasvosuojus. Nyt hallitus pohtii koronapassin käyttöönottoa. Ymmärrän, että se edellyttää tartuntatautilain muutosta, mutta passiasia on ollut jo kuukausia esillä. Useissa Euroopan maissa koronapassi on ollut käytössä kesästä asti, ja sen käyttö on ollut sujuvaa. Suomen koronapassi ehkä saadaan käyttöön tällä viikolla. Muuten uhkaa käydä niin, että jonkinlainen passi on valmis käyttöön otettavaksi vasta sitten, kun seuraava pandemia iskee. Pandemia on niin suuresti muuttanut tapoja ja tottumuksia, ettei ehkä aivan entiseen ole paluuta. Mielenkiintoista on esimerkiksi seurata, milloin taas ruvetaan kättelemään. Hyvä käsihygienia lienee joka tapauksessa tullut jäädäkseen. Työelämän uutta normaalia pohditaan monella työpaikalla, kun etätyösuositus päättyy perjantaina. Uutena on tullut ilmi, että isoja yleisötapahtumia ehkä kartellaan. Esimerkiksi jääkiekkofanit ovat vielä odottavalla kannalla. Kun on totuttu liikkumaan vain pienissä ympyröissä ja tuttujen kesken, kynnys isoihin yleisötilaisuuksiin on vielä korkea. Ajan kanssa tähän varmaan tulee muutos, mutta taloudelliset tappiot ovat vaikeita tilanteessa, jossa jo muutenkin seilataan taloudellisesti syvällä. Ihmisten käytöstä on kuitenkin mahdotonta ennustaa. Artikkelikuva/Frank Merino, Pexels Mahdollisimman laajat rokotukset ovat pääsylippu ainakin normaalimpaan elämään kuin viime aikoina. etätyö kättely koronapassi maski pandemia rokotus Lue myös: Pandemiaa on kestänyt jo vuoden 15.03.2021 Pandemia näytti Kanarian haavoittuvuuden 14.12.2020 Pandemian tuloa voi jo kerrata kirjoista 07.12.2020 Maskin käytöstä tuli pieni, suuri asia 30.11.2020 Syksy ja pimeys tulivat, covid on vielä täällä 09.11.2020 Partacollie lemmikkinä jo toisessa polvessa Seetuhttps://gains.fi/olemme-elaneet-historiallisia-aikoja/https://gains.fi/olemme-elaneet-historiallisia-aikoja/2021-10-11Viime vuonna yksi ystäväni totesi, että saamme elää historiallisia aikoja. Sitäpä ei ensimmäiseksi tulekaan mieleen ajatella. Totta kuitenkin on, että puolitoista vuotta sitten alkanut aikakausi jää hPartacollie lemmikkinä jo toisessa polvessa 3.10.2021 Seetu  2 48 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Kun perheeseen astelee koiranpentu, se tietää monenlaista muutosta. Osa muutoksista voi tulla uusille koiranomistajille yllätyksenä. Joskus yllätykset voivat olla myös ikäviä, esimerkiksi jos joku perheenjäsenistä on allerginen koirille, eikä sitä ole etukäteen tiedetty. Koira on yhteiskunnan taloudelle isompi vaikuttaja kuin aina ajatellaankaan. Koiran tai koirien takia on vaihdettu niin autoa kuin asuntoa. Myös nykypäivän koiratarviketarjonta on huimaa. Kun itselläni yli 30 vuotta sitten oli perheessä koira, se tarvitsi vain pannan, hihnan, puruluita ja leluja. Niin vaatimattomin varustein tuskin monikaan lemmikki enää elelee. Partacollien pentu Blanca sadeviitassaan Koirille on tarjolla myös erilaisia vaatteita, joiden välttämättömyyden voi myös kyseenalaistaa. Tässä asiassa minun täytyy kuitenkin vähän antaa periksi, sillä tyttäreni koiralle on hankittu sadeviitta, ja se on pitkäkarvaiselle otukselle kätevä. Pakko tunnustaa. Tyttäreni seitsemän kuukauden ikäinen koiranpentu edustaa nyt perheemme toisen polven partacollieita, vaikka koirat ovat aivan eri syntyä ja sukua. Ne ovat muutenkin aivan erilaisia. Jo vuosikymmeniä sitten kuollut partacollie Reinasofia, kutsumanimeltään Sohvi, oli pehmeämpi luonteeltaan ja helppo kasvattaa. Pentupartis Blanca on Sohvin tavoin hyvä oppimaan, mutta osaa olla myös jääräpää. Tosin tähän kaunottareen olen voinut tutustua vain tämän lyhyillä vierailukäynneillä, mutta energinen ja riehakas Bee on jo näyttänyt luonteensa. Huonekalujen jalat täytyi suojata ennen vierailua, sillä pentu kaluaisi niitä mieluusti terävillä hampaillaan. Nyt täytyy vain odottaa, että aikuistuminen tuo järkeä ja tottelevaisuutta. Pennulla on nyt uhmakas mörkökausi, jota ihmislapsella kai vastaa parhaiten teini-iän uhma. Blanca on sosiaalinen karvahessu, joka haluaisi vain jakaa pusuja niin toisille koirille kuin ihmisille. Myös paini lajitoverien kanssa koirapuistossa maistuu. Partacollie Blanca 7 kk syksyisissä puistomaisemissa Pentuna se keräsi ihailijoita lenkeillä välillä kiusaksi asti, mutta onneksi nykyään fanitus on hieman laatunut. Pian olisi käynyt samoin kuin entiselle koiralle, joka luuli nimensä olevan Ihana, kun sanaa toisteltiin sen kuullen niin usein. Blancakin näytti pentuna söpöltä otukselta, joka on päässyt karkuun lelukaupan hyllyltä. Pandemian aikana yhä useampi on halunnut ottaa itselleen koiran lemmikiksi. Täytyy vain toivoa, ettei yhdellekään lemmikille käy niin sanotut kesäkissat. Koiria kai harvemmin silti jätetään luontoon omilleen, mutta ilmoitukset pitovaikeuksien takia myytävistä koirista kertovat karua kieltä. Koiran kasvatus on pitkäjänteistä työtä, ja se edellyttää myös johdonmukaisuutta. Lenkille koira pitää viedä säännöllisesti satoi tai paistoi, oli joulu tai juhannus. Olisi tietysti hyvä, jos koiralle olisi varalle väliaikainen sijoituspaikka tarpeen tullen. Artikkelin pääkuva: Äiti, tytär ja partacollien pentu noin 40 vuotta sitten, kesällä otetussa kuvassa samat henkilöt ja uusi partacollie. Kuvauspaikka on sama. Blancaa voi seurata myös Instagramissa: https://www.instagram.com/hi.i.am.blanca/ Blanca koiravarusteet partacollie Sohvi Lue myös: Maailman viisain koira 22.03.2015 Skotit ovat omaa rotuaan 24.09.2014 Mannerheim, Suomen ensimmäinen golfari Seetuhttps://gains.fi/partacollie-lemmikkina-jo-toisessa-polvessa/https://gains.fi/partacollie-lemmikkina-jo-toisessa-polvessa/2021-10-03Kun perheeseen astelee koiranpentu, se tietää monenlaista muutosta. Osa voi tulla yllätyksenä. Blanca on partacollie toisessa polvessa.Mannerheim, Suomen ensimmäinen golfari 27.9.2021 Seetu  1 14 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Aika moni golfari on aloittanut uuden harrastuksensa sen jälkeen, kun ystävä tai tuttava on vienyt hänet kentälle. Kipinä voi syttyä näin helposti. Suomen ilmeisesti ensimmäiselle golfarille on myös käynyt näin tavanomaisesti, ja sen jälkeen ei tässä tarinassa olekaan enää mitään tavallista. Epävirallisesti Suomen ensimmäiseksi golfariksi on tunnistettu Gustaf Mannerheim, joka sai kosketuksen golfiin Pariisissa syksyllä 1919. Houkuttelija oli golfiin todella hurahtanut Venäjän keisarilliseen sukuun kuulunut suuriruhtinas Mihail Romanov. Tämä oli tutustunut golfiin jo lajin syntysijoilla eli St Andrewsissa Skotlannissa ja sittemmin perustanut oman golfkentän uusille kotikonnuilleen Ranskan Rivieralle. Suuriruhtinas oli karkotettu kotimaastaan alempisäätyisen kanssa solmitun avioliiton jälkeen. Vielä saman vuoden syksyllä suuriruhtinas perehdytti Mannerheimin golfin peluuseen sääntöjä, välineitä ja termistöä myöten. Samalla myös hankittiin ensimmäisiä mailoja aloittelijalle. Tämä vauhdikas alku ja Mannerheimin myöhempi golfharrastus kerrotaan hiljattain julkaistussa Jukka Paakin kirjassa Mannerheim, Tuntematon golfari . Täytyy myös rehellisyyden nimissä saman tien paljastaa, että kirjassa on paljon fiktiivistä aineistoa siitä yksinkertaisesta syystä, että tietoja Mannerheimin golfharrastuksesta on huonosti saatavissa eri lähteistä. Jotakin sentään tiedetään. Totta on, että erityisesti 1920-luvun alkupuolella Mannerheim pelasi golfia ja hankki itselleen laadukkaat välineet. Erityisesti Mannerheim pelasi Tsekissä Karlovy Varyn kaupungissa, sillä Suomeen ei golfharrastus vielä silloin ollut rantautunut. Toisen kerran Mannerheimin golfin peluusta on mainintoja 1930-luvulta. Suomeen saatiin ensimmäinen golfseura ja -kenttä 1930-luvun alussa. Karlovy Vary (ent. Karlsbad) on kuuluisa kylpyläkaupunki, jossa Mannerheim oli jo aikaisemmin käynyt ottamassa hoitoja reumatismiin ja monien luunmurtumien aiheuttamiin kiputiloihin. Useat putoamiset hevosen selästä olivat tuottaneet hänelle murtumia. Nykyään Karlovy Varyssa on myös golfkenttien keskittymä, ainakin kymmenen kenttää. Mannerheimin aikaan siellä oli vain yksi 9-reikäinen kenttä, joka kiersi Teplá-jokea molemmin puolin. Kentästä ei valitettavasti enää ole mitään jäljellä, sillä se hävisi maailmansotien käänteissä. Jari Jokisen Golfpiste -sivustolle kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan, että kenttä oli rakennettu vuonna 1904. Jari Jokinen pitää viitisen kilometriä kaupungista sijaitsevaa Karlovy Varyn kenttää alueen parhaimpiin kuuluvana. Itse olen ollut Tsekissä golfmatkalla vuonna 1999, ja ryhmämme kävi pelaamassa myös Karlovy Varyssa. En kuitenkaan pysty muistamaan, millä kentällä pelasimme. Suomen golfmuseossa on nähtävänä Mannerheimin golfmailoja ja muita golftarvikkeita sekä kirja Modern Golf , josta hän lienee ammentanut oppeja. Artikkelikuva/Sergey Mind, Unsplash Karlovy Vary on tunnettu kylpyläkaupunki, mutta moni tuntee sen myös golfkaupunkina. golf Jukka Paakki Mannerheim - tuntematon golfari Teplá-joki Lue myös: Ulkoharrastukset tuovat iloa vaikeana aikana 10.05.2020 Uusi golfkausi toi monta uutta sääntöä 03.06.2019 Kesällä liikuntaharrastus on oma juttunsa 31.07.2017 Toukokuun askelten määrä tuli selväksi 05.06.2017 Olympialaiset olohuoneessa 15.08.2016 7 000 askelta päivässä on jo hyväksi Partacollie lemmikkinä jo toisessa polvessa Seetuhttps://gains.fi/mannerheim-suomen-ensimmainen-golfari/https://gains.fi/mannerheim-suomen-ensimmainen-golfari/2021-09-27Aika moni golfari on aloittanut uuden harrastuksensa sen jälkeen, kun ystävä tai tuttava on vienyt hänet kentälle. Kipinä voi syttyä näin helposti. Suomen ilmeisesti ensimmäiselle golfarille on myös k7 000 askelta päivässä on jo hyväksi 20.9.2021 Seetu  2 22 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Kävely on hyvä ja terveellinen harrastus. Sen aloittaminen on helppoa, välineitäkään ei tarvitse erikseen hankkia. Jos jaksaa harrastaa kävelyä säännöllisesti vaikkapa vain puoli tuntia päivässä, pystyy jo jonkin ajan kuluttua huomaamaan hyviä muutoksia. Tämän varmaan aika moni tietää, mutta toteuttaminen ei silti aina onnistu näennäisestä helppoudesta huolimatta. Tavoitetta siirretään parempaan aikaan. Ehkä pehmeästä potkusta takapuoleen käy Helsingin Sanomien 9. syyskuuta julkaisema juttu, jossa oli vetävä otsikko 7000 askelta päivässä voi vähentää kuolemanriskiä. Juha Merimaan juttu kertoi 13 vuotta kestäneestä yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Sen mukaan olennainen raja onkin 7 000 askelta, kun arvioidaan kuoleman riskin vähenemistä. Moni kuitenkin uskoo japanilaisten vuosikymmeniä sitten lanseeraamaan 10 000 askeleen määrään, vaikka tosiasiassa myös pitäisi aina ottaa huomioon myös kävelijän persoona. Niinkin olennaiset asiat kuin ikä, sukupuoli ja terveystilanne vaikuttavat myös liikunnan määrään. Tutkimuksessa oli mukana yli 2 000 amerikkalaista, ja ikäjakauma oli tutkimuksen alkaessa 38-50 vuotta. Yli 7 000 askelta päivässä kävelleiden kuoleman riski oli 50-70 prosenttia alhaisempi kuin alle 7 000 askelta ottaneilla. Sen sijaan ei ollut väliä, kävelikö hitaasti tai juoksiko. Askeleet voi myös kerätä useassa erässä päivän mittaan. Tämä on luultavasti helpottava tieto monelle, jos ei hyvällä tahdollakaan pysty kävelemään enempää päivässä. Samalla on hyvä muistaa, että vaikkapa 10 000 tai 12 000 askellusta päivässä saavuttanut saa vielä enemmän hyötyä liikunnastaan. Aika moni mittaa askeltensa määrää, älykellolla tai rannekkeella. Omastakin kokemuksesta tiedän monen mittailevan omia askeleitaan. Vuoden 2017 elokuussa satuin kirjoittamaan blogitekstin Oman askelpituuden voi laskea helposti . Pari vuotta sitten sitä ruvettiin lukemaan tosi usein, ja nykyäänkin tekstiä luetaan ihan päivittäin. Ilmeisesti edellä mainittu Helsingin Sanomien tuore juttu sai jo mobiilissa niin paljon lukijoita, että keskiviikkona tuli 103 sivun avausta, ja niistä 99 prosenttia oli tämän oman askelpituuden mittaamistekstin lukemista. Jos pelkkä kävely ei innosta, suosittelen sauvakävelyä. Harrastin sitä koko viime kevään, kun valmistauduin polvileikkaukseen. Metsäpolulla kävely oli mukavaa, ja sauvat antoivat sopivasti ryhtiä. Nyt olen myös jatkanut sauvakävelyä, mutta muut liikuntaharrastukset ovat vieneet sen verran aikaa, että kävelylenkit ovat toistaiseksi jääneet vähiin. Artikkelikuva/ Unsplash, Delphine Beausoleil 7000 askelta askeleen mittaaminen kävely Lue myös: Reipas kävely kohottaa peruskuntoa 19.04.2020 Marjametsään tai kävelylle, aivot ja sydän kiittävät 25.09.2017 Oman askelpituuden voi laskea helposti 07.08.2017 Kävelijällä on oma perusrytmi 08.08.2016 Kävellen kuntoa ja ajatuksia 19.07.2015 Joka kirjaan tarttuu, voi onnitella itseään Mannerheim, Suomen ensimmäinen golfari Seetuhttps://gains.fi/7-000-askelta-paivassa-on-jo-hyvaksi/https://gains.fi/7-000-askelta-paivassa-on-jo-hyvaksi/2021-09-20Kävely on hyvä ja terveellinen harrastus. Sen aloittaminen on helppoa, välineitäkään ei tarvitse erikseen hankkia. Jos jaksaa harrastaa kävelyä säännöllisesti vaikkapa vain puoli tuntia päivässä, pystJoka kirjaan tarttuu, voi onnitella itseään 13.9.2021 Seetu  1 19 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Olisi kiva tietää, kuinka moni muisti ja malttoi viime keskiviikkona kello 19 tarttua kirjaan ja omistaa seuraavan tunnin lukemiselle. Se kuitenkin oli Read Hour -lukukampanjan yksi tavoite. Meille lukutoukille moni muukin tunti on lukemista ihan ilman kampanjoita. Minulla tämä kampanjatunti kului lukemalla yhdysvaltalaisen Karen Joy Fowlerin kirjaa Olimme ihan suunniltamme . Jatkoin saman kirjan lukemista myöhemmin, juuri ennen nukkumaanmenoa. Tätä kirjoittaessani olen edennyt sivulle 193, ja teoksessa on 362 sivua. Kirja valikoitui luettavakseni, sillä se on lukupiirini syyskuun opus. Pitkän tauon jälkeen kokoontuu kotikaupungin kirjaston lukupiiri. Koska kirjan lukeminen on vasta noin puolivälissä, en tietysti pysty sanomaan kirjasta mitään tyhjentävää. Sen voin kuitenkin todeta, että kirjan suuri yllätys on jo paljastunut, mutta en voi sitä kertoa, sillä se veisi ilon uusilta lukijoilta. Lukemisen arvoiselta tämä teos tuntuu. Se on kirjoitettu lapsen ja nuoren näkökulmasta. Se käsittelee niin lasten kasvatusta kuin koulukiusaamista, mutta ennen kaikkea se perkaa perhedynamiikkaa, perheenjäsenten monimutkaisia suhteita toisiinsa. Eläintensuojelu ja tieteen etiikkakysymykset ovat kirjan tärkeitä teemoja. Lukuhaasteita otin vastaan tänä vuonna kaksi, ja molemmat täyttyivät jo alkukesästä. Toisessa piti lukea 25 ja toisessa 50 tiettyihin kohtiin sopivaa teosta. Niin lukupiirit kuin -haasteet ovat mukavia, sillä näin ohjautuu lukemaan kirjoja, joita ei ehkä muuten huomaisi. Toisaalta nyt taas on ollut vapaan valinnan tilanne, ja lukeminen on keskittynyt aika paljon uutuuksiin ja dekkarisarjoihin. Tosin lukuhaasteiden aikanakin tulee luetuksi kirjoja, jotka eivät istu mihinkään haastekohtaan. Olen tavannut pari dekkarisarjaa, jotka ovat sikäli kiinnostavia, että niissä pääsee perehtymään uusiin tapahtumapaikkoihin ja samalla vähän vieraan maan kulttuuriin. Heikki Valkaman dekkarisarja keskittyy Japaniin, ja päähenkilönä on suomalainen kokki Riku Mäki. Kirjat kannattaa lukea ilmestymisjärjestyksessä. Tähän mennessä ovat ilmestyneet Pallokala , Laserjuuri , Tulikukka ja Yakuzan kosto . Toinen kiinnostava dekkaristi on Portugaliin muuttanut Anu Patrakka. Pohjois-Portugaliin Porton seuduille sijoittuvat dekkarit ovat Huomenna sinä kuolet , Kuolet vain kahdesti , Syyllisyyden ranta , Totuuden portaat ja Häpeän aukio . Teosten sankari on Rui Santos -niminen rikosetsivä, ja jokaisessa dekkarissa jonkinlaisessa osassa esiintyy suomalainen, ensimmäisessä jopa uhrina. Anu Patrakka dekkarisarja Heikki Valkama Karen Joy Fowler lukuhaaste lukupiiri Olimme ihan suunniltamme Read Hour Lue myös: Lukemista, golfia ja mielen tyyneyttä 06.09.2021 Lukuhaasteet tuovat uusia elämyksiä 23.09.2019 Uusi vuosi, uudet lukuhaasteet 07.01.2019 Pakkopulla voi maistua hyvältä 27.08.2018 Pinokkion tarina vetoaa myös aikuiseen 12.03.2018 Lukemista, golfia ja mielen tyyneyttä 7 000 askelta päivässä on jo hyväksi Seetuhttps://gains.fi/joka-kirjaan-tarttuu-voi-onnitella-itseaan/https://gains.fi/joka-kirjaan-tarttuu-voi-onnitella-itseaan/2021-09-13Olisi kiva tietää, kuinka moni muisti ja malttoi viime keskiviikkona kello 19 tarttua kirjaan ja omistaa seuraavan tunnin lukemiselle. Se kuitenkin oli Read Hour -lukukampanjan yksi tavoite. Meille lu