Fruktoosia on paljon parjattu ja se onkin monen gurun mielestä yksi nykyajan pahimmista vitsauksista. Yksi sitkeässä elävä uskomus on, että fruktoosi aiheuttaa rasvamaksaa. Jotkut ”asiantuntijat” ovat jopa sitä mieltä, että fruktoosi on koko lihavuusepidemian syy. Tällainen ei-alkoholista johtuva maksan rasvoittuminen on yleistynyt viime vuosina, mutta tila liittyy selvästi sekä muihin aineenvaihduntasairauksiin ja lihavuuteen että geneettisiin ja ehkä kulttuurallisiin eroihin (1, 2). Melko tuoreen meta-analyysin mukaan fruktoosilla ja NAFLD:lla (non-alcoholic fatty liver disease) ei ole yhteyttä (3).

Meta-analyysissä otettiin huomioon kaikki saatavilla olevat ihmistutkimukset jotka liittyivät fruktoosiin ja ei-alkoholista johtuvaan rasvamaksaan. Näyttäisi siltä, että liiallinen kaloriensaanti on osasyyllinen maksan rasvoittumisessa, tulipa energia sitten sokerista tai muista hiilihydraateista. Fruktoosi ei meta-analyysin mukaan käyttäydy elimistössä eri tavalla kuin glukoosi tai tärkkelys, joskin liiallinen kalorinsaanti fruktoosista saattaa aiheuttaa ongelmia.

Ongelma johtuu varmasti siitä, että ihmiset yksinkertaisesti syövät liikaa huonolaatuista ruokaa sekä makeisia ja juovat limonadeja sekä energiajuomia. Näissä kaikissa on luultavasti turhan suuria määriä sekä fruktoosia että glukoosia. Fruktoosi itsessään ei kuitenkaan aiheuta painonnousua eikä ole riskitekijä sydän- ja verisuonitauteja ajatellen. Liiallinen energiansaanti fruktoosista aiheuttaa samanlaisia ongelmia kuin liiallinen energiansaanti muista hiilihydraateista.

Annoskoko ratkaisee. Sokerien lähteellä ei näyttäisi olevan väliä, mutta suuhun kannetulla energian määrällä on.

Hedelmien fruktoosi ei ole haitallista, sillä määrä jää hyvin pieneksi. Lisäksi hedelmissä on kuituja jotka hidastavat fruktoosin imeytymistä – puhumattakaan muista terveyshyödyistä.