Hyvinvointi

Stressi ja uni

Stressireaktio on elimistön luonnollinen reaktio pärjätä tilanteessa kuin tilanteessa. Se on tarpeellinen ja toivottu asia, kun ihmisen pitää selvitä muutoksesta tai kuormittavasta tilanteesta. Jokainen kokee stressiä päivittäin. Ongelmaksi stressireaktion suhteen muodostuu lähinnä se, että ehtiikö elimistö palautua siitä ennen seuraavaa reaktiota. Jos ei, reaktio muuttuu krooniseksi. Tällöin ollaan ongelmissa.

Joidenkin arvioiden mukaan stressi on mukana jopa 60 % kaikista sairauksista tehden siitä tappajan numero yksi.

Krooninen stressi

Krooninen stressi aiheuttaa elimistössä muun muassa seuraavanlaisia ongelmia:

  • Kroonista väsymystä
  • Kognitiivisia oireita (”aivosumua”) jotka ilmenevät muun muassa oppimiskyvyn heikentymisenä
  • Ahdistusta ja paniikkioireita, masennusta
  • Ärtyisyyttä
  • Päänsärkyä
  • Hampaiden kiristelyä
  • Sydän- ja verisuonisairauksien riskiä
  • Suolisto-ongelmia, ruoansulatushäiriöitä, vatsakipuja
  • Alentunutta libidoa
  • Painonnousua ja lihavuutta (kortisoli kerää rasvaa erityisesti vyötärölle)
  • Lihaskipuja ja lihasjännitystä

Elimistö ei tiedä onko stressin aihe suuri vai pieni, stressireaktio on aina samanlainen. Siksi pienistä asioista ei kannata stressata. Jätä stressi suuriin muutoksiin ja ongelmiin, muuten ylikäytät elimistön kapasiteettia käsitellä stressiä.

Stressinhallinta

Stressinhallinnassa on muutama oleellinen seikka joilla pääsee hyvin pitkälle.

  1. Stressinhallintaa täytyy harjoittaa joka päivä.
  2. Stressinhallinnalle täytyy varata aikaa kalenterista.
  3. Stressinhallintakeinon täytyy olla joku sinulle mieluisa asia; rutiini tai vastapaino.
  4. Koskettaminen vapauttaa elimistöön oksitosiinia joka auttaa alentamaan stressiä. Siksi esimerkiksi kampaajalla käynti vähentää stressiä.
  5. Suhtautuminen stressiin on luultavasti avain siihen kuinka stressi sinuun vaikuttaa. Koska stressireaktio on luonnollinen ja oleellinen osa ihmisen fysiologiaa, sen hyväksyminen ja käyttäminen hyväksi alentaa stressiä itsestään, kun taas voivottelu ja asian vatvominen pahentaa reaktion vaikutusta elimistöön.

Uni

Uni on ihmisen perustarve. Valitettavasti nyky-yhteiskunta on kaikkea muuta kuin uniystävällinen. Ihminen pärjää ilman ruokaa (jos vettä on saatavilla) jopa kuukauden, mutta unenpuute voi tappaa jopa muutamassa päivässä. Uni on äärettömän tärkeää.

Mainos
Mainos

Jo yhden yön univaje aloittaa elimistössä negatiivisia prosesseja. Kun pitkästä univajeesta kärsivien ihmisten rasvasolujen metabolinen ikä on tutkittu, se on saattanut olla jopa 20 vuotta vanhempi kuin ihminen.

Univaje

Jo yhden yön univaje saattaa aiheuttaa seuraavaa:

  • Nälänsäätely heikkenee ja makeanhimo kasvaa -> nautinnonhakuinen syöminen lisääntyy ja ihminen syö normaali enemmän. Univaje, nälkä ja kauppa on yhdistelmänä varma ”dieetin tuhoaja”.
  • Onnettomuusriski lisääntyy. Yhden yön valvominen vastaa promillen humalaa.
  • Immuniteetti laskee joten tulet herkemmin kipeäksi (rankka treeni ja energiavaje lisäävät tätä riskiä huomattavasti).
  • Nestetasapainoa häiriintyy, ja elimistöön muodostuu turvotusta (paino nousee).
  • Muistin toiminta heikkenee, ja jopa aivokudoksen hajoamista saattaa esiintyä (!)

Elimistö aloittaa univajeessa lähes välittömästi eräänlaisen minidiabeettisen tilan ja pitkäaikainen unettomuus lisääkin diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä huomattavasti.

Univaje yksinkertaisesti lihottaa ja sen jälkeen tappaa.

Kirjoittaja: Timo Kettunen

Timo Kettunen

Tasan sitä, mitä sanotaan.

Lue koko esittely

Lue myös: