22072010 torstai; juoksulenkki!
Nonnih. Kävin sitten lenkillä kuten olin ajatellutkin. En siis osallistunut tänäänkään mummojumppaan, joka alkaisi näillä näppäimmillä, nimittäin cardio crossing. No okei, on noilla cardio tunneilla vähän enemmän haastetta, mutta, no… joka tapauksessa, nyt on iso vaihde silmässä ;)
Tein perinteisen viisi kertaa lampi ympäri, vika kierros reippaasti vauhdikkaammin, itse asiassa koko ajan loppuakohden kiihdyttäen :) Siitä ampasin taas meidän pururadalle, tällä kertaa juoksin vielä senkin ympäri. Jei hyvä minä :) Sen jälkeen venyttelyt, pientä käsijumppaa pururadan ”pölleillä” ja se oli siinä. Tunti vierähti taas siivillä! Hyvä olo jälleen. Kotiin kevyin askelin, suoraan suihkuun ja _kylmään_ suihkuun. Voi että voi olla hyvä olo :) Sen jälkeen tepastelua ympäri kämppää ilkosen alasti, mikäs tässä. Miksipä sitä vaatteita vetäisi niskaan, hiki tulee kuitenkin ja kuka muo täällä kattelee???? Elukat? :D niitä ei vois vähempää kiinnostaa. Niin ja mikä parasta, kello ei ole vielä paljoakaan, eli koko ilta vielä edessä. Hmmm… yks vanha frendi on näemmä yrittänyt soittaa… jaaha…nyt tuli tekstari…mitähän asiaa hänellä mahtaa olla :O
Jaha asia koski hänen lemmikkiään :) Minä olen oikea kavereiden lemmikki tohtori :D no mukavaahan se on, että mun ammattitaitoon luotetaan :) Tosin ei mullakaan kristallipalloa ole enkä voi kaukoparantaa…joten :O mutta voin tietysti auttaa jollain tavalla, ainakin voin kertoa kuinka huolissaan kannattaa tai täytyy olla jos en muuta :) Tyhjää parempi sekin.
Ja miun jäähyllä oleva muruseinkin laittoi viestiä. Niin, ikävä hänellä taitaa olla, niin kaiketi mullakin, mutta on joitain asioita mitä en voi hyväksyä, joita mun ei tarvitse hyväksyä. Niin, voisiko elämä koskaan olla helppoa, EI! Siksipä onkin hyvä keskittyä välillä vain omaan hyvinvointiin :) Niin… niin se vain on.
Mutta takaisin asiaan. Huomenna saatan, ehkä, mahdollisesti jos maltan, pitää liikuntavapaapäivän. En tiedä vielä…ehken kuitenkaan malta, mutta ainakin otan huomattavasti rauhallisemmin, jotain pientä vääntöä vain ennen iltavuoroon menoa :) Niin, ohan se tietysti niinkin, että jos haluaa treenata jokseenkin tavoitteellisesti, niin ei se itsestään tapahdu. Sitä pitää laittaa läskit liikkeelle. Paljon on niitä, jotka saa näitä urheilu- / diettausboosteja, jotka kestää milloin kuukauden, milloin päivän, ehkä viikon. Mitä helvetin hyötyä???? No joo, onhan se tyhjää parempi… mut mut… jos haluaa jotain pysyvää saada aikaiseksi, ei se tapahdu viikossa, ei kahdessa, ei kuukaudessa, jos ehkä sit puolessa vuodessa voi jo nähdä jotain tuloksiakin. Niin… väittäisin aika tavalla että näin on. Itse olen harrastanut liikuntaa taukoamatta reilu kahden vuoden ajan. Tarkoitan taukoamatta sitä, ettei ole varmasti viikkoakaan kulunut, ettenkö olisi tehnyt jotain!!!! On ollut löysempiä kausia, mutta pääsääntöisesti olen treenannut säännöllisesti. Ja, no kyllä sen huomaa, sen huomaa omassa jaksamisessa, sen huomaa pääkopassa, sen huomaa ulkomuodossa… varmaan oikeastaan ihan kaikessa. Olen koukussa, mutta olen koukussa asiaan joka on vain hyvästä :) Onneksi!!!!!
Semmosta, mut nyt jotain kivaa tekkaa vielä loppuillaksi. Koiruuksien kanssa voisi kävellä vielä kertaalleen lammen ympäri :) uu jee. Elämä on ihanaa :)
