Harhaluuloja

Koska eilen taas nosti päätään esiin tutut mietinnät kommenttikentässä, niin minäpä ajattelin nyt tämän perjantain kunniaksi tähän alkuun vähän oikoa käsityksiä mun kehoni koostumuksesta. :D (eikä tämä nyt ole suinkaan mikään piikki kenellekään!) Ihan blogin alusta asti ollaan oltu siinä uskossa, että olen aivan rasvattomassa kunnossa, vaikka se ei ole koskaan ollut tilanne. Mun yläkroppani hämää paljon, koska se on aivan oikeasti ihan melkein rasvaton. Sille en voi mitään. Sinne kaikki tavara tulee viimeisenä ja lähtee ensimmäisenä. Alakropassa sitten taas on ihan senkin edestä. Ja siis varsinkin nyt. En ole ollut fyysisesti näin löysässä kunnossa sitten tavoitteellisen treenaamisen aloittamisen . Tämän saatte uskoa tai jättää uskomatta. Ja tämä tosiaan johtuu jostain, mihin mulla ei ole valtaa. (Ja tätä en enää täällä blogissa ääneen ihmettele, kunhan nyt asiasta mainitsen tällä kertaa. Palaillaan näihin asioihin kun on jotain konkreettista testitulosta kerrottavaksi.) Tilanne on siis se, että ylimääräistä ja nestettä on PALJON enemmän, mitä oli vuosi sitten. Vuosi sitten kaikki oli ok, kroppa toimi loistavasti ja p*rkele, näyttikin hyvälle. Nyt ollaan jossain aivan muualla. Painolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä ja siksi se kiinnostaa minua tällä hetkellä niin vähän, että en edes itseäni punnitse enää. Ei siitä tule kuin paha mieli. Vaaka ja peili ei korreloi tällä hetkellä laisinkaan.

Vatsalihaksisteni näkyvyydestä ei myöskään kannata arvuutella rasvaprosenttiani, sillä ne näkyy vielä, vaikka painaisin neljäkin kiloa enemmän (ja varmaan siitäkin eteenpäin, en ole kokeillut). Toisilla on muhkummat ja toisilla ei näy edes aivan alhaisissa rasvoissa. Mulla vaan näkyy. MUTTA. Tässä on mutta. Tällä hetkellä ne eivät erotu peilissä läheskään niin hyvin kuin Macin kamerassa. Silloin, kun asettuu sen eteen oikeassa kulmassa. Eilisessä postauksessa näitä kuvia, ja alla yksi.

Näiden kuvien näkymättömissä on lisäksi toimimaton vatsa, mikä aiheuttaa ihan kivan raskausvatsan, sekä se nestekerros siinä päällä. Mutta tietysti otan kuvat niin, että näyttää parhaalta. Tietysti vedän vatsaa sisään ja jännitän lihakset. Tottakai! Viime vuonna mun ei tarvinnut näin tehdä, koska olin huomattavasti paremmassa kunnossa. Ja esimerkiksi tuosta paikasta, mistä tuo mahanrepimiskuvakin on otettu, en ottaisi tällä hetkellä missään tapauksessa vatsalihaskuvaa. Siinä valossa se pehmeys näkyy erittäin selvästi, eikä vatsa ole timmiä nähnytkään, kun sitten taas toisesta suunnasta kuvattuna näyttää vaikka kuinka hyvälle. Jostain syystä otan mieluummin kuvan, jossa näytän hyvälle kuin huonolle ja mä luulen, että ihan jokainen tekee tätä. Näin sitä voi leikkiä valoilla ja varjoilla. Ja Macin kameralla. Tuo kamerahan korostaa kaikkia syvyyseroja ja muotoja. Yksi hätäinen esimerkkikuva alla:

Alakroppa on huonoimmassa kunnossa. Ei ole timmiä tai nättiä nähnytkään tämän naisen kannikat, tai reidetkään. Jotain tapahtui tosiaan siinä plussa/miinustelun aikana ja tässä ollaan nyt.

Ja nyt otan vähän askeleita taakse tämän terveydentilan ruotimisen suhteen, koska huomasin niiden eilisten kommenttien aiheuttavan itselleni vähän pahaa mieltä. Päätinkin nyt olla enää asiaa pohtimatta täällä tämän enempää. Jätetään lääkärijutut ja menkkajutut ja kaikki sellaiset sen suuremmin ihmettelemättä julkisesti. Ja se paha mieli tuli ainoastaan siitä, että kun huomasin joutuvani itseäni selittelemään, vaikka minun ei pitäisi sellaista joutua tekemään. Mutta itsehän noita kuvia otan, että ootte ihan eri uskossa kuin mikä on todellisuus. :D Olen muuten ollut aina varma, että todella moni yllättyisi, kun tietäisi rasvaprosenttini. Harmikseni tämä ei kiinnosta itseäni pätkääkään, enkä näe mitään syytä sitä siksi mennä mittailemaan. Jos sellainen joskus tapahtuu, tapahtuu se lääkärin käskystä. Mutta niin, tästä eteenpäin infoan aina kun on infottavaa. Siinä välissä tilanne pysynee samana eikä sitä ole mitään syytä joka postauksessa ihmetellä.

Loppuun päivän treenistä lyhyesti. Tänään siis taas treenasin, jee! Habat, ojentajat, olkapäät. En hissutellut, kuten en eilenkään, mutta ihan jättipainoja en vielä ottanut. Melkein samalla setillä mentiin kuin maanantaina tässä treenissä, mutta Arnold’s Pressin vaihdoin viparit sivuille+eteen -pariin. Aivan hirviä polte tuli ja tunsi tekevänsä! Mutta jotenkin näissä jää jokin jostain uupumaan. Ehkä se on se, kun magnesiumia ei enää ota. Elohiiriä ainakin piisaa.

Oisin mennyt kävelylle jos ulkona ei olisi taas tuollainen painostava hapeton ilma. :/ Täytyy katsoa illalla, jos vointi ja muut kuviot sallii. Sisälläkään ei ole niin paras happi, vaikka läpiveto onkin, että olisin uskaltanut crossarilla mennä. Ihan tieten tahtoen en koita kuitenkaan sitä migreeniä saada.

Notta tervettä viikonloppua kaikille!