Viime aikoina myös suomalaisten terveysmedioiden puolelle on alkanut rantautua termi erityisherkkä ihminen eli highly sensitive person (HSP). Tällä viitataan ihmistyyppiin, jota edustaa käsitteen lanseeraajien mukaan noin viidesosa ihmisistä.

Tällainen erityisominaisuus on mietityttänyt minua kovasti sekä psykologina että herkkyystesteissä maksimaaliset pisteet vetävänä. Joudun pohtimaan, onko loputon itsediagnosointi ja herkkyyden ylikorostaminen aidosti mielenterveyttä edistävää? Vai onko tämä konsepti erittäin tarpeellinen meistä jokaisen itsetuntemuksen kohentamiseksi ja erilaisuuden ymmärtämiseksi? Pohditaan eteenpäin. Ensin voit kuitenkin testata näiden nettitestien avulla myös oman herkkyystasosi:

http://www.hsperson.com/test/highly-sensitive-test/
http://media.wix.com/ugd/ea89b1_8332ab78a1ab4d628f79ad0462211150.pdf

Mitä on erityisherkkyys?

Erityisherkkä havainnoi tarkasti sekä ympäröivää että omaa sisäistä maailmaansa. Hänen aivonsa prosessoivat aisti-informaatiota poikkeuksellisen syvällisesti ja hermosto saattaa reagoida voimakkaasti vaikkapa sykkeen nousulla sellaisissakin tilanteissa, jotka eivät aiheuta muille kuormitusta. Samoin keskushermostoa stimuloivat aineet, kuten kahvi, vaikuttavat erityisherkkään selkeästi muita voimakkaammin.

Siinä missä toinen juo saavillisen kahvia nukahtaakseen ja viis veisaa työpaikkansa kireästä ilmapiiristä, ei toinen saa unta juotuaan saman päivän lounaalla pari kupillista liikaa ja huomattuaan työkaveria vaivaavan murheen. Tilanne voi tasoittua, kun erityisherkkä oppii rajoittamaa stimulanttien käyttämisen itselleen sopivalle tasolle ja käsittelemään stressaavat tilanteet kotioloissaan pois kuormittamasta.

Oman erityisherkkyyden tiedostaminen ja huomioiminen voi siis auttaa pärjäämään paremmin herkkyyden kanssa säätelemällä hermoston reaktioita ja vireystilan vaihteluita. Esimerkiksi hiljentymällä yksinäisyydessä tai rauhallisen liikunnan avulla. Ilmiön tunnistaminen auttaa myös ymmärtämään yksilöiden eroja työpaikoilla, harrastusporukoissa ja pariskuntien osapuolten välillä.

Mainos

Mainos

Onko erityisherkkyys vanha juttu uusissa vaatteissa?

On esitetty, että erityisherkkyys olisi vain hieman laajennettu versio herkän temperamentin piirteistä – introverttiudesta tai estyneisyydestä. Vakiintuneesta psykologian alan käsitteestä tai diagnoosista ei ainakaan voida puhua, mutta tutkimustietoa tällä termillä on helppo löytää ja käsite viittaa laajempaan kokonaisuuteen kuin pelkkään yksittäiseen temperamenttipiirteeseen.

Lisäksi käsitteen kansanomaisen käytön merkitystä ei voi väheksyä viime aikoina HSP:n suomenkielinen versio erityisherkkyys on saanut ympärilleen mediahuomion ohella Facebook-yhteisön sekä vajaa vuosi sitten perustetun Suomen erityisherkät ry:n.

Itse en kohdista kritiikkiä itse käsitteeseen, joka on sekä helppotajuinen että auttaa parhaimmillaan ihmisiä kääntämään heikkouksiksi leimattuja ominaisuuksiaan vahvuuksikseen. Sen sijaan haluan vain kertoa vastapainoksi herkkyyden ylikorostamiselle  oman näkemykseni siitä miksi en reagoi testituloksiin äärimmäisin toimenpitein.

Herkkä mutta rohkea

Olen itse tiennyt pienestä pitäen olevani erityisherkkä. Mitä vanhemmaksi olen tullut sitä helpommaksi kuormittaviin ja jännittäviin tilanteisiin suhtautuminen on kuitenkin tullut. ”Tulta päin” meneminen alkaa olla arkipäivää. Lähinnä siksi, etten ole halunnut huomioida tätä HSP-ominaisuuttani pitkällä tähtäimellä, vaan toteuttanut asteittaista siedätystä sopeutuakseni mahdollisimman monenlaisiin ympäristöihin.

Tahdon elää monipuolisen ja rennon elämän – ilman eristäytymistä pehmustettuun valkoiseen taloon hienostoalueella, voimaantumiskirjallisuus seuranani.

1. Aivojeni sähkökäyriä on tutkittu EEG:n avulla ja tuloksien perusteella reagoin huomattavasti keskimääräistä nopeammin kasvojen ilmeisiin. Aivokuvantamisesta saadun tutkimustiedon perusteella erityisherkkyyspisteet yhdistyvät lisääntyneeseen aktiivisuuteen tarkkaavaisuudesta ja toiminnanohjauksesta vastaavilla aivoalueilla.

2. Minua on myös tutkittu sykeanalyysin avulla ja yöuneni ja päivän rentoutushetkeni ovat erittäin hyvin palauttavia. Niinpä, vaikka joissain tilanteissa (esim. kahvikutsuilla) kuormittuisin tavallista enemmän, palaudun tästä kuormituksesta hyvin, jolloin kokonaispalautuminen pysyy hyvällä tasolla. Tämä voi selittää sitä, etten ole uupunut kovassakaan työtahdissa, vaikka yrittäjän meno voi välillä näyttää hyvin huolestuttavalta.

3. Omituisena sivuhuomautuksena kiljun ja pelkään kauhuelokuvia katsellessani, mutta sykekäyräni ei reagoi niihin näyttämällä stressipiikkiä. Kofeiinilla on voimakas efekti minuun ellen turruta itseäni pitkäaikaisella ja runsaalla käytöllä. Samoin en kestä pitkittyneitä ateriavälejä stressaantumatta. Olen erittäin taiteellinen ja ärsyttävän ylitunteellinen. Saan kyllä tuon tunteellisuuden kytkettyä kokonaan pois päältä pakkotilanteissa. Esimerkiki työskennellessäni olosuhteissa, joissa omien reaktioiden näyttäminen on vain haitaksi.

3. Olen vuosi vuodelta kokenut oppivani keinoja herkkyyteni huomioimiseen siten, ettei siitä tarvitse tehdä numeroa, en joudu rajoittamaan elämääni enkä tarvitse erityiskohtelua. Toki vielä on paljon tehtävää.

Kaikkiaan tahdon kannustaa ihmisiä pohtimaan onko oman herkkyyden huomiominen joka käänteessä itselle hyväksi vai voiko potentiaalisesti rasittavissa tilanteissa oppia peräti rentoutumaan. Omalla esimerkilläni pyrin kannustamaan jälkimmäiseen, vaikka on selvää ettei monella ole samanlaista paloa laajentaa elinpiiriään joka suuntaan.

Tässä loppuun Wikipedian kooste siitä, mitä on erityisherkkyys. Vaikken yleensä suosi lähteenä Wikipediaa, löytyy tuosta monipuolisesti materiaalia aiheesta sekä koulutetuille, että keittiöpsykologeille.