Kahvi Kuva: Flic.kr/p/c8XkcS Ravinto

Kahvi – suomalaisten lempijuoma

Kukapa voisi vastustaa höyryävän kuumaa, tuoretta kupposellista kahvia! Kahvin tuoksun saa nenäänsä pelkästään ajattelemalla. Kahvi virkistää ja aloittaa päivän mukavasti. Se myös tauottaa päivää ja antaa puhtia iltapäivään.

Suomalaiset ovat maailman ahkerinta kahvinjuojakansaa. Tapa opittiin ruotsalaisilta 1700-luvulla, mutta naapurimaan väki on tilastoissa vasta kakkosena. Alunperin kahvia käytettiin erityisenä nautintoaineena, ja on se nautintoaine nykyäänkin, joskin ajatus kahvinjuonnista on arkipäiväistynyt.

Kahvi nautintoaineena

Koska alun alkaen kahvia pidettiin hyvinkin erikoisena nautintoaineena, myös sen vaikutuksiin suhtauduttiin kriittisesti. Kahvia epäiltiin monenlaisista haittavaikutuksista ja sen vaikutus terveyteen kyseenalaistettiin.

Nykyään tilanne on toinen. Kahvia juodaan, ja paljon juodaankin, keskimäärin 4-5 kuppia päivässä. Suomalainen aamu käynnistyy kahvilla, työpaikoilla päiväkahvilla ja palaverikahveilla on aivan oma sijansa ja säännölliset kahvitauot ovat muutenkin arkeamme.

Kofeiinia parjataan usein, mutta aivan suotta. Kofeiinista aiheutuvat haitat ovat yleensä vähäisiä. Kun juo kahvia säännöllisesti, kofeiinin sietokyky paranee. Harvemmin kahvia nauttiva huomaa helpommin esim. sydämentykytystä ja hermostuneisuutta sekä liian myöhäisestä kahvinjuonnista johtuvaa unettomuutta. Toki runsas kahvin käyttö saattaa pahentaa muista syistä johtuvia vatsavaivoja, kuten närästystä. Kofeiini lisää haponeritystä mahassa.

Kahvi ja kansantaudit

Koska kahvin käyttö on niin yleistä, myös epidemiologisissa tutkimuksissa ollaan oltu kiinnostuneita kautta aikain kahvin nauttimisen ja yleisten kansantautien riskin välisistä yhteyksistä. Ensimmäisissä tutkimuksissa runsaasti kahvia käyttäneillä todettiin suurentunut sydäntautiriski. Kahvia epäiltiin siis sydämelle vaaralliseksi. Sitten havaittiin, että tupakoinnin huomioiminen vaikutti asiaan enemmän kuin kahvi. Runsas kahvinjuonti ja tupakointi ovat monelle arkipäivää. Tämä selitti varhaisen tutkimuksen virheellisen tuloksen. Kahvinjuonti ei liity tilastollisesti sydän- ja verisuonitautien eikä syöpätautien riskiin. Pannukahvin juominen saattaa lisätä veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Suodatinkahvin käyttö ei vaikuta merkittävästi kolesteroliarvoihin.

Suomessa juotavaan keskimääräiseen kahvimäärään eli 4–5 kupillista päivässä, ei liity terveysongelmia. Kahvin säännöllinen käyttö voi jopa pienentää riskiä sairastua diabetekseen ja maksasairauksiin. Hyvin runsaasti kahvittelevien kannattaa kuitenkin tarkkailla muita elämäntapojaan.

Tupakointi ja rasvaisten ruokien nauttiminen on paljon kahvia käyttävillä usein myös runsasta. Painonhallinnan ja laihdutuksen kannalta kahvia rakastavan kannattaa tarkkailla kahviin lisätyn kerman, maidon ja sokerin määrää. Jos huomaa, että kahvinjuonti ei tee hyvää, määrää kannattaa vähentää. Oman itsensä kuunteleminen auttaa tässäkin asiassa.

Lähde: Duodecim Terveyskirjasto.

Tiesitkö?

Kupillisessa mustaa kahvia ei ole juuri lainkaan rasvaa, hiilihydraatteja tai proteiinia. Mustassa kahvikupillisessa on energiaa vain 1-2 kcal.

Vinkki!

Tarkkaile kahviin lisäämäsi makeutuksen ja maidon/kerman määrää, kun haluat pitää painosi hallinnassa. Kahviin lisätyt maito/kerma, sokeri jne. lisäävät huomaamatta juoman kalorimäärää. Lehmänmaidolle löytyy nykyisin myös hyviä vaihtoehtoja.

Kirjoittaja: Riikka Hollo

Riikka Hollo

Toimittaja-copywriter. 15 vuotta yrittäjänä toiminut, monessa liemessä keitetty viestinnän moniosaaja, joka on aina valmis uusiin haasteisiin. Rakastaa liikuntaa ja hyvää ruokaa. On nähnyt omakohtaisesti, että liikunta ja hyvä ravinto auttavat kaikkeen.

Lue koko esittely

Lue myös: