Kohta se vuosi vaihtuu :)

No todellakin todellakin todellakin, kohta meillä on käsillä taas uusi vuosi. Niin ja se klishee, uudet kujeet. Mitkä hiton kujeet? Mulla ei oikeesti ole mitään kujeita mielessä. Totuus lienee kuitenkin se, että tuo yksi yö ei radikaalisti tule muuttamaan kenenkään elämää. Juu, ehkä jotkut tekevät jonkin pläänin sen suhteen mitä tulevana vuonna tulee tapahtumaan, mutta no, niin, toteutuuko niistä suunnitelmista sitten lopulta ihan kaikki. Okei, no jos nyt sattumalta satut olemaan esimerkiksi tiineenä, niin on aika todennäköistä että se tulee toteutumaan ja tekee tulevasta vuodesta mullistavan :D Tämä nyt vain esimerkkinä siitä, että jotkut asiat tapahtuvat, halusit tai et ;) Joo onneksi mä en ole tiineenä :D Henkilökohtaisesti mulla ei ainakaan ole tiedossa mitään suurta tai ihmeellistä tapahtumaa ensi vuodelle. Jos jotain tulee, niin saa tulla, mä olen valmis ;) Aina voi toivoa, että tuleva vuosi olisi jollain tavalla parempi kuin edellinen, mutta mun mennyt vuosi kaikkinensa oli kyllä sen verran mielenkiintoinen ja hyvä, että ihan heti sitä ei tulla lyömään millään. No jos nyt voittaisin lotossa päävoiton, niin se saattaisi peitota kuluneen vuoden :D Toistaiseksi mun tuleva vuosi on täysin tabula rasa ;) Tai no, heittihän Jaana tänään ilmoille tulevan vuoden suunnitelmat meidän osalta: ”Tehdään susta möykky ja musta hoikka” :D ohan siinäkin jo jotain ;) haha.

Mutta apropoo. Eilen painostin Jaanaa lähtemään tänään mun kanssa salille. Aluksi Jaana hiukka skagasi, että mulla on kyllä suunnitelmia huomiselle. Mitä suunnitelmia jollain voi olla, täh???? Siis mä olin niin täysin jossain omassa kuplassani, että en totta tosiaan muistanut, että tänään on uuden vuoden aatto ja joo, joillain ihmisillä saattaa olla suunnitelmia tällaisille juhlapäiville :D Tässä kohtaa joku voi päivitellä siellä, että jumankauta, hanki nainen itsellesi elämä :D No juu, myönnetään, aika yksinkertaista elämäähän mä vietän ja olen siitä monesti maininnut, että tää on aika askeettista touhua, mutta sopii mulle.

Mä olen poikkeuksellisen kaavoihini kangistunut tapaus. Mä olen parhaimmillani silloin, kun mun päivät toistavat jotain tiettyä kaavaa ja yleensähän se on koti, työ ja sali. Tämä pyhä kolminaisuus ohjailee mun elämää päivästä toiseen. Enkä usko, että tämä pyhä kolminaisuus tulee tulevanakaan vuonna muuttumaan yhtään miksikään. Haluaisinko? EN! Tämä sopii mulle ja näin on hyvä.

What ever. Sain kuitenkin puhuttua Jaanan kanssani salille. Treffit sovittiin puolille päivin ja mä laitoin oikein herätyskellon soimaan, että heräisin ajoissa. Mutta kuinkas sitten kävikään. Hittolainen, se kello mitään soinut. Itse heräsin 10.20 ja no, bussi lähti 10.50. Niin tuliko kiire? Aijaa, no tuli! Ei siinä auttanut kun tunkea puuro tulille, juosta koirien kanssa pihalle, lämmittää eilinen kahvi mikrossa, tunkea se termosmukiin ja juosta dösikselle. Vielä rappukäytävässä tajusin, että hemmetti, treenitrikoot jäi… Olisin muuten painanut treenin stringeissäni :D Oishan siinäkin ollut. Ainakin tämän päiväiset videot ois varmasti herättänyt paljon kiinnostusta instagramissa kun paljaat pakarat ois vaan vilkkunut. Oisko se sitten tuonut lisää potkua Jaanan treeniin, hmmmm. en tiedä, ehkä Jaanan orastava kuvotus mistä se kärsi alkumetreillä ei olisi mennyt ohi koko aikana :D Joten joo, oikein hyvä että muistin ne trikoot rappukäytävässä ja ehdin nappaa ne mukaani :D

Mitäs meillä sitten oli päivän ohjelmassa tänään? SELKÄ – TAKAOLKAPÄÄT JA HAUIKSET . Ei muuta kuin hommiin. Tosiaan pientä videonpätkää on tarjolla instassa jos kiinnostaa käydä kurkkimassa.

Siinähän sitä tuli rykästyä ihan kiva setti näin uuden vuoden aatolle. HUOMENNA olisi sitten vuorossaan TAKAREIDET ja kyllä mä ainakin ajattelin vääntäytyä taas saleista pyhimpään, eli Solanaan ;) Katsotaan onko ruuhkaa … hmmm … vahva veikkaukseni, että ei ole, mutta kyllä varmasti kaikki vanhat parrat ovat taas paikalla :) No mä aijon ainakin repiä takareiteni tuleen, se on mun plääni vuoden ensimmäiselle päivälle ;)

Muutenhan tämä vuosi tulee vaihtumaan ihan tässä kotisohvan nurkassa. Oma valinta. Jotenkin vaan ei tuo yöelämään lähtö innostanut tälläkään kertaa. Mutta ne jotka siellä viipottavat, toivottavasti heillä on hauskaa. Mä luulen, että mä olen ihan tarpeeksi monena vuotena kokenut nuo viinanhuuruiset juhlat, eikä niitä niin kovin ikävä ole. Sitä paitsi, musta on aika reilua olla näiden karvakamujen seurana täällä kotosalla.

Ulkona tuntuu vain pauke kiihtyvän. Koko olohuone välähtelee, mutta luojan kiitos nämä meidän elukat eivät ole moksiskaan tuosta melskeestä. Sääliksi käy niitä elukoita, jotka pelkäävät tämän koko päivän ja yön :( Sääliksi käy myös heidän omistajiaan. Ei ole varmasti mielekästä. Kaikilla kun ei ole sitä mahdollisuutta, että voisi vetäytyä jonnekin perähikiälle kauaksi taajamasta lemmikeineen, joten joka vuosi on edessä tämä sama koitos :/ Surullista. Tiedättekös, että muo ei harmittaisi lainkaan, jos koko tuo touhu kiellettäisiin laissa, niin että vain joillain ammattilaisilla olisi oikeus järjestää se ilotulitus kaupunkien torilla tai jollain muulla aukealla tasan puolen yön aikaan ja se olisi siinä sitten. Enkä mä usko, että silmäklinikoiden päivystävällä henkilökunnallakaan olisi tuota vastaan mitään ;)

No mutta tässähän sitä oli tälle loppuvuodelle hommaa. Huomenna sitten jatketaan ja mikään ei ole muuttunut ;)

Pitäkäähän hauskaa ja ennen kaikkea HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE :)