Kovat menkkakivut?
Täällä blogissa ei ole mikään salaisuus se, että mulla on yleensä todella kovat kuukautiskivut (noita juttuja löytyy tunnisteen kuukautiskipu takaa). Sellaiset ne on aina olleet, siitä lähtien kun aikoinaan alkoivat. Olen ollut lähellä pyörtymistä kesken koulutunnin ja olen ollut lähellä pyörtymistä lukuisia kertoja sen jälkeen. Ei niin montaa kuukautta sitten sain kunnon kipukohtauksen, jonka kourissa olin pitkälti tajunnan rajamailla, pitkän aikaa, ja joka päättyi oksentamiseen. Ihan kiva välillä olla nainen.. Elämää pitää suunnitella menkkojen mukaan ja sairauslomapäiviä joutuu joskus ottamaan.
Joskus muinoin mulla on ollut reseptilääkettä kipuihin, mutta en muista oliko niistä apua. Sittemmin olen lopettanut myös ibuprofeenin käytön kokonaan, jo jokunen vuosi sitten, ja hiljattain jouduin jättämään myös Aspirinin pois. Tuo siitä syystä, että eräiden menkkojen jälkeen meni noin puolitoista viikkoa hirveässä vatsakorvennuksessa, mikä johtui siis Aspirinista. Tuota ennen otin parasetamolia ja Aspirinia molempia aina menkkojen aikaan ja sittemmin jäljelle jäi vain parasetamoli. Ja minähän vihaan lääkkeitä, enkä tahdo niitä syödä ellei ole ihan tositositosi pakko. Parina päivänä kuusta on, kun en pysy edes tajuissani ilman lääkitystä. Hirvittää kun pitää ylittää annostusohjeita (vaikka siitäkään ei ole käytännön hyötyä) ja eihän se mun vatsanikaan niistä lääkemääristä tykännyt. Mutta kun mikään ei koskaan tuntunut auttavan. Saatoin yksien menkkojen aikana syödä kahtena ensimmäisenä päivänä noin kaksitoista kertaa kipulääkettä. Annostus on kaksi tablettia kerralla.
Nyt viime menkkojen aikaan jotain ihmeellistä tapahtui. Otin ensimmäiset pillerit.. ja ne auttoivat. Tätä ei normaalisti tapahdu. Olen aina joutunut ottamaan vahvistavat pillerit siinä parin tunnin päästä ensimmäisistä, sinniteltyäni sinne asti, ja vasta ne on auttaneet jonkin verran. Tällä kertaa ensimmäisten jälkeen odotin kahdeksan tuntia , ennen kuin jouduin ottamaan seuraavat. Tämä oli jo huikeaa! Sen lisäksi oli huikeaa se, että siitä seuraavia pillereitä ei myöskään tarvinnut ottaa kuin vasta yhdeksän tunnin päästä. Ja arvatkaa mitä? Se oli siinä. Selvisin näillä kolmella lääkityskerralla ja se on jotain ihan tajutonta mulle. Kolme kertaa parasetamolia. Ihan perinteistä sellaista, ei reseptilääkettä. Aivan täysin kivuton en ollut, mutta kivun voimakkuudessa ei ollut mitään valitettavaa. Sen kanssa pärjäsi aivan hienosti, kykenin elämään normaalia elämää, eikä sitä tarvinnut lääkitä. Ja mun menkkakipuani on aina tarvinnut lääkitä.
Tätä aikamme kummasteltiin ja asiasta iloittiin ja hihkuttiin ja varmaan tanssittiin pienet ripaskatkin sen kunniaksi, kunnes keksin sen yhden asian, mikä nyt on eri tavalla kuin ennen. Ja se on nuo maitohappobakteerit, joita aloin syödä vatsani hyvinvoinnin vuoksi. Niistä (ja vatsasta..) enemmän esittelyä tässä postauksessa. Kyseessä ei ole siis mitkään halvimmat mahdolliset, vaan oikeasti hyviksi havaitut probiootit ja sen perusteella päädyinkin tähän merkkiin. Menkkojen alkaessa olin näitä ehtinyt syödä kaksi ja puoli viikkoa. Päädyinkin googlettelemaan asiaa vähän, että mihin kaikkeen probiootit yleensäkin on toimivia ja mitä ne ylipäätään kehossa tekevät. Tuossa auttoi loistavasti mm. Tohtori Tolosen artikkeli maitohappobakteereista . Suosittelen sieltä lukemaan, jos asia kiinnostaa. Siellä on myös todella mielenkiintoisia juttuja siitä, mihin kaikkiin sairauksiin voi noilla vaikuttaa ja miten tärkeä asia suolisto terveydelle ylipäätään on.
Olen ennenkin sanonut ja sanon taas, että olen aina uskonut siihen, että koko ihmisen terveys lähtee suolistosta ja jos suolisto ei ole kunnossa (esimerkiksi kun syö itselle sopimattomia ruokia), niin ihminen ei vaan voi odottaa pysyvänsä terveenä. Tuolloin myös vitamiineja tai muita voi olla turha napsia purkista, kun eivät ne pääse imeytymään. Mutta eipä tullut mieleenikään, että tämä ehkä pätee myös särkylääkkeisiin. Että ehkä mulle oisi aiemminkin riittänyt vähempi särkylääkemäärä, jos suolistoni oisi ollut paremmassa kunnossa. Ehkä sieltä ei vain ole pystynyt imeytymään sitä määrää ja sillä nopeudella kuin olisi tarvinnut ja mitä olisi myös kuulunut imeytyä.
Tämä oli tietysti vasta yksittäinen positiivinen kokemus aiheesta ja vasta ensi kerralla tiedetään onko tämä pysyvä tilanne. Mutta olen toiveikas. Sen perusteella uskallan jo suositella teille kaikille, jotka kärsivät kovista menkkakivuista, joilla tuntuu, että mikään särkylääke ei helpota oloa; kokeilkaapa aloittaa (laadukkaat) maitohappobakteerit. Toivottavasti auttaa teitä yhtä paljon mitä on nyt mahdollisesti auttanut minua!
