Kuivattu lutikka

Valkosipuliperjantai! Ja koska tässä on vatsa tällä hetkellä äärimmilleen täynnä, aloitetaan sillä. Nimittäin uusi selkeä suosikki on löytynyt (edellisten selkeiden suosikeiden rinnalle :D), enkä ihan kyllä ymmärrä miten tämä on jäänyt kauppaan näin pitkäksi aikaa.. No ei jää enää! Huomenna heti pitää ostaa lisää! Lautaselle pääsi tällainen setti:

Siis bataattiranskalaisia!  Kaikkihan näitä on jo tehnyt, mutta meillä ei olla. Tämä vahinko tullaan ottamaan aika monta kertaa takaisin tulevaisuudessa. Ihan tajuttoman hyvää. Valkosipulimaustettuna tietysti. Kaverina tuossa on eilistä ruokaa. Kasvissoppaa. Tai siis eilen se oli soppaa, tänään muussia. Kätevää! :D

Salaattikin oli tänään jotain eri lajiketta taas. Ei ollut jäävuorisalaattia viimeksi kaupassa niin ostin jotain muuta. En edes muista mitä oli, mutta mainostettiin paketissa tekstillä ’makea ja rapsakka’. Kyllä, kiitos! Ja hyvää tuo onkin. Makeaa ja rapsakkaa. Aatella. Ja kun ruoka-aiheessa vielä ollaan, niin jotain muutakin rapsakkaa meinasi tänään päätyä suuhun..

..kuivattu lutikka siellä kuivattujen mulberryjen seassa! Siis hyi oksennus. Heitin koko kyseisen satsin roskiin, ja siitä oli onnellisesti syötykin jo puolet. En tiedä voinko syödä noita enää ikinä ollenkaan. Mää en kestä tällaisia. Hyihyihyi! Ilmankos nämä on olleet tarjouksessa Tescossa. :D

Palaillaan eiliseen jonkin verran. En tosiaan postaillut enkä edes treenannut. Eilen oli ihan ihmeellinen olo koko päivän. Uupunut ja kaulaa kiristi. Pitkään mietin, että mitähän sitä tekisi vai tekisikö mitään. Tuntikaupalla vaan istuin, kun en juuri jaksanut muuta. Sitten vihdoin päätin, että tyhmä siinä on mitään treenejä tehdä, kuunnellaanpa kehoa (ja mieltä) ja pidetään rentoilupäivä! Suunnittelin lukevani kirjaa, kuuntelevani musiikkia, opettelevani pari biisiä.. Ei muuta kuin suihkuun ja sieltä kokkailemaan. Vaan siinä sitten kesken kokkailun iskikin migreeni. Ei ole ennen keittiössä alkanutkaan. Tällä kertaa näköhäiriö kesti vähän oudon pitkään, kun sain odotella sellaisen tunnin verran, että näin taas. Eikä tullut euforiaa, vaan sellainen sitäkin jumalattomampi väsymys. Ruoanlaitto oli jäänyt kesken ja kaikki oli mennyt jo kylmäksi, kun pääsin jatkamaan. Sinne meni ne rentoilusuunnitelmat. :/ Eikä taaskaan aavistustakaan mikä aiheutti. Ilmanpaine voisi olla selkeä, kun se oli aivan huikeasti laskussa, mutta en sitten tiedä miksi se ei aina reagoi ja toisinaan taas reagoi. Joku toinen tekijä siinä on, mitä en vain keksi. Ja joka päivä keksin yhden potentiaalisen triggerin sille lisää enkä yhtään onnistu saamaan pois, joten alkaa tässä olla aika hukassa tuon mietinnän kanssa. Helpotankin nyt tästä eteenpäin mietintöjä sillä, että käyttöön tulee migreeniystävällinen ruokavalio, taas, mutta pidemmäksi aikaa. Sillähän sen sitten tiedän, onko ravinnolla osuutta. Jos migreeneitä tulee silti, se ei johtunut siitä mitä söin/join. Jos niitä ei tule, olen jättänyt jotain oikeaa pois. Vähän vaan vähiin käy tässä ne, mitä voi syödä. Menee vaikeaksi onnistua syödä tarpeeksi, jotta painolla olisi mitään mahdollisuuksia koittaa nousta, varsinkaan, kun vatsa ei muutenkaan tunnu imeyttävän paljon mitään. Ja nousta se paino tosiaan saisi.

Aamupalana on viime päivinä ollut seuraavanlainen setti:

Puolikas rahka kaikkine lisukkeineen, riisikakut mantelilevitteellä ja iso päärynä. No, nyt tässäkin setissä on pari ongelmaa; mantelitahna ei ole migreeniystävällinen ja toistaiseksi ilmeisesti juurikin tuo tahna (nyt kun sitä menee melkein puoli purkkia tähän suuhun päivässä noiden kakkusten päällä :D) on alkanut kutittaa kainaloitani, mitä ei olekaan hetkeen tapahtunut. Ratkaisematta on myös vielä se, johtuuko tämä kurkkuni kuristus lihasjumista jossain vai onko se turvoksissa yliherkkyysreaktion takia. En vielä tiedä. Food Detective -testihän silloin muinoin osoitti mulle mantelin herkkyydeksi. Questin patukoissahan on kanssa mantelia, eli kyseistä pähkinää on mennyt viime aikoina paljon. No, pois pois sitten kun kerran kutittaa ja ehkä myös turvottaa kurkkua. Katotaan helpottaako. Tää on kyllä p*rseestä, joka kerta kun keksin jotain mitä syödä ja mistä saada niitä tarvittavia kaloreita miellyttävällä tavalla, se pitää ottaa pois. PERKELEEN MIGREENI, nii. :D Toivon kyllä niin kovin löytäväni sen syyn jostain muualta kuin ravinnon parista. Banaanista en uskalla enää edes unelmoida ja kaihoisin mielin heitän taas hyvästit kahville. :'(

Mutta, eiköhän siinä ollut tarpeeksi noista aiheista! Kyllä mä tänään taas treenasinkin! ;) Väsymystä on edelleen, mutta se saattaa osittain johtua tuosta kurkkukuristuksesta (mikä oli muuten samanlainen silloin kun ne ensimmäiset kolme jäätävää migreeniä iski). Laitoin ohjelman mukaisesti treenaten vatsaa ja selkää tänään ja hyvin se sujui. En voi kyllä sanoa, että fiilistaso olisi ollut ihan täysin kohdillaan. Eipä se kuitenkaan menoa juuri haitannut ja hyvän treenin sai tehtyä tunnissa ja kymmenessä minuutissa.

Russian twistillä taas aloitettiin (20kg) ja ne perinteiset 50-40-30-20-10. Ja lepotauoilla voi esimerkiksi laulaa, kuten näkyy. :D Näitä kuvia mulla on aina paljon seassa. :’) Tänään jätin voimapyörärullailun pois, ettei kaulan kiristykset siitä saa lisäpontta ja ryhdy yltymään. Sen sijaan tein tuolla vatsalihaspenkillä ihan perinteisiä sit-upseja ilman painoja, kädet pään sivulla. Ja hitaasti! Tällä tyylillä 3×30 riitti hirmuisiin hapotuksiin. Superiparina niiden kanssa aina välissä hooverit.