Lihakset ja pää lämpimäksi
Minähän olen sellainen ihminen, etten tee mitään mitä pitäisi tehdä, jos sitä ei ole perusteltu hyvin. Tai että koen sen tarpeelliseksi tehdä sen vuoksi. Tämä päti vuosikausia esimerkiksi aamupalan syömiseen. Joka paikassa sanottiin, että pitää syödä, että se on päivän tärkein ateria. Mutta kun kukaan ei kertonut miksi , niin en syönyt. Kunnes sen opin eräästä kirjasta ja aloin syödä aamupalaa samantien. :D Tarvitsen perusteluita! Nykyään en voisi kuvitellakaan olevani ilman, karmaiseva ajatus. Jo ihan siksi, että kuukahtaisin nälkääni. ;)
Sama on pätenyt lämmittelyyn ennen treeniä. En ole tehnyt sitä. Ainoastaan jalkatreenissä lämmittelen jalat crossarilla sen verran, että tuntuvat vetreiltä, koska mulla menee muuten hapoille. Tähän menee noin viisi minuuttia. Mielessäni lämmittelyn tarkoitus on ollut vain vammojen ehkäisy ja se ei yksinkertaisesti ole ollut tarpeeksi hyvä syy tällaiselle ihmiselle, joka ihan tietoisesti mieluiten oppii kaiken kantapään kautta.. :D Kunnes sitten luin maanantaina Kuntogurun vinkkejä -blogista Timo Haikaraisen (jonka tahtoisin PT:ksi!) kirjoituksen aiheesta. Että ilman lämmittelyä treenin ensimmäinen vartti menee kehon herättelyyn ja se syö treenitehoja. Apua! En minä sellaista tahdo! Ja näin, kertalaakista minusta tuli lämmittelijä. :D Tarpeeksi hyvä syy löytyi. Riehun siis crossarilla ennen jokaista treeniä niin, että syke nousee ja tulee pieni hiki pintaan.
Eilen pääsin vihdoin tekemään jalkatreeniä ja kunnon lämmittelyn jälkeen kyykkäsin, tein lantionnostoja jalat pallolla (oi hapotus!), takareisiä kuminauhalla, split squattasin kymmenellä ekstrakilolla ja tein pitkästä aikaa pakarapotkuja (kuminauhalla) niin, että koko pakara tuntui räjähtävän siihen paikkaan. Hiki virtasi ja tuntuma oli kohdillaan. Vaan treenin jälkeen tuntui, että siinäkö kaikki sitten oli? Jalat eivät olleet edes kuolleet. Pumpissa kyllä, mutta eivät poikki.
Ihan hassu tunne, sillä kaikissa liikkeissä olin mielestäni kaikkeni antanut ja tuntuma oli erinomainen liikettä tehdessä. Mietin, että eiköhän tuolla paikat kipeiksi kuitenkin saa seuraavaksi päiväksi – tai ehkä jo saman päivän illaksi. Pitkästä aikaa kuitenkin pakarapotkut mukana ja split squatissakin kymmenen kiloa lisää. No, ei ole vieläkään lihaskipuja tullut. Wtf? Huolellisesta lämmittelystäkö tämä johtui vai enkö vaan treenannut tarpeeksi kovin, vaikka luulin niin tehneeni? Yleisesti ottaen saan kyllä jalat aina jollain tasolla kipeiksi. Nyt ei tunnu yksinkertaisesti mitään . No, jos ei muuta niin pytylle taipuminen on mukavampaa näin. :D
Treenin jälkeen otinkin projektiksi tukan. Vähän olen ailahtelevainen näiden tukkajuttujeni kanssa (:D), mutta päähän pääsi taas pidennykset. Tähän oli muutamakin syy. Ensinnäkin, ajelin sivut uudelleen kun jäi viimeksi hieman liian pitkiksi. No sieltä alta paljastui pelkästään mun omaa väriä, eli hyvin vaaleaa, ja lopputulos näytti kaljulta ja se, hyvät naiset ja herrat, ei enää sopinut laisinkaan. :D Toiseksi mua paleltaa aamuisin tosi kovin, koska mun pää on niin paljas! :D Ja lisäksi vihaan niitä klipsuja, joita ilman en osannut mennä minnekään kun en sitä omaa tukkaa saanut kivasti joka tavalla (ja tukan pitää olla joka tavalla kivasti), joten päädyin virittämään teipit sitten vaan. Nelisen tuntia meni koko operaatioon (vanhat teipit tupsuista pois, uudet tilalle ja sitten päähän) ja tuli aika hauska, koska rokrok -fiilis on edelleen läsnä, sillä ajellut sivut tietysti vilkkuu sieltä. Tykkään, että vilkkuu!
Hyvälaatuista tukkaa mulla ei ollut kuin pari tupsua, koska se oli kaikki päässä keväällä ja silloin saksin sen. Eli takkupörrötukalla mennään. Meni jo eilen hermot muutaman kerran.. :D Mutta on tämä nyt parempi kuin ilman, joten tällä nyt vaan mennään. En raaski ostaa uutta tukkasatsiakaan. Ja kuten näkyy, niin kahta väriä laitoin. Nyt täytyy vaan toivoa, että mun tuppoina lähtevä tukka ei tästä suutu. Onneksi ne pahimmat tupot on lähteneet nimenomaan sivuista, ei niinkään tuolta päältä, mihin nämä on kiinnitetty. Sitten pitää tietty ottaa pois ja klipsutella vaan, jos päänahka suuttuu.
Kuvassa yllä itseasiassa edellispäivän ruokaa, vaikka samaa osittain söin eilenkin. Tein maanantaisen raastevuoan jämistä pihvejä. :) No Eggillä homma hoitui hienosti ja olipa muuten makoisia! Uunissa lämmittelin myös paprikaa, jotka täytin herkkusieni-parsakaali-kikhernetäytteellä. Omnomnom..
Tänään päivä alkoi banaanipannarilla raejuuston kera. Ensimmäistä kertaa ikinä. Kas kun tietysti nyt kun syön taas rahkoja, niin kaupassa on vaan niiden tilalla lappu, että sori, ei oo. Hmph! Ne muutamat mitä jääkaapissa enää oli jäljellä säästettiin iltapalarahkoiksi. Se on vain kaikista herkuin. Mutta tiiättekö mitä.. En vaihda enää aamupalalla rahkaan tätä raejuustoa. Tämä oli entistä parempaa näin!
Tänään oli treenivuorossa käsiosastoa. Ennen treeniä piti huonetta myllätä oikein kunnolla pienten perjantai 13. -tapahtumien vuoksi, kun juttuja meni (itsestään) rikki ja sen takia sai akrobatioida (on se sana) pitkin lipastoa ja liikutella erinäisiä juttuja ympäriinsä. Mutta treeni onneksi sujui kuitenkin loistavasti, oli hyvää lämmittelyä tuo tuollainenkin. :D Syke ainakin ärsytyksestä nousi, jos ei muuten.. :’)
Olkapäille tuli vipareita rystyset eteenpäin osoittaen ja pystypunnerrusta tangolla. Ojentajille ranskalaista maaten mutkatangolla ja yhdet sarjat kickbackia, jonka vaihdoin ranskalaiseen seisten käsipainoilla, kun juuri tänään ei sitten kicback tuntunut niin kuin piti. Se on mulla tommonen vaihteleva liike tuntumaltaan, siksi ei olekaan aina ohjelmassa.
Treenin jälkeen minä onnekas sain vielä crossailla. Tosin meni siinä varmaankin puolitoista tuntia välissä. ;) Ehtii ainakin palkkari laskeutua ja imeytyä sopivasti. Tein rästihommia ja äkkiä olikin aika mennyt. Sitten vaan The Big Bang Theory pyörimään ja hihittelemään crossarille. :) 40min tälläkin kertaa, eli kaksi jaksoa. Edellisen postauksen kommenttikentässä kun pariin otteeseen mainittiin House -sarja ja kyseiseen mieheen minuakin verrattiin (:D), niin alkoi ihan hirveästi himottaa kyseinen sarja saada itelle! En ole koskaan sen enempää katsellut, mutta tiiän, että tykkäisin. Ehkä joskus sitten kun ilmestyy joku sopivanhintainen paketti, jossa oisi kaikki kahdeksan kautta. Ei tässä sen suurempi kiire ole kuitenkaan, kunhan himottaa.. :D
Perjantairuokana tänään uunibataattia (droooooll) ja keitettyjä papuja. Meillä on nyt näihin papuihin ihastuttu, mutta vielä ei uskalla lykätä joka lautaselle, kun se on sitä migreenitriggerilistalta löytyvää sapuskaa. Vaikkei omalla semmosella listalla olisikaan, mutta varmuuden vuoksi.
Nyt on edellisestä migreenistä (ja kahvista) 12 päivää. Tämä onkin ennätyspitkä tauko! Jos pari viikkoa taukoa tulee täyteen, niin otan ne kolme päivittäistä parapähkinää mukaan taas, jotka karsin jo aikoinaan pähkinäpeloissani, kilpirauhasta ruokkimaan (seleeni). Siitä kattellaan taas rauhassa viikko, että kuuluuko migreenejä, ennen kun otetaan mitään muuta takaisin. Oisikohan se sitten sitä seuraavaksi omenat. On vähän ikävä omenoita. Edellisestä on jo tosi kauan aikaa.
Ja arvatkaas mikä vuosipäivä tänään on? :D Klikkaa tänne , niin selviää! ;)
