Niksipirkka, eli kotitreeneistä

Heidin Nikseistä hyvää huomenta! Eilen oli kiireinen päivä eikä ollut aikaa postailla. Siispä tänään eilisistä. Selkää ja hauista oli vuorossa. Selälle tein taas kulmasoutua, mutkatangolla, täysin jämäkästi 90° kulmassa. Ylhäällä selkää supistaen ja hitaasti tankoa liikutellen. Ensimmäisen sarjan jälkeen oli jo sellainen olo selässä, että selkään tuli. :D Eli perille meni! Kyllä se on huikea ero, että pitää sen asennon siinä tasan kohdillaan, eikä anna ylävartalon nousta kulmasta mihinkään ylösnostovaiheessa. Itselläni ainakin näin.

Niksejä kaivattiin sitten preacher curlia varten! Kotitreenaaja on tottunut säveltämään yhtä jos toistakin. Tällä kertaa syynä oli se, että tuo penkki kun ei ole mikään scottipenkki, niin se ei ole kovin mukava rintaa vasten. Varsinkin kun mennään suuremmilla painoilla. Se häiritsee hieman tekemistä, kun rintaan sattuu niin, että keskittyminen itse suoritukseen pääsee herpaantumaan, kun et voi aivan täysillä vain nojata ja tehdä. Olen pitänyt siinä pyyhekääröä, mutta eihän se riitä! Siispä eilen uudet keinot käyttöön.. Sohvan koristetyynyä sitten vaan topin sisään ja avot. :D

Koitin myös ottaa selkäkuvia kylpyhuoneessa kännykän itselaukaisimella. Ei oo helppoo ei. Yksikään kuva ei ollut kovin hyvä. Tässä sekalaisia SELKÄkuvia..

Ehkä mukavinta näissä selkäkuvissa on kuitenkin huomata, että aiempi ongelma selän toispuolesesta jännittämisestä on kaikonnut. Ennen oli oikeasti työn ja tuskan takana saada molemmin puolin lapaluut pysymään lihoissa kiinni. Oikea puoli repsotti. Kesäkuulta kuvia alla. Niissä ei siis selkää juuri jännitellä, vaan tarkoituksena on ollut kuvata nimenomaan tuota irrallista lapaluuta. Itselle tulee mieleen jokin hermotushäikkä. En tiedä paljonko voi olla merkitystä sillä, että tuon lapaluun alla, keskivaiheilla, on tuossa kesän jälkeen löydetty hirvittävän kipeä trigger, jota on nyt sitten siitä saakka hierottu. Ehkä se aiheutti jotain ratkaisevia ongelmia aikoinaan.

Hassua oli nyt vasta kuvista tajuta, että kun olen luullut sen olevan vasemmalla puolella ja nyt vasta tatuoinneista tajusin, että oikeallahan se on :D Kuvathan ovatkin olleet peilikuvia siis tähän asti. Käänsin nämä vaakatasossa toisinpäin ja johan tajusin, että hetkinen! :D Mutta mahtavaa, että nämä ongelmat tuntuvat olevan takanapäin! Ennen piti ottaa hirveät määrät kuvia ennen kuin sai kuvan sellaisena, että ne lapaluut on molemmin puolin törröttämättä. Tällä kertaa ei tullut yhtään sellaista kuvaa, missä luu olisi törröttänyt. Kaikenlaisia muita kuvia kyllä sitten tulikin, kuten kollaasista näkyy. :’)

Tänään pitäisi koipia treenata. Vähän hirvittää, kun eiliseen asti oli jalat vielä ihan kipeät. Tänään ei tunnu kipua, mutta ovat ihan pökkelöt. Saas nähdä. Ennustan lukuisia kramppeja..