Oksat pois!

Oli meinaan semmonen selkä-/habatreeni tänään. Wou! En kertakaikkiaan malttanut lopettaa. Olo oli kuin Star of the Universella:

Nyt huomaa ehkä enempien plussien vaikutuksen (muuallakin kuin vaa’alla..), kun tuntuu jokaiseen treeniin ja liikkeeseen saavan nostella noita painoja. Ja energia ei lopu sitten millään! Tänään oli ihan huippufiilikset, kun treeni kulki ihan itselleen eteenpäin. Mitä siinä sitten himmailemaan samoilla painoilla, eikun menoksi. Ja enemmän, enemmän, pidempään!

Selkäliikkeellä aloitin ja ensimmäisten tangolla suoritettavien kulmasoututoistojen jälkeen piti lisätä painoa 2,5 kiloa, jotta toistomäärät tipahti. Toisissa moisissa (pienemmällä kulmalla) sama juttu, kun kerran vauhtiin oli päästy. Keskitetyn haban kanssa oon vähän paininut viime aikoina, kun mun jakkaraviritelmä ei ole enää niin loistava viritelmä, kun on painot nousseet. Siinä on kyynerpäälle niin pieni alue, missä sen pitäisi pysyä, eikä se enää pysy, kun pitää nostaa suurempaa painoa. Sittenhän sen keksin, että meillä on tuo punttipenkki. Mies valaisi minua, että toisen puolen siitä saa vaikka pystyyn asti, ja siitä sitten hakemaan sopivaa kulmaa ja kappas, nyt oli kunnon tuki ja asento!