Pandemian tuloa voi jo kerrata kirjoista 7.12.2020 Seetu  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Pandemia vaikuttaa elämäämme monin tavoin, emmekä pääsee aiheesta eroon, vaikka rokotukset tulevat ja auttavat viruksen vastustamisessa. Jo nyt tiedän ainakin kaksi kirjaa, jotka käsittelevät covid-19 -taudin vaikutuksia ihmisten elämään. Kuvaavaa tietysti on, että näiden teosten sisältö on ajalta, jolloin tätä sairauden täsmänimeä ei vielä yleisesti tunnettu. Toinen kirjoista on Panu Rajalan Karanteeni, joka etenee päiväkirjanomaisesti kesään asti. Kirjoittaja viittaa myös muutaman kerran Saska Saarikoskeen, jonka Helsingin Sanomissa keväällä julkaistut kolumnit niin ikään koottiin kansien väliin. Panu Rajala menee kirjassaan vielä pitemmälle julkaisuennusteissaan. Hän näet arvelee pandemiasta syntyvän vielä satoja väitöskirjoja. Nyt joulun alla olemme erilaisessa tilanteessa kuin keväällä, jolloin virus tuli isona yllätyksenä. Rajalakin jättää 5. helmikuuta kansallisrunoilijan elämäkertateoksen käsikirjoituksen kustantamoon ja kirjaa seuraavana päivänä, että meillä tuskin on mitään huolta viruksesta. Se on kaukana, Kiinassa saakka. Sitten tulee jo uutisia brittiristeilijästä, joka juuttuu Jokohaman satamaan tartuntojen vuoksi. Kirjailija lähtee laivalla Tukholmaan ja aavistelee, onkohan tämä viimeinen ulkomaanmatka pitkään aikaan. Tiedossa olisivat matkat Pariisiin ja Tokioon. Myöhemmin maaliskuussa tulevat ensimmäiset rajoitukset, ja Rajala arvelee taloudellisen katastrofin olevan mahdollisesti edessä. Sitten patistetaan yli 70-vuotiaat karanteeninomaisiin oloihin. Pariskunta on Hämeenkyrössä vapaa-ajan asunnollaan eikä rajoitus tunnu vaikealta noudattaa, pikemminkin Rajalasta on hellyttävää, että ”vanhuksista” pidetään näin huolta. Rajala kaivaa kirjahyllystään Boccaccion kertomuskokoelman Decameronen ja Camus´n Rutto -teoksen. Suomessa on todettu 1 167 tartuntaa. Kuri ja suljetut rajat. Onko se uusi normaali? kysyy Rajala. Eristystä hän kuvaa myös suojamuuriksi. – Ei voi eikä tarvitse olla yhteydessä mihinkään. Uuden kirjan julkkareita ei voida järjestää. Seuraavaksi kirjailija jää odottamaan arvosteluja. Tautitilanteen hoidosta Rajala kirjaa, että suora puhe on edelleen paras vaikuttamisen muoto. Hän näkee Sanna Marinin olevan vaikuttaja, ei pohdiskelija, jonka puheen avoimet diftongit hän tuntee Tampereelta tulevaksi perimäksi. Mitä vaikutuksia pandemialla on? Rajala komppaa ranskalaisen filosofin Bermard-Henri Lévyn ajatusta. Tuskin mikään maailmassa muuttuu. Rutto ja espanjantauti ohitettiin ilman, että maailma olisi mitenkään muuttunut. Suomi avautuu kesäkuussa, ja ravintolaankin pääsee. Nyt puoli vuotta myöhemmin tiedämme, että se oli vain välitila. Virus ja covid-19 pysyvät edelleen luonamme. Onneksi sentään rokotteesta on saatu hyviä uutisia. Artikkelikuva/Thirdman, Pexels covid-19 karanteeni pandemia Panu Rajala Lue myös: Maskin käytöstä tuli pieni, suuri asia 30.11.2020 Syksy ja pimeys tulivat, covid on vielä täällä 09.11.2020 Nyt on pieni yhteenveto paikallaan 31.08.2020 Altistumista vältellessä 29.04.2020 Kirjoistakin on hyvä olla kunnon kotivara 25.03.2020 Maskin käytöstä tuli pieni, suuri asia Seetu

Pandemia vaikuttaa elämäämme monin tavoin, emmekä pääsee aiheesta eroon, vaikka rokotukset tulevat ja auttavat viruksen vastustamisessa. Jo nyt tiedän ainakin kaksi kirjaa, jotka käsittelevät covid-19 -taudin vaikutuksia ihmisten elämään. Kuvaavaa tietysti on, että näiden teosten sisältö on ajalta, jolloin tätä sairauden täsmänimeä ei vielä yleisesti tunnettu. Toinen kirjoista on Panu Rajalan Karanteeni, joka etenee päiväkirjanomaisesti kesään asti. Kirjoittaja viittaa myös muutaman kerran Saska Saarikoskeen, jonka Helsingin Sanomissa keväällä julkaistut kolumnit niin ikään koottiin kansien väliin.

Panu Rajala menee kirjassaan vielä pitemmälle julkaisuennusteissaan. Hän näet arvelee pandemiasta syntyvän vielä satoja väitöskirjoja.

Nyt joulun alla olemme erilaisessa tilanteessa kuin keväällä, jolloin virus tuli isona yllätyksenä. Rajalakin jättää 5. helmikuuta kansallisrunoilijan elämäkertateoksen käsikirjoituksen kustantamoon ja kirjaa seuraavana päivänä, että meillä tuskin on mitään huolta viruksesta. Se on kaukana, Kiinassa saakka. Sitten tulee jo uutisia brittiristeilijästä, joka juuttuu Jokohaman satamaan tartuntojen vuoksi. Kirjailija lähtee laivalla Tukholmaan ja aavistelee, onkohan tämä viimeinen ulkomaanmatka pitkään aikaan. Tiedossa olisivat matkat Pariisiin ja Tokioon.

Myöhemmin maaliskuussa tulevat ensimmäiset rajoitukset, ja Rajala arvelee taloudellisen katastrofin olevan mahdollisesti edessä. Sitten patistetaan yli 70-vuotiaat karanteeninomaisiin oloihin. Pariskunta on Hämeenkyrössä vapaa-ajan asunnollaan eikä rajoitus tunnu vaikealta noudattaa, pikemminkin Rajalasta on hellyttävää, että ”vanhuksista” pidetään näin huolta.

Rajala kaivaa kirjahyllystään Boccaccion kertomuskokoelman Decameronen ja Camus´n Rutto -teoksen. Suomessa on todettu 1 167 tartuntaa.

Kuri ja suljetut rajat. Onko se uusi normaali? kysyy Rajala. Eristystä hän kuvaa myös suojamuuriksi. – Ei voi eikä tarvitse olla yhteydessä mihinkään.

Uuden kirjan julkkareita ei voida järjestää. Seuraavaksi kirjailija jää odottamaan arvosteluja.

Tautitilanteen hoidosta Rajala kirjaa, että suora puhe on edelleen paras vaikuttamisen muoto. Hän näkee Sanna Marinin olevan vaikuttaja, ei pohdiskelija, jonka puheen avoimet diftongit hän tuntee Tampereelta tulevaksi perimäksi.

Mitä vaikutuksia pandemialla on? Rajala komppaa ranskalaisen filosofin Bermard-Henri Lévyn ajatusta. Tuskin mikään maailmassa muuttuu. Rutto ja espanjantauti ohitettiin ilman, että maailma olisi mitenkään muuttunut.

Suomi avautuu kesäkuussa, ja ravintolaankin pääsee. Nyt puoli vuotta myöhemmin tiedämme, että se oli vain välitila. Virus ja covid-19 pysyvät edelleen luonamme. Onneksi sentään rokotteesta on saatu hyviä uutisia.

Artikkelikuva/Thirdman, Pexels