Stressi ja palautuminen?

Viimeksi kirjoitin siitä, että tiedossa on talvehtimista. En tiedä jatkuuko se jollain pienellä tasolla edelleen, mutta nyt olen hieman paremmassa kunnossa taas. Enää ei tee mieli mennä piiloon igluun. Edeltäneet pari viikkoa ovat olleet minulle henkilökohtaisesti suurta ahdistusta ja stressikäyrän huutamista. Stressiä on tullut eniten lähipiirin sairasteluista ja toki oman kropan sekoilusta (joka johtuu omasta kokeilunhalusta). Lopulta stressikäyrä pääsi ihan punaisille ja aloin olla ihan per***lle ammuttu karhu. Pahoitteluni niille, jotka saivat siitä kuulla ja kokea – kiitos niille, jotka kesti. Osittain tämä taas opetti minulle sitä, että mitkä asiat ovat arvokkaita tässä elämässä.

Stressistä en kirjoita faktoja suuremmin, vaan tietoa löytää mm. gainssin sivuiltakin. Kuten: henkinen stressi ja sydän , stressi ja uni sekä lisäisin vielä ylihyvinvointi . Terveyskirjaston artikkeli stressistä . Mielenterveysseuran stressiopas .

Elämä on kuitenkin minullekin opettanut, että liika stressi on vain liikaa. Asioille on tehtävä jotain, stressin kanssa ei ole loppujen lopuksi leikkimistä. Oikeasti. Aloin olla ylirasittunut, ahdistunut ja saamaan vanhoja ”ahdistuskohtauksia”, joita ei tule kuin äärimmäisessä stressitilanteessa, jota en osaa käsitellä ajoissa. Käytännössä minulla stressi lopulta tuntuu ihan fyysisenä paineena ja pattina rintakehällä. Se ei ole kiva tunne, voin sanoa.

Tässä kevyt todiste, mitä stressi minulle mm. aiheuttaa:

Tuon pyörähauskuuden jälkeen totesin, että nyt on aika tehdä jotain omalle voinnille. Muuten hukkaisin oman pääni. Läheiset tietävät, että tarvittaessa osaan melkein senkin tehdä. Juttelin ystävieni kanssa, tajusin taas, että liikaa pidän itselläni asioita. On olemassa kuuntelevia korvia tässä maailmassa meikäläisellekin. Mieheni sai myös pidemmän vapaan ja keksimme lähteä Pohjois-Pohjanmaalle, jossa molempien syntymäkodit ja mökit sijaitsevat.

…jotta asiat eivät mene liian vakavaksi, niin tietysti piti juhliakin kunnolla ;)

Lopussa täytyy sanoa, että sinne jäivät sairastelut (jota oli jatkunut useampi viikko putkeen ) ja stressikäyrän liikkuminen tulipunaisella. Enempää en voisi toivoa kahdeltä yöltä mökillä. Muistakaa ihmiset, että stressi oikeasti voi aiheuttaa aika pahoja juttuja, jos sen päästää punaiselle. Pienetkin asiat voivat jo auttaa, aina ei tarvitse paeta mökille – mutta jos se on mahdollista, niin tee ja toimi. Karkaa vaikka naapurikuntaan, jos ei ole omaa mökkiä. Karkaa vesille, karkaa jonnekin. Maailma odottaa pari päivää sinua.

Tällä viikolla olen jo pari treeniä tehnyt, kehonpainoa testaillut muutaman kerran. Eilen tein kevennetyn, en halua heti mennä metsään näiden kanssa.. Tänään tein jo kunnollisen treenin ja hyvältä tuntuu pitkästä aikaa. Nyt sitten vaan syödään oikein, eikä leikitä, niin kroppakin voisi tykätä tuosta liikunnasta paremmin ja muokkautua (ehkä) sen mukaan. Tällä hetkellä tavoitteena vain hyvä olo liikunnasta ja syömisestä. Iltapalaksi aion tehdä lehtikaalisipsejä. Tiedättehän kuinka hyviä ne ovat?

Näin joulun alla ihmiset älkää stressatko liikaa. Se joulu tulee kuitenkin. Oli koti siivottu ja lahjoja täynnä – tai ei.