Tahmeasti starttasi

Olihan aamu. Nyt kun on jalkojen lihaskivuista päästy, maksetaan siitä vaelluksessa raahamastani repusta, mikä teki kivaa hartioille. Heräsin vielä suhteellisen normaalilla ololla, mutta siinä aamupalan jälkeen ja aamukahvia juodessa alkoi olla niskaoireet enenevään suuntaan. Alkoi päässä huutaa, jossain pään oikealla puolella. Sellainen hurina, mikä peittää muut äänet allensa. Paheni ja paheni, kunnes olo oli kuin pään sisällä olisi ollut tyhjäkäynnillä huriseva auto. Oma ääni alkoi sattua omaan korvaan ja kuiskuttelin vain, lisäksi ulkopuoliset äänet tekivät ikävää. Sellaiset matalat, hurisevat, kumisevat. Kuten perus askeleen ääni, kun mies kävelee täällä asunnossa. Tump, tump, tump.. Au. Ei muuta kuin hierontapöydälle leviäksi ja hierottavaksi. Ei auttanut. Heitettiin vielä lihaksia rentouttavaa tököttiä hartioiden ja niskan alueelle. Kömmin sänkyyn, hieroin vielä oikean leukanivelen ja poskilihasta. Otin puolen tunnin tirsat (simahdin samantien, vaikka kahvikin oli jo juotu) ja nousin ilman tätä korvaoiretta.

Mutta olo oli ihan sellainen aika helvetillinen, jos näin kauniisti asian ilmaisisi. :D Aivan pöhnäinen, murjottu, tukkoinen, väsynyt. Kalpea. Kyllä siinä piti hetki miettiä, että jäisikö treeni väliin, varsinkin kun vuorossa oli olkapäät ja ojentajat. Olo kuitenkin parani jonkin verran kun vähän heräsi taas ja ajattelin, etten mitään menetä jos koitan. Aina voi ottaa kevyemmin tai jättää jopa kesken. Mutta mitä vielä, hyvin meni ja täysin normaalisti, ilman mitään oireita tai huonoja oloja. Tuntui, että sain jotenkin ihan hirvittävän pumpin tuonne ojentajiin ja hetkellisesti sen vuoksi kasvoi semmoset läpsyttimet käsivarsiin. :’) Ympärysmitta kasvoi (näin silmillä arvioituna) sen verran, että hetken jo mietin rikoinko jotain jollain lailla, kun niin oudolle näytti. Haba hukkui sinne, ojentaja hukutti. Jotenkin on niin tottunut, että noista kahdesta se haba on kyllä suurempi. :’) No, tänään oli toisin! Huomenna sitten taas paluu normaaliin, eli habankasvatustreeniä luvassa.

Läpsyn läpsyn ne läpsytti. Jos oisin heilutellut. Mutta en mä heilutellut. Ois pitänyt. :( Mutta hyvä treeni siis oli. En vielä fiksaillut mitään sen suurempaa tuohon treeniin tai tuleviin, kun aamu meni niin poikkeuksellisella tavalla, etten kyennyt ajattelemaan koko juttua. Katsellaan siis edelleen, mitä keksin.

Aerobisena kävin taas pyrähtämässä ulkona, kävelin ja hölköttelin. On kyllä jalat nyt palautuneet ihan totaalisesti, ei koskenut ja hyvin jaksoi. Semmoisen peruscrossailun keston verran olin pihalla. On muuten totuttelemista nyt Garminin antamiin kulutusmääriin, kun vertailee niitä Polarin vastaaviin treeneihin, niin jää parisataa kaloria alemmas. Tämä olikin googlettamalla pian selvitetty, että en ole ainoa, joka tätä on ihmetellyt. Garminilla perustuu tuo eri teknologiaan. Silti tuntuu niin alhaiselta, että kävin pihalla 130 keskisykkeellä maksimin ollessa 172 ja kestoa tuli päälle 37 minuuttia.. ja kulutus oli 145kcal. Samoin punttitreenissä jäätiin parisataa alle Polarin vastaavan. Netistä löytyi myös huikeita eroja ihmisillä pidemmissä treeneissä, jolloin kulutukset ovat muutamia tuhansia, ja tällöin Garmin antaa sen parituhatta alle. Mikä sitten on se ihan oikea, onko se jotain siltä väliltä. Törmäsin myös googletellessani ensimmäistä kertaa siihen, että sykkeellä ei välttämättä olisi kulutuksen kanssa mitään merkitystä. Jotenkin omaan korvaan se kuulostaa niin oudolta. Pitää perehtyä. Vai ootko sinä siellä jo perehtynyt? Valaise minua!

Nyt sohvalle. Täykkärit kutsuu. Ja miehen viekkupaikka. <3