Töttöröpään tiistai

Jalkatreenit on mulla olleet jo pidemmän aikaa aika huikeita. En oikein käsitä sitä kehitystä, mitä jokaisessa jalkatreenissä on, vähintään yhdessä liikkeessä. Poikkeuksetta painoja saa lisätä tai sitten toistoja tulee lisää edellisen treenin toistomäärään verrattuna. Muissa treeneissä vähän junnataan. Mutta berberi senkun kasvaa! Tulee hyvä fiilis, kun tankkaa ruokaa koneeseen kunnolla ja kehitystä tulee; niin siellä peilissä kuin painoissakin. Ja tänään ei tosiaan ollut mikään poikkeustreeni tällä saralla.

Päivän treeniä oli kyllä häiritsemässä sellainen seikka, että oottelin pakettia saapuvaksi, enkä tiennyt mihin aikaan se ilmestyy (milloin tahansa aamukahdeksan ja iltayhdeksän välillä..). Siksi juoksin joka sarjatauolla toiseen huoneeseen kattomaan ikkunasta, että nytkö se ilmestyy. Kyllähän sen tietää sitten kun ovikello soi, mutta koska mulla menee pasmat sekaisin totaalisesti pienestäkin häiriöstä silloin kun treenaan, niin en uskaltanut ootella sitä äänekästä pimpommia tapahtuvaksi vaikka kesken syväkyykyn. Todennäköisesti en pääsisi enää ylös siinä tapauksessa. No tämä tietty vähän häiritsi sitä täyttä keskittymistä (ja pidensi treeniä myös vähän), mutta ei onneksi vaikuttanut suoritukseen.

Split squatissa tein kaksi ekaa sarjaa samoilla painoilla kuin viimeksi. Kolmanteen heitin 2,5 kiloa lisää tankoon ja mietin, että onnistuukohan sillä. Ja tuntui, että olisin ottanut tangosta tavaraa ehkä viiden kilon edestä pois, mitä ihmettä?! Eli hyvin onnistui. Ensi kerralla tarvitsee ilmeisesti lisäillä sitäkin enemmän. Huikeeta, että nyt ollaan jo kuudessakymmenessä kilossa. Se on mulle tosi paljon. Painoa lisäsin myös syväkyykyssä viimeiseen sarjaan sen 2,5kg. Ihan yhtä kevyttä ei ollut kuin split squat, mutta onnistui kuitenkin. Tuo vähän jo jännitti, kun sen alla on jo splitti ja takakyykky.

Aikaa meni 1:20 eikä se paketti tietenkään edes tullut sen aikana. Vasta myöhään iltapäivällä ovikello kajahti soimaan ja sieltä se paketti sitten tuli. Tarpeeseen tuli tämä satsi:

Ruoaksi tein hirveän hyvää soppaa. En ole pitkään aikaan tehnytkään mitään tomaattisia pöperöitä, eikä pitänyt tänäänkään tehdä kun porkkanasoppaa vaan. Mutta siinä kun porkkanat oli kypsiä ja vilkaisin kaappiin, niin siellä semmonen tomskumurskapurnukka törrötti. Sekaan vaan, mausteiden ja tuoreyrttien, riisimaidon ja raejuuston kanssa ja sitten sauvasekoitin surisemaan. Suristelin ja suristelin taas ja silti sitten kun lappasin soppaa lautaselle, niin siellä oli tälläkin kertaa yksi porkkananpala surrauttamatta. En käsitä. Mihin se menee aina siksi aikaa kun suristelen? Laitoin omalle lautaselle alimmaiseksi, että sain vielä kivan kuvan silti, eikä porkkanamöykkyä näy sieltä seasta. ;) Mutta oli kyllä ihan todella hyvä soppa. Ehkä jatkossa tulee käytettyä tomskua enempi taas.

Jännät paikat oli taas ja etenkin näin jalkapäivänä, että mitkä farkut sitä mahtuu enää päälle, kun sellaisiin piti ahtautua. Päädyin sellaisiin reilumman kokoisiin harmaisiin, taitaa olla vähän venyvääkin sorttia. Oli mukavaa, että ensimmäistä kertaa nämä kyseiset pöksyt istuvat kunnolla. Jiihaa!

Mulla on sunnuntaista ojentajat edelleen hellinä. Ei toki samaan tapaan kuin eilen, mutta silti koskee. Huomenna oisi jo seuraava treeni niille, eli täytyy katsoa niiden tilanne aamulla uudestaan. Kipeitä lihaksia kun ei ole mitään järkeä treenata. Tarvitsee palautua ensin.