Vastustuskyky ja ravitsemus - Osa 1. Kuva: Pixabay.com Ravinto

Vastustuskyky ja ravitsemus – Perusteet

Vastuskyky jaetaan synnynnäiseen ja hankittuun vastustuskykyyn. Synnynnäinen vastustuskyky toimii aina samalla tavoin, oli taudinaiheuttaja mikä tahansa. Valkosolujen lisäksi synnynnäiseen vastustuskykyyn kuuluu taudinaiheuttajien kehoon pääsyä estäviä rakenteita, joita ovat terve iho, limakalvot, mahan hapot, ruoansulatusentsyymit ja suolistomikrobisto.

Hankittu vastuskyky ja sen toimintamekanismit

Hankittu vastustuskyky puolestaan syntyy taudinaiheuttajille altistumalla tai rokotteiden avulla. Siinä immuunisolut tuhoavat infektoituneita soluja ja tuottavat vieraita rakenteita tunnistavia vasta-aineita.
Taudinaiheuttajia tuhotaan valkosolujen tuottaminen happiradikaalien avulla. Pitkä-aikainen altistuminen happiradikaaleille on haitallista myös kehon omille soluille. Elimistön solut suojautuvat hapettumiselta antioksidanttien avulla.

Antioksidanttipuolustuksen kannalta keskeisimpiä ravinto-aineita ovat vitamiinit C-vitamiini ja E-vitamiini sekä hivenaineet rauta, sinkki, kupari ja seleeni.

Kyseisiä ravintoaineita on monissa kasveissa, mutta myös eläinkunnan tuotteet sisältävät antioksidanttisia ravintoaineita.

Elimistö tarvitsee rakennusaineita uusien solujen tuottamiseen

Elimistö tuottaa jatkuvasti vastustuskyvyn kannalta tärkeitä soluja, kemikaaleja ja proteiineja. Kun elimistöön pääsee taudinaiheuttaja, edellä mainittujen tekijöiden tuotanto kiihtyy. Tuotannon kiihdyttäminen vaatii energiaa, rakennusaineita ja entsyymitoiminnalle välttämättömiä yhdisteitä. Uusien solujen tuottamiseen tarvitaan muun muassa A-vitamiinia, D-vitamiinia, B6-vitamiinia, B9-vitamiinia, B12-vitamiinia, rautaa ja sinkkiä.

Ravinnosta saatavalla rasvalla on tärkeä rooli

Tulehdus eli inflammaatio rajoittaa infektoitunutta aluetta ja auttaa taudinaiheuttajia tuhoavia tekijöitä pääsemään paikalle. Tulehduksen hallinnassa rasvalla on tärkeä rooli. Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) sekä omega-6-rasvahappo arakidonihappo osallistuvat tulehdusprosessin säätelyyn.

Maailmalla[1] [2] julkaistavat suositukset ravintoaineiden tarpeesta huomioivat myös vastustuskyvyn. Edellä mainittuja tärkeitä ravinto-aineita saadaan yleensä riittävästi, kun syödään monipuolisesti ja suositusten mukaan. Laajat ruoka-ainerajoitukset voivat heikentää vastustuskykyä. Toisaalta liikaravitsemus ja lihavuus voivat myös olla heikentäviä tekijöitä.

Vastuskyvyn parantaminen ruokavaliolla

Esimerkki ravintorikkaasta ja monessa suhteessa terveelliseksi osoitetusta ruokavaliomallista on välimerenruokavalio, jonka perustana on runsas kasvisten täysjyväviljan, oliiviöljyn ja kalan käyttö. Se tarjoaa runsaasti vastustuskyvyn kannalta tärkeitä ravintoaineita ja voi vähentää elimistön matala-asteita kroonista tulehdusta.


Tämä on vastustuskyky-aiheisen artikkelisarjan ensimmäinen osa. Seuraava osa, jossa käsitellään liika- ja aliravitsemuksen vaikutusta vastustuskykyyn, julkaistaan ensi viikolla.

Kirjoittaja: Jan Verho

Jan Verho

Jan Verho on ravitsemusterapeutti, kouluttaja ja kirjoittaja. Terveystieteiden maisterin tutkinnon lisäksi Janilla on laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyys.

Lue koko esittely

Lue myös: