Viikko 18: kun vappu näytti parhaan puolensa

Back in business! Lepoviikon jälkeen on painettu taas täysillä ja voi pojat (tytöt), että onkin tuntunut hyvälle! Ja täällä kirjoittelen tänään niin kuin kuuluukin, vaikka kirjoitin jo toiseenkin blogiini tekstiä. Tänään on kuitenkin ollut hyvin aikaa, kun ei tullut nukuttuakaan ihan puoleen päivään sentään, kuten monesti muuten sunnuntaina. Pitkät unet tuli hoidettua tossa aiempien pyhien aikana (vappu, vai mikä se oli). On katsottu viikon Emmerdalet alta pois jo päivällä (UK:n tahdissa toljotellaan) ja on hierottu hierontapöydällä. Ja syöty. Mmmhh.

Viikko oli treenien osalta tämänlainen:

Maanantai: jalat. Kesto: 0:57min.

Keskiviikko: ojentajat, olkapäät . Kesto: 0:59min.

Torstai: selkä, hauikset, takaolat . Kesto: 53min.

Perjantai: jalat . Kesto: 1:05min.

Lauantai: olkapäät, ojentajat. Kesto: 58min.

Maanantaina treeniviikko aloitettiin siis jalkatreenillä, vaikka kuinka pitkän tauon jälkeen. Ensin oli rasitusvammaa ja sitten vielä lepoviikkoa siihen perään. Taukoa edellisestä kunnon jalkatreenistä tuli ilmeisesti jotain yli kolme viikkoa. En viitsinyt heti alkaa tehdä ihan täysillä, vaan tein neljän sarjan sijaan kolme. Kyykky jäi uupumaan ja sitä surin. Se olisi ollut viimeinen liike treenissä, mutta kun paikat oli varattu niin ne oli varattu. Salin huonoja puolia, kotisalilla ei koskaan ollut kesken treenin mitkään treenipaikat varattu..

Tein nyt myös Asicseilla tämän jalkatreenin, kun normaalisti jaloissa on jalkatreenin aikaan Pumat. Ne on paljon matalapohjaisemmat, pehmusteettomammat ja tuntuma on niiden kanssa parempi. Rasitusvammasta vähän säikähtäneenä päätin ottaa Asicsit nyt jalkatreeniinkin, vaikkakin niillä tekeminen tuntuu vähän hankalammalta, esim. juuri kyykyssä. Voisin kai ottaa jatkossa vaihtokengät etenkin siihen kyykkyyn. Jos jaksan.

Domssit oli tämän treenin jälkeisinä päivinä ihan kivat. Pytyllä ei ollut kiva käydä ja portaat oli kauhistus.

Ja löysinpäs muuten maanantaina myös kirpparilta taas aika herkun löydön! Kuvassa näkyy Bia Brazilin Fitness -pöksyt. Näyttävät farkuilta, mutta ovat ihan vetoketjuttomat ja napittomat, joustavaa ja napakkaa kangasta. Uudet lempparit! Nämä on yhden koon pöksyjä, eli vihdoin mulla on pöksyt mitkä menee mulle AINA. :D Uutena ymmärtääkseni maksaa satasen. Minä maksoin 5e.

Keskiviikon ja torstain treeneistä ei olekaan kuvia, kun ei ollut kuvaajaa mukana. Kävin suoraan töistä salilla ja tunsin sen kyllä taas tuntumissa, jaksamisessa ja toistojen määrissä. Hö. Hyytyy vaan kesken, eikä toistomäärä ole mitään sellaista mitä se on esimerkiksi vapaapäivinä tai edes iltatreeneissä, kun alla on töistä lepoa useampi tunti ja kunnon sapuskat. Silti tuo on kaikista kätevintä mennä suoraan töistä. Siksi saliksikin on valikoitunut juuri tämä kyseinen sali, koska se on työpaikkaa lähellä. Keskiviikkona salilla oli vielä normaali iltapäiväruuhka, mutta torstaina oli jo ihanan hiljaista. Terassi vieressä oli kyllä ihmisiä pullollaan.. Ihme touhua. Parasta treeniaikaa!

Perjantaina oli sama homma, kun mentiin iltapuntille. Silloin mullakin oli vapaapäivä, koska oli joku vappu tms. Oli kiva, että sai nukkua taas kunnolla. Sängyssä vierähtikin sellainen lähes 11 tuntia ja se vasta olikin mukavaa! Illemmalla mentiin jalkatreenille ja ei tarvinnut enää pelätä, että en taaskaan saisi kyykkyjä tehtyä, kun ei siellä ollut juuri ketään. Jalat oli juuri palautuneet tähän treeniin ja teinkin nyt täydet neljä sarjaa haluamiani liikkeitä. Edelleen teen jalkaprässiä yhdellä jalalla, vaikka siinä se rasitusvamma tulikin. Lääkäri (joka todellakin treenaamisesta tietää) kuitenkin sanoi, että liikettä ei tarvitse jättää pois. Kunhan tekniikka on kunnossa niin kaikki on ok, ja rasitusvamma saattoi johtua vain siitä, että kyseessä oli uusi liike. Ja nyt teen sen lisäksi noilla Asicseilla, niin ei ole täysin kova alusta. Siirsin sen ensimmäisen liikkeen paikalle ja sain täten lisätä painoakin kymmenen kiloa. Ennen tein tokana perusvaakaprässin jälkeen, ja siinä vaiheessa oli lonkankoukistajat jo todella kireät, jolloin liike oli vaikeampi suorittaa kunnolla. Sama juttu oli aikoinaan split squatin kanssa. Sen oli oltava ensimmäinen tai lonkankoukistajat oli taas juntturassa.

Ja jos joku on muuten miettinyt, että miksi en tee enää split squattia, kun sitä olen niin hehkuttanut ja antanut sille kaiken kunnian mun takamukseni kasvusta ja muodosta, niin se on tarkoituksella nyt poissa jonkin aikaa. Olen tehnyt sitä non-stoppina edelliskesästä (eli vuoden -13 kesästä) tämän vuoden alkuun, jokaisessa jalkatreenissä, eli useasti kahdesti viikkoon. Uskon, että se menettää jo tehoaan pikkuhiljaa.. Siispä kun salille siirryin, jätin sen ohjelmasta pois. Jossain kohtaa otan taas takaisin ja katsotaan mihin ihmeisiin se taas pystyy! Eipä tuo takamus ole muotoaan ja kokoaan menettänyt tässä noin kolme kuukautta salitreenejä harrastaessa, ilmankaan sitä.

Lauantaina oli herkkupäivä, josta vietin ison osan töissä ja töiden jälkeen sai syöpötellä. Syöpöttelyjen jälkeen mentiin salille illalla. Masuun upposi mm:

Jos joku huomaa, niin keksipaketti on jo avattu ja syöty. Ei siinä montaa sekuntia mennyt. Ensi kertaa maistettiin näitä. Gluteenittomia keskejä, eli tässä tapauksessa viljattomia, jolloin minäkin voin niitä syödä. Melkein ei ostettu, kun ennakkoluulot oli aikamoiset. Meinasin, että maistuu kaarnalle (työkaverini maistoi jotain gluteenittomia keksejä ja sanoi niiden maistuvan kaarnalle). Päätettiin ottaa riski ja jösses, oli muuten oikeasti hyviä! Ovat siis tietysti myös vegaanisia, eivätkä sisällä viljoja, jolloin näitä voi syödä vaikka joka viikonloppu! Wohoo! Oikeasti metsästettiin samalta merkiltä uutuustuotetta, mikä vastaa kutakuinkin minttusuklaisia fanipaloja. Vielä ei ollut meidän kaupoissa.

Namia otin taas, mutta vaan suurinta herkkua, eli ei joka sorttia. Ja sitten sipsejä. Nää on hyviä ja luonnollisesti vegaanisia (monet sipsit eivät ole). Jätskinä oli tätä lakritsijätskiä, mikä on kyllä todella hyvää. Voimakkaasti lakritsin ja salmiakin makuinen. Soijapohjainen. Oli mulla kyllä jäätelötuuttikin.. Olikohan muuta?

Siinä gluteenittomien hyllyllä kun ihmeteltiin valikoimaa niin silmiin osui pikkusia tortilloja, jotka on siis maissipohjaisia eikä ole (muita) viljoja. Maissista saan toisinaan turvotusta, mutta satunnaisesti käytettynä en mitään. Käytänkin maissia ihan vaan muutaman kerran vuodessa. Aika ex tempore ostettiin näitä ja mietittiin siinä ohessa äkkiä niille täytettä. Päädyttiin ihan vain salaattisekoitukseen, soijapalleroisiin (pakaste, kasvispalat), ja majoneesiin (X-tran kevyt on vegaaninen), johon puristettiin valkosipulia sekaan. Nuo lättyset haisi ihan jumalattoman pahalle. Haju oli hyvin teollinen, kemikaalimainen, aika voimakas. Yök. Maku sen sijaan ei ollut sellainen. Periaatteessa ne eivät maistuneet miltään, mutta täytteineen nämä oli ihan loistavia. Haju oli kuitenkin niin inhottava, että en osta jatkossa. En muista merkkiä, mutta tunnistan kyllä kaupassa. Söin kuusi, paketissa oli kaksitoista.

Illalla treeni kyllä kulki. Olkapäät tuntuu hyytyvän, siellä on paikat niin jumissa taas, oikein kunnolla, mutta ojentajissa tuli kunnolla lisätoistoja. Oikein yllätyin missä liikkeissä ja kuinka paljon. Oli hyvin tankattu, kun oli alla kuitenkin työpäiväkin. Eikä mikään vähiten rankka sellainen, vaan hyvinkin hikinen ja kiireinen. Yfff. En kyllä tykkää semmosista päivistä ollenkaan. Niitä on kyllä liikaa meillä. About joka päivä. Oonko jo sanout, että mulle saa tarjota töitä? Oon, tiedän. Mutta siinä ois taas. Shoot!

Tänään on vietetty taas pyjamapäivää, eli suihkutonta ja meikitöntä ja tukka pystyssä (tai mun tapauksessa litassa) -päivää. Aamupalaksi vetäsin aika kivan setin. Normaalistihan mulla on smoothie tehtynä jo edellisenä iltana, johon tulee riisimaitoa, protskujauhetta, banaania, piparkakkumaustetta ja pellavansiemeniä. Nyt ei huvittanut, joten söin linssejä viininlehtikääryleillä!

Nämä sopii oikeasti todella hyvin yhteen, ihan sairaan hyvää. Lisäsin linssejä toisen samanlaisen määrän ja heitin sekaan maustekurkkuja. Omnomonom.. Linssejä meni lopulta melkein 300g. Mmmhh.

Mitäs muuta tällä viikolla on syöty? No kaikkea tämmöstä:

Niin, ja jos se ei vielä käynyt selväksi, niin vappua ei meillä vietetty. Ihan turha juhla, jos multa kysytään. No ei kysytty, mutta mun blogi, niin kerron, hähää. Samaan syssyyn menee juhannus ja uusi vuosi ja mitä näitä nyt on. Kaikki sellaiset juhlat, mitkä on suomalaisille tekosyitä (tai syitä) ryypätä ja rellestää, eli melkein kaikki. Tai kaikki. Joulua myötenhän ne on sellaisia. Kaikki suomalaisten käytös ei vaan iske muhun ja tää on sen listan kärkipäästä.

Kivaa vapussa oli se, että sai nukkua pitkään (vaikka se ei välttämättä olisikaan ollut mulla vapaapäivä, nyt vaan osui sellaiseksi) ja että salilla oli tyhjää. Tyhjä sali on parasta. Kaikessa on siis se silver lining ja vapussa tämä. Sama kuin jääkiekossa on se (ainoa) hyvä puoli, että siihen hetkeen kannattanee ajoittaa salitreenit, ei pitäisi olla kova ruuhka. Jes!

Aijoo. Meidän vappusää oli muuten tämä:

Huomenna treenit jatkuu! Jihuu! Ensi viikon jälkeen onkin taas luvassa keventelyä treeneihin ja ihan kunnon taukoakin, sillä 13.pvä oisi tatuointiaikaa. Sitten otetaan rauhaksiin hetken aikaa. Jännittää ja näen unia tuosta jo, en oo koskaan ennen nähnyt unia tatuointijutuista. No onhan se mun suurin tähän mennessä ja kun paikka on tuo rintakehä ja koko sen kokoinen, niin hirvittää se vähän. Onneksi ei tarvitse pelätä, että jos siitä tulisi huonolaatuinen tai ruma, kun tekijä on huippu. Huh. Kivaa viikkoa!