Viikko 46: stressiä, hauiskehitystä ja vatsalihassärkyä

Huh, mikä viikko. Tälle viikolle on mahtunut ihan kaikkea ja stressi on ollut paikoin aivan tapissa. Onneksi asioihin saatiin selvyyksiä ja stressi laantui sen myötä. Nyt on taas kaikilla hyvä olla ja elämä jälleen astetta mukavampaa! Oli paikoin kyllä ihan hirveä viikko. Ei enää tällaisia, kiitos! Tämän kaiken stressin lisäksi viikossa oli myös kaikenlaista muuta, ja treeniviikko muotoutui seuraavanlaiseksi:

Maanantai: selkä, hauikset, takaolat . Kesto: 0:59min.

Keskiviikko: 40min crossailua, 14.10km.

Torstai: jalat . Kesto: 0:56min.

Lauantai: ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet . Kesto: 1:10min.

Sunnuntai: selkä, hauikset, takaolat . Kesto: 1:05min.

Ihan kelpo treeniviikko siis, ottaen huomioon millaisesta viikosta oli kyse. Mutta jos valita pitäisi, niin ottaisin huonon treeniviikon ja muuten hyvän viikon! Kuten varmaan jokainen, jos suotaisiin valinnan mahdollisuus tuollaisiin hetkiin. Tai mistä minä tiedän miten fanaattista puntinnostelijaa sieltä löytyy. :D Screw life, I just wanna lift!

Hauistreenit on olleet aika huikeita. Olen nyt yhtäkkiä huomannut paljon kehitystä niissä, olen saanut lisättyä painoja ja sen myötäkin on tulokset olleet aika huikeita. Edellisellä treenityylillä/-jaolla junnasin pitkät ajat aina samoissa painoissa, enkä kokenut mitään suurempia kehittymisen tunteita missään. Nyt tuntuu, nyt kehittyy! Ehkä hauikset lähtee tästä kasvuun taas. Tai vihdoinkin. Jee! Saman treenin selkäliikkeissä on tullut kehitystä, vaikka selkää en niin kehittelekään. Saa kehittyä silti, en mä kovin pahakseni laita. ;)

Hauistreeni onkin nyt selkeä lemppari näistä treeneistä, vaikka mikään ei myöskään ole inhokki. Nyt nämä treenit on vaan jotenkin niin selkeitä, niissä on pelkästään liikkeitä, jotka ei maistu puulta. Tajusin, että miksi mun pitää tehdä jotain liikettä, jota vihaan, ihan vain sen takia, että se saattaisi olla vähän tehokkaampi kuin jokin toinen? Tämän perusteella vaihdoin esimerkiksi istuen tehtävät hauiskäännöt seisten tehtäviksi. Istuen ne on vähän tehokkaammat, koska siinä ei saa vartalolla heijattua vahingossakaan apua (jos nyt selkä pysyy selkänojaa vasten), mutta kun tykkään enemmän tehdä niitä seisten, niin sittenhän teen niitä seisten! Eikä se todellakaan tunnu mitenkään lievemmältä se kiristys siellä hauiksen sisässä.. Tänään oli kyllä aivan erityisen hienot tuntemukset. Nam <3 Loppuunhan teen vielä aina hauiskääntöjä suhteellisen pienellä painolla, kolme sarjaa niin monta toistoa kuin vain menee, ja se sinetöi treenin aina kivasti. Ei jää koskaan tunnetta, että enemmän olisi voinut antaa.

Eilisessä vatsatreenissä otin pitkästä aikaa mukaan voimapyörän (ab wheel), joita tein superina hoovereiden kanssa. Ja voi jösses, jo pari tuntia treenin jälkeen tuntui vatsassa, ja kovin! Aivan koko akselilla, aivan alavatsasta lähtien ylimmäisiin palikoihin. Tapana on ollut vaihdella viikon tai kahden välein sitä pääliikettä vatsalle, välillä esimerkiksi rutistelen pallon päällä ja välillä teen russian twistiä. Ja välillä voimapyörää. Tai ehkä nyt sitten jatkossa enimmäkseen voimapyörää. :) Nyt vaan ei meinaa päästä sängystä ylös, tai mistään muustakaan. Kaikki, missä core pitää jännittää, tekee aika höpöä. Tavallaan kivaa, tavallaan ei.

Ruokapuolella viikko on näyttänyt pitkälti tämänkaltaiselta:

Perunaa, keitettyä parsakaalia ja vihanneksia. Kyllä kerran viikossa pitää ristikkoperunoita saada! Ja kun yksi pussillinen ei oikein tunnu riittävän puoliksi, laitettiin uuniin puolitoista. Just ja just mahtui vielä pellille. Raastettua porkkanaa, kesäkurpitsaa, riisinuudelia ja herkkusieniä. Lauantai on pizzapäivä! Samat täytteet kuin normaalisti, mutta pinaatti unohtui. Siksi vähän orvon näköinen, ilman vihreää. Ensi viikosta tulee satavarmasti parempi viikko kuin tästä viikosta! Sitä en tiedä, että mitä se pitää sisällään, mutta toivottavasti kaikkea jännää ja kivaa. Mulla on siitä jotenkin tosi hyvä fiilis, että hyviä juttuja tapahtuu. Toivon sitä teillekin kaikille! Ei anneta ulkopuolisten masentaa, eletään sitä omaa elämää ja juuri siihen tyyliin, kun on itselleen parasta. Vain sinä tiedät, mikä on sulle paras tapa elää. Ei kukaan muu. Tällä ajatuksella eteenpäin!