Viikko 49: sata viparia, donitseja ja ennätyksiä

Aika mahtava viikko takana! Treenirintamalla, ja muutenkin. Treenien osalta viikko näytti tällaiselta:

Maanantai: selkä, hauikset ja takaolat . Kesto: 1:09min.

Tiistai: 40min crossailua , 14.70km.

Keskiviikko: jalat . Kesto: 1:07min.

Torstai: olkapäät, ojentajat, vatsa + kyljet . Kesto: 1:18min.

Lauantai: selkä, hauikset ja takaolat . Kesto: 1:05min.

Tälle sunnuntaille mun oli tarkoitus vielä tehdä yksi jalkatreeni, mikä vaihtuikin crossailuun, mikä vaihtui lopulta lepopäivään. Eilen illalla ennen nukkumaanmenoa hierottiin tämän viikon ensimmäistä kertaa selkää ja hartioita oikein hierontapöydällä ja tänään aamulla herätessä olo oli pitkälti kuin oisi rekan alle jäänyt. Oli niin pöhnäinen olo, että mittasin jopa kuumeen. Sitä ei ollut ja tajusinkin olevani ihan pihalla vaan sen hieronnan vuoksi. Kuten aina, kun on vähän pidempi tauko edellisestä kerrasta. Yhteen aikaanhan me hierottiin joka ikinen päivä. Ehkä vuoden tai kaksi. Nykyään jo vähän harvemmin. Tekee varmaan noille lihaksillekin hyvää, ettei niitä joka päivä murjo, vaikka ovatkin sitten vähän enempi jumissa.

Tämä viikko oli nyt ensimmäinen kova taas kevyen viikon jälkeen, ja mitään takeltelua ei ole ollut havaittavissa. Monesti saattaa olla vähän käynnistymisvaikeuksia, kun on kevyesti ottanut viikon verran. Mutta mitä vielä, treenit on olleet ihan huikeita! Perille on mennyt hienosti, kehitystä on tapahtunut painoissa ja toistoissa ja pumppikin on ollut aika jäätävä. Nämä on aina näitä hetkiä kun mietin, että jatkan tätä suursyömistä vaan vaikka maailman tappiin asti, kun kerran sen avulla näin hyvin kulkee (tällä viittaan siis  edelliseen postaukseeni ). Viimeiset kuukaudet on kyllä ollut hieno fiilis tuolla treenihuoneen puolella.

Edelliseen postaukseen liittyen olen kuitenkin jo yhden tai kaksi askelta ottanut jo kevyemmän olon saavuttaakseni, ja toinen niistä oli aamupuuron  määrän pienentäminen. Ja jestas, siitä tulikin ihan sairaan  hyvää! Nyt on todellista herkkubanaanipuuroa. Tuo edellinen setti on mulla pitänyt nälkää hätätapauksessa vaikka viisi tai kuusi tuntia. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus, ja siksi olenkin joutunut pakkosyömään jo aiemmin. Lisäsin tämän pienemmän annoksen ohjeen tuon aamupuuro -postauksen loppuun. Pienemmän annoksen myötä on muuten heti parempi olo, eikä enää niin tukkoinen ähkypallofiilis!

Torstain olkapäätreenissä päätin kokeilla jotain ihanan hullun kamalalle kuulostavaa juttua, josta luin  täältä . Treenin viimeistelyyn meinattu liike sieltä jutun lopusta: 100 viparia. Otetaan paino, jolla saa tehtyä toistoja 15-20, ja niillä sitten lähdetään veivaamaan. Kun ei enää pysty, lasketaan painot maahan ja pidetään kymmenen sekunnin tauko, jonka jälkeen jatketaan taas. Innostuin tästä ideasta kovin, vaikka tiesin, että ihan kamalaahan se on. :D Mulla on normaalistikin viparit treenissä viimeisenä, joten nyt korvasin ne vain tällä eri tyylillä. Istuen ja yksitellen tein nämäkin, kuten normaalistikin. Otin sopivan painon kätöseen ja aloin veivata. Ensimmäisiä toistoja tuli se parikymmentä, sitten kymmenen, ja sitten jatkoin enää viiden pätkissä. Eikä se kymmenen sekuntia lepoa tuntunut levolta ollenkaan! Aika tuskaa. Oli siinä naama tällä rouvalla punainen. Lopulta kahdeksankymmenen toiston täyttyessä totesin, että on siihen pakko lopettaa, sillä epäkkäät oli niskan seudulla pelissä jo niin vahvasti mukana (niitä särki), että tiesin sen tuovan mulle ongelmia tuon niskan kanssa. Kaikista kamalinta oli tehdä sama toiselle puolelle! Kun jo tiesi miten hirveää se on. Ja kun tiesi, että se toinen puoli väsyy muutenkin aina tätä ensimmäistä aiemmin.. Hrrr. Mutta olihan hienoa. Ja olkapäät oli seuraavana päivänä kivasti hellänä. Tehkää tekin!

Samaisessa treenissä lisäsin myös painoja ojentajille, kun normaalipainollani ranskalaista maaten veivatessa meni toistoja yhtäkkiä kevyesti normaalin kahdentoista sijaan viisitoista (johon vain lopetin). Ja tuosta noin vain lisäsin tankoon 2,5 kiloa, jolla sain kasit tehtyä! Täten sain myös uuden ennätyksen aikaiseksi, mikä on mulle loppupeleissä aika harvinaista. Kun silloin aikoinaan sitä on treenannut isoilla painoilla ja aivan hirveillä heijareilla, jonka jälkeen vasta on niitä painoja pudottanut ja panostanut ehkä vähän enempi siihen tekniikkaan.. Teen esimerkiksi hauiskääntöäkin kaksi kiloa pienemmällä painolla kuin reilut kaksi vuotta sitten. Eli tuossa liikkeessä ennätys tulee rikottua.. ei koskaan. :D Mutta tuossa maaten tehtävässä ranskalaisessa ei sitten taas huijatakaan millään heijareilla, ja se mahdollistikin ihan oikean ennätyksen. Jee! Vaikka painot ei sinänsä mitään mulle merkkaakaan, tai että niissä kehittyminen olisi mulle minkäänlainen tavoite tai motivaation lähde. Kivaa se silti on huomata, että edes joskus kehittyy jossain. :)

Perjantaina kävin tosiaan työhaastattelussa (tuossa ylempää nähdyssä asussa), ja sieltä pääsinkin lähtemään pois työavaimet ja työvaatteet mukana. Tämä oli jotain todella hienoa ja odotettua, ja saan taas uudenlaista työkokemusta, mikä saattaa tulla varsin hyödylliseksi, kun taas joskus muutetaan ulkomaille. Koska tämä oli todella hieno juttu, päätettiin sitä juhlistaa. Kävelin siis suoraan Arnoldsille ja niin kovin tyytyväisenä istahdin bussiin donitsit, työvaatteet ja -avaimet pussissa. Jes!

Olen ehkä kerran tai kaksi syönyt näitä donitseja, joskus vuosia sitten. Täysin varma en edes ole, sillä muistikuvaa mulla ei ole, että minkä donitsin olisin joskus syönyt. Ehkä sellaisen pienen. Bagelin sitten taas muistan joskus tuolla syöneeni. No, vahinko kuitenkin takaisin nyt ja pari erilaista (normaalikokoista) donitsia katosi parempiin suihin suurten kuolapisaroiden siivittämänä! Ihan tajuttoman hyvää. Kinuski oli molemmista parempi, kuin tuo piispanmunkkia (berliininmunkkia) muistuttava donitsi oli. Molemmat kuitenkin hirmuisen hyvää. Se pehmeys näissä on vaan jotain ihan tajutonta. Toki niissä maistoi myös rasvan, mutta se ei ehtinyt häiritä, ennen kuin olivat jo vatsaan kadonneet. :D Ja näissähän ei ollut kananmunaa, siksi niitä ostinkin. Kaikki Arnoldsin donitsit eivät suinkaan ole kananmunattomia, mutta nämä kaksi olivat. Ehkä koko original -sarja on? En jaksa googlettaa. :D

Muuten viikolla on syöty mm. seuraavanlaisia, hieman terveellisempiä annoksia:

Sama setti, vähän vähemmän (ei punttitreeniä). Itse tehdyt lohkoperunat (SAIRAAN HYVIÄÄÄHHH) ja pakastevihanneksia. Koska lohkoperunat oli niin hyviä, tein niitä taas. Kaverina keitettyä porkkanaa. Ristikkoperunoita keitettyjen porkkanoiden kanssa. Riisinuudelia, pakastevihanneksia, papusekoitusta ja herkkusieniä. Täydellinen setti! Niin joo, ja mun iltapalarahkassa oli taas joku otus. Pumba?

Ensi viikolla on ainakin neljä päivää supertehokasta treeniaikaa, kun työt aloitan ensi perjantaina. Tällä kertaa töissä rasittuu pääasiassa yläkroppa jalkojen sijaan, jos siis verrataan menneeseen kesään ja postin jakamiseen. Nyt hotellin kerroshoitajana saan puunata ja siistiä ja palvella varmaankin käsien ja selän lihakset hapoille asti! Jännityksellä jäädään odottamaan miten työt vaikuttaa treeneihin. Vitsit, miten parhaudellista!