Etusivu › Viikko 50: Kasuaali posettelija

Viikko 50: Kasuaali posettelija

Vähiin käy vuoden viikot, herranjestas! Mutta treenit ne jatkuu aina vaan, vaikka viikot vuodesta loppuisikin kesken. Ja onneksi molempia, viikkoja ja treenejä, saa ensi vuonna taas lisää. ;)

Viime viikolla tuli treenattua salilla neljästi ja nykyisin näin talven tullen harvinainen kävelykin pääsi kuvioihin mukaan keskellä viikkoa. Viikko oli muutoinkin vähän poikkeava. Tältä tuo näytti:

Maanantai: olkapäät, ojentajat . Kesto: 0:56min.

Keskiviikko: 10km kävelylenkki , 1:45min.

Perjantai: selkä, hauikset, takaolkapäät . Kesto: 1:03min.

Lauantai: jalat . Kesto: 1:08min.

Sunnuntai: olkapäät, ojentajat . Kesto: 0:57min.

Maanantaina mentiin normaalilla treenillä, jossa kaikki meni kivasti putkeen. Edelleen tosin vähän on hakusessa nuo painot liikkeisiin, kun on uusia liikkeitä tai uusia-vanhoja liikkeitä taas rutiinissa mukana. Mutta eiköhän ne nyt ole sitten jo pikkuhiljaa vakiintuneet. Kunnes nousevat räjähdysmäisesti ylöspäin, hahaa. :D

Seuraava salitreeni on normaalisti keskiviikkona, mutta olin yksin kotona tiistaista perjantaihin (päivään) asti. Olin suunnitellut bussilla meneväni treenille ja vaikka minne muuallekin, mutta kun ei huvittanut niin ei huvittanut. Kotisalilla treenit huvitti sitäkin vähemmän, jos mahdollista. Siispä pidin pari puntitonta ja kävin sen sijaan keskiviikkona kävelyllä, kun ei juuri taas luntakaan ollut maassa ja ulkona mieluisa keli. Eli sadekeli.

Olisin tahtonut kävellä pidempäänkin, mutta kymmeneen kilsaan se nyt jäi, kun alkoi tulla jo pimeä. Sateessa oli mukava kävellä ja ilma oli hyvin siedettävä lämpötilaltaan, eikä tuulta juuri ollut. Oli sopivasti päällä ja oikeanlaista vaatetta. Viihdyin valtavan hyvin. Jotain hyvää tuossa lumettomuudessakin siis, kun vielä pääsee tennareilla tallustelemaan aina välillä. Olisin mennyt seuraavanakin päivänä samanlaiselle lenkille, mutta hautasin tuon suunnitelman liiallisen tuulen vuoksi. Mulla kun tosiaan turpoaa siitä viimasta koko naama ja kurkkukin välillä, pariksi päiväksi. Torstai oli siis lepopäivä.

Perjantaina sain taas saliseurani takaisin illalla, joten sinnehän piti mennä puurtamaan. Oli ihan älyttömän hyvä treeni. Sain nostettua painojakin/toistoja vähän siinä sun tässä liikkeessä ja meni perille niin että kohisi! Taisi lepo tehdä tehtävänsä. Saattaa olla, että tankkasin myös heseä ennen salia, ehkä silläkin oli vaikutuksensa..

Lauantaina jalkoja. En päässyt prässiin siinä kohtaa kun sen normaalisti teen, ja jouduin vaihtamaan järjestystä vähän. Tuo ei kuitenkaan hirveästi tuntunut haittaavan, sillä ainakin se 150kg nousi prässissä tälläkin kertaa kuudesti. Uutta ennätystä en sitten taas lähtenyt koittamaan, niin vahvaksi en enää itseäni tuntenut. Itseasiassa kyllä jo ihan kivasti hapotteli split squattia tehdessä, treenin ensimmäistä liikettä siis.

Tuosta treenistä onkin saanut taas koivet ja kankut niin kipeiksi, että kotona on pitänyt valitella. Aivan kuten tuli hauiksetkin varsin kipeiksi perjantain treenistä.

Sunnuntaina oli taas painuttava illalla salille, jottei jää liian vähiin nuo salikerrat siihen viikkoon, ja mielellään sitä sinne painuukin. Jos ei painuisi mielellään niin sitten ei menisi. On siellä vaan kivaa touhuta. Varsinkin illalla, kun porukkaa on vähemmän. Ja etenkin sunnuntaina illalla! Kulki hirmuisen hyvin, ja ilmeellä nähtävästi myös. ;) Lopussa oltiin jo lähdössä pois kun huomasin, että mehän ollaan pitkälti kaksin siellä salilla. Ajattelin että nyt otetaan parit kasuaalit kuvat, jossa istun muka vaan siinä ja nojailen ja oon niin kuin en poseeraisi. No, eipä nämä kovin kasuaaleilta näytä, mutta näillä mennään. :’D

Ja siinäpä ne treenit olikin! Ruokapuolella oli vaihteeksi ruokahalu kateissa useamman päivän. Siinä oli kolmisen sellaista päivää, jolloin söin päivässä aivan liian vähän. Onneksi sitten tuli viikonloppu ja tuli syötyä kyllä kaikki takaisin, mikä oli vajaaksi jäänyt. ;)

Maanantaina ei ruokahaluttomuus suuremmin vaivannut vielä, sillä ihanaisia vieraita saapui kylään ja syötiin Houkutuksesta haettua Greenstreetin raakakakkua – minttusuklaa sellaista. Nyt voin jo suositellakin tätä, oli ihan tajuttoman hyvää. Vaikka perinteiset kakkuset on mulle edelleen kaikista mieluisimpia, niin kyllä tämä oli oikein loistokas ja ostaisin toistekin. Okei, OSTAN toistekin. :) Kakku ja muut syömiset:

Siinäpä niitä syömisiä. Jos joku ihmettelee tätä ruokahalun lähtöä ja palailua, niin se johtuu ihan vain terapiajutuista. Mulla ruokahalu lähtee monesti ensimmäisenä, kun on vaikeampaa. Tämä terapian alku on monesti vähän tällaista aikaa, että ensin mennään huonommaksi, ennen kuin olo parantuu. Siksi tässä aina välillä on ruokahalukin kateissa, mutta onneksi se tuntuu sieltä palailevan myös yhtä useasti kun menee karkuunkin. Enköhän selviä hengissä. ;)

Nyt on kohta taas lähtö salille, että vielä ehtii. Sitten taas pari päivää salilepoa ja todennäköisesti torstaina täydellä tohinalla taas mukana touhuissa. Touhukasta viikkoa!