Etusivu › ”V*tut@sullekuuluu.com” ja muita (uusia) juttuja

”V*tut@sullekuuluu.com” ja muita (uusia) juttuja

Kuinkahan monta kertaa olen lykännyt tämänkin tekstin kirjoittamisen aina seuraavaan päivään, kun koskaan ei tunnu olevan aikaa? Voin sanoa, että aika monta kertaa. Blogitekstin rustaamiseen kuvien läpikäymisen kera menee useampi tunti ja viime aikoina sitä useampaa tuntia ei ole ollut päivässä ylimääräisenä. Vakaa aikomus on ollut monta kertaa mutta kun ei niin ei. Tämä ei siis ole selittelyä, vaan ihan vain tähän alkuun todetakseni, että kiirettä on pitänyt. Enkä ole varma onko sitä aikaa tänäänkään. Eilen meni myöhään UFC -matseja katsellessa ja tänään oli noustava silti aika ajoissa, sillä tekemistä riittää ja vakaa aikomus olisi päästä unille ajoissa, sillä nousen puoli neljältä Oscareita katsomaan ja siitä aamulla samoilla silmillä sitten asioille kaupungille ja sieltä kotiin unille ja sitten taas seuraavana aamuna jotenkin ihmeen kaupalla reippaana töihin :D Normaalisti en Oscareita katselisi jos sen jälkeen ei voi vain nukahtaa uudelleen, mutta nyt on katsottava, että saako DiCaprio vihdoin Oscarinsa. Kun olisihan se jo aika, herramunjee! Olen käynyt kahdesti katsomassa The Revenantin. Kyllä, kahdesti. Perskeles se on hieno. Nähty on tässä välissä myös The Hateful Eight ja Deadpool. Kaikki hyviä tai loistokkaita. The Revenant taitaa olla minun mielessäni ensimmäinen elokuva sitten Veteen Piirretyn Viivan joka yltää sen tasolle tai sen yli. Eli puhutaan siis lempileffastani. Ehkä mulla on nyt uusi. Jollain tapaa nuo muistuttivatkin paikoittain toisiaan.

Jaarittelenko? Do I care? :D

Voisin tähän alkuun todeta sen verran kommentoinnista, että en julkaise kommenttiasi jos et osaa käyttäytyä. Minähän laitoin aikoinaan edellisellä alustalla anonyymikommentoinnin pois päältä siinä vaiheessa, kun sieltä alkoi tulla semmosta p*skaa, ettei mun mielenkiintoni riittänyt enää sen mölinän sallimiseen (haukuttiin mm. miestäni psykopaatiksi ja kaikkea sellaista älytöntä, huoh). Minähän vastaan pitkälti siitä miltä kommenttiosioni näyttää ja jos ei osaa käyttäytyä niin sinne ei ole mitään asiaa. Saa esittää kritiikkiä ja saa olla eri mieltä ja saa sanoa mielipiteensä, kunhan sen tekee asiallisesti. Eli sinäkin, joka kävit kommentoimassa että ei mulle ole mitään geinssejä tullut vaan olen vain lihonut (koska bikinikunto ei kiinnosta hohhoijaa), olisit saanut kommenttisi läpi ja siihen vastauksen, jos olisit osannut käyttäytyä. Sähköpostiosoite ’vitut@sullekuuluu.com’ ei ole käyttäytymistä. Joten opettelepas sitä ensin niin palaillaan sitten asiaan. Capiche?

Muahan ei edelleenkään kiinnosta pätkääkään mitä ihmiset on mieltä mistäkin mun jutuista. Edelleen, kuten aina ja blogin alusta lähtien mua kiinnostaa ainoastaan se mitä mieltä itse olen ja mahdollisesti lääkärini, sekä miehelläni on tietysti asioihin myös sanavaltaa. Muut saa olla ihan mitä mieltä tahansa, eikä mua jaksa vaan kiinnostaa. Se olisi täysin turhaa energiantuhlausta ja mä en tykkää tuhlata energiaani enkä aikaani. Tämä tähän vain näin huomioksi, jos joku koittaa tollasilla ala-astemaisilla ’sä oot paksu’ -kommenteilla saada jotain nyyhkytystä aikaan. Sori, oot tullu väärään osoitteeseen yrittämään. Mutta saat jatkaa mielellään sitä yrittämistä jos se on silloin pois sellaisen blogista, jossa kirjoittaja välittää. Sitten ehdottomasti vaan tänne. Sanoin saman joskus 2012 ja sanon samaa edelleen, että ei kun vaan tänne mieluummin. Saat sanoa mua paksuksi vaikka sata kertaa.

Paksu tyttö kuittaa.

Jospa sitten treeneistäkin jotakin. Mulla oli tuossa kevyt viikko menossa jokin aika sitten, minkä vietin varsin perinteisesti salittomana. Taisi olla enemmänkin kevyt puolitoista viikkoa, sillä siinä oli taas vähän kaikkea ja lopulta salille meni sen noin puolentoista viikon jälkeen. Tauko tuli tarpeeseen ja siksi sen pidinkin. Alkoi kroppa olla aika voimaton ja juminen. Yksi tai kaksi postausta sitten mainitsinkin siitä kivusta häntäluun ihan alaosan tienoilla, mikä vaikeuttaa (vaikeutti) jopa istumista ja sitten saliliikkeistä split squattia. Luulin sen tulleen split squatista, mutta tajusimpa tuossa, että se tulee mitä ilmeisemmin töissä satulatuolilla istumisesta (ehkä ei aina niin nätisti siinä istumisesta..) ja sitten siitä, että takamuksen lihakset on kireällä. Kannikoiden venyttäminen auttoi kipuun oikeastaan välittömästi, mutta työpäivän jälkeen jalkatreeni on siitä huolimatta aika kehno toteuttaa, joskaan ei ihan mahdoton. Huomasin, että split squattiakin voi tehdä ilman kiputuntemuksia, kun tekee vähän lyhyemmällä askeleella. Pidempi askel saattaa aiheuttaa epämukavia tuntemuksia persvaon yläosassa. :D Eli tunnustellen onnistuu split squattikin, eikä siitä tule esim. mitään jälkikäteistuntemuksiakaan. Joskus käy vähän pidempi askel, joskus vähän lyhyempi.

Näissä kuvissa näkyykin jo mun uudet pöksyt! Sain synttärilahjaksi lahjakorttia S-ryhmän liikkeisiin (kiitos!) ja käytin sen jo aika perinteisesti treenivaatteisiin. Ja mitä löytöjä! Ostin kahdet pöksyt ja kaksi paitaa. Samanlaiset pöksyt kahdessa eri värissä ja samanlaiset paidat kahdessa eri värissä. Trikoot oli nyt ensimmäistä kertaa kokoa M ja on muuten vähän sopivammat kuin kaikki aiemmat pöksyni koossa S. :D Kyllä ne ässätkin vielä menee kun joustaviahan ne on, mutta eivät ole ehkä enää niin mukavat päällä. Eivät ainakaan niin mukavia kuin nämä uudet.

Kevyen viikon jälkeen treenit on sujuneet kivasti. Olen osittain ottanut vähän jotain uudenlaista mukaan, vähän mausteeksi treeneihin. Esimerkiksi ylläkin nähtävässä viparikuvassa on tuollaista maustetta menossa. Normaalistihan teen viparit kädet koukistettuina (rystyset eteenpäin) isommalla painolla, mutta nyt innostuin tekemään sen lisäksi näitä suorin käsin, pienemmällä painolla -versioita. Niin, että ensin isommalla vanhaan tyyliin ja sitten heti perään pienemmällä kädet suorina. Aikamoiset hapotukset saa aikaiseksi ja saa tehdä töitä, että käsi enää ylipäätään nousee. Se on aika kivaa se.

Treenien ja treenivaatteiden lisäksi uutukaisia löytyy ruokarintamalta, mitä olen Instan puolella jo hehkuttanutkin jo heti kun tuli. Nimittäin vegaanista rahkaa . Kyllä vaan, nyt ne on kehittäneet sellaisenkin! Kesti hetken aikaa että sai näitä testiin, sillä vegaanit tietenkin hamstrasi kaupat aina heti tyhjiksi ja kun itse kauppaan pääsi aina vasta alkuillasta, ei siellä ollut vastassa enää kuin tyhjät hyllyt. Vasta eilen päästiin kokeilemaan viimeistäkin makua kun sitäkin vihdoin löytyi, vaikka myynnissä noita on ollut jo sinänsä aika pitkään.

Tuo perusrahka on 400g purnukka. Siinä määrässä on protskua 24,8g. Sen lisäksi tämä on oikeasti hyvää. Siis paljon parempaa paljaaltaan kun perusrahka. Syynä saattaa tietysti olla se, että tässä on myös sokeria. Sadassa grammassa sitä on 2,5g, eli koko pänikässä 10g. Itseäni ei haittaa kyllä laisinkaan! Se mikä vähän haittaa, niin mun vatsallani on välillä vaikeuksia näiden kanssa. Ekasta vatsa meni ihan sekaisin. Nyt vasta uskalsin hiljattain kokeilla toisen ja siitä ei tullut mitään seuraamuksia. Eikä kolmannestakaan. Mun vatsani reagoi samaan tapaan näiden jogurtteihin, tosin niiden suhteen vatsa kestää yhden tai kaksi ja sitten alkaa tulla ongelmia. Näissä on toistaiseksi menty toisinpäin. En tiedä mitä näissä on, että vatsa käyttäytyy noin, kun itse soijan kanssa mulla ei ole ongelmia. On joskus ollut, mutta ei ole enää, tosin silloinkaan ei siitä vatsa koskaan sekaisin mennyt, kunhan turvotti. Syön nykyisin soijaa varmaankin ihan joka päivä ja useammassa muodossa. Joku saattaa muistaa, että joskus pidin sitä haitallisena, mutta silloin pidin haitallisena aika paljon kaikkea muutakin.. :D

Perusrahkan lisäksi näitä on paria makuversiota, joissa purnukka on tuollainen pieni. Löytyy mustaherukka ja passion. Niissä on rahkan lisäksi pohjalla hillokerros, jota voi sitten lohkoa tai sekoitella tai miten tahtookin rahkansa nautiskella. Oletettavasti sokeria on enempi ja protskua vähempi, en ole tarkastanut asian laitaa. Olen keskittynyt syömiseen. :D Näistä pienistä mulla ei ole mennyt vatsa sekaisin, eli tuossa voi olla jotain tekemistä määränkin kanssa. Tuosta passionista mulle tulee mieleen ne öö Saarioisten(?) kerrosvanukkaat, joita joskus söin. Namnam.

Tämän lisäksi hyllystä löytyy vanukkaita. Niitä on siellä ilmeisesti aina ollut, mutta ei olla koskaan maisteltu niitä. Ilmeisesti uutuus on kuitenkin tuo yksi suklaavanukas, mikä meillekin on eksynyt kotiin kerran jos toisenkin.

Ja nämähän maistuu ihan perusvanukkaille. Ainakin omaan suuhun, sen mitä vanukkaista muistan. En ole ihan varma milloin olisin vanukkaita viimeksi syönyt. Pakkauskoko saisi olla suurempi, kun vähintään kaksi noita menee kerrallaan. :P

Ja niin tosiaan, olihan mulla ne synttäritkin tässä välissä! Pari viikkoa sitten syötiin siis taas tätä:

Mm. noiden avulla on sitten treenailtu, välillä kurpitsa päässä!

Pääsin muuten vihdoin sinne hierontaan asti, josta olen jaaritellut vaikka kuinka kauan jo. Itseasiassa kun olen viimeksi kävelyllä käynyt, eli ennen kuin lunta oli maassa (marraskuussa?), niin jo silloin huomasin, että alkaa pohkeet taas vähän jumitella ja voisi ne käydä avaamassa. Ei tämän kauempaa mennyt, että vihdoin tein sen. Mutta eipä sitä ole ollut niin akuuttia tarvetta hoitaa noita kuntoon, kun ei ole sinne kävelylle päässyt tuon varsin lumirikkaan talven vuoksi. Mutta ehkä se kevät on sieltä tulossa kuitenkin ja sitten alkaa taas kävelylenkit, voi että ootan jo! Vaikka taitaa hetki mennä että tuo kohtalaisen älytön (eli ihana!) lumimäärä tuolta sulaa..

Nyt on kuitenkin taas pohkeet kuosissa, kun Pekalla kävin ne aukomassa. Samalla otettiin taas selkää ja hartioita, mitä edelleen vähän jännänkakka pöksyissä aukoillaan kun lopputuloksesta ei välttämättä tiedä. Selkä oli aika nätisti jumissa, mutta hyvin saatiin sitä kyllä auki. Tuntuu että selkä hengittää taas! Mulla tuo selkä on sellainen, että se helposti töissä alkaa särkeä tiettyjä juttuja tehdessä ja varmasti siellä myös menee jumiinkin. Saati sitten kun sekaan heittää vielä tuon vammakäden , mikä toimii koko ajan väärin ja vääriä lihaksia käyttäen. Lopuksi avattiin vielä vähän forkkuja ja kämmeniä. Kämmenet mulla on töissä nekin kovilla, kun työ sisältää paljon tiukkaa puristusta sormien kanssa. Välillä tuntuu ettei työpäivän jälkeen saa kämmentä auki enää. :D

Varsin hyödyllinen oli tuo hierontavisiitti ja voisi ehkä käydä useamminkin.. Jatkossa tosin varmaan taas tuleekin käytyä, tämä oli tällainen talvitauko kun kävelyä ei ole ollut. Sain ohjeeksi myös keppijumppaa, jonka otankin (ja jo otinkin) treenien alkuun tehtäväksi. Auttaisi vähän pitämään tuota selkää auki.

Mainitsen tässä vielä, että tuon hierontapalvelun nimi on muuttumassa lähiaikoina Fysiomekaksi. Ei siis tarvitse ihmetellä jos joku kyseistä palvelua myös käyttää ja ihmettelee, että mihin se katosi. Sama se on edelleen, nimi vain vaihtuu.