Annika Vainio No hohhoijaa! 9.5.2014 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä H ei nyt vaan hei taas! Edellinen postaus seisoi sen verran kauan luonnoksena odottaen valmistumistaan, että taisi jo jossain vaiheessa kadota se varsinainen punainen lanka. No on sekin nyt sitten julkaistu. TÄNÄÄN (torstaina) ei ehkä ollut ihan mun päivä. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin pitkästä aikaa tämä bodari oli hieman ärhäkällä tuulella. Turhaan? No joo… yleensä… Mutta tiedättekö sellaisen fiiliksen, kun tuntuu, että vähän joka toinen juttu menee vituralleen? Niin ja sehän on sitten sellainen itseään ruokkiva tunne … joten kohta jo tuntuu, että kaikki menee vituralleen. Nooooh, aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta, joten onhan se kait nyt enemmän kuin luonnollista, ettei se päivä joka aina paista risukasaan ;) Jos nyt jotain positiivista taas tästäkin on löydettävä, niinkuin asioista yleensä aina on hyvä pyrkiä löytämään jotain positiivistakin, niin ainakin treeni meni perille!!! Onhan sellaisella pienellä agrella hyvätkin puolensa. Sopivissa määrin kun sitä saa mukaan treeneihin, niin johan alkaa tapahtumaan :D Saattaa mulla olla normaalistikin tapana päästellä hieman voimasanoja sarjan siivittämiseksi, mutta tänään niitä taisi päästä normaalia enemmän. Oho… ja anteeksi. Onks vaikee arvata, mikä oli tämän päivän focus puntilla? No ei varmaan. Kyllä oli tumput sen verran turvoksissa, että pakkohan se oli olla semi tyytyväinen edes tähän :) Duunissa kohtasimme muunmuassa tällaisen mielenkiintoisen tapauksen. Okei, valoitan hieman, nimittäin äkkivilkaisulta tuossa nyt tuskin kukaan näkee mitään kovin erikoista, mutta tällä potilaalla oli erittäin mielenkiintoinen muutos kumminkin puolin ala takahampaissa. Jos olisi edes millin mahdollisuus, että kyseessä voisi olla karies, niin sitähän tässä olisi voinut veikata, mutta todennäköisyys on häviävän pieni. (Koirilla saatetaan joskus, äärimmäisen harvoin, törmätä rehelliseen kariekseen. Eli eläinten suun sairauksien taustalla ei juuri koskaan ole hampaiden reikiintyminen. Toisaalta kissoille on hyvinkin tyypillinen ongelma hampaiden syöpymät, mutta niillä ei ole mitään tekemistä karieksen kanssa.) Joka tapauksessa tällä kaverilla oli tällaiset mielenkiintoiset ”syöpymämuutokset” hapaissaan, mutta toisaalta röntgenologisesti hampaissa ei ollut mitään mainittavaa. Hmmm… mielenkiintoista. No on on!!! En mä muuten tätä hommaa tekis :D Lounaalla! Päivä siis polkaistiin (kirjaimellisesti) käyntiin fillaroiden sateessa duuniin. Eli olosuhteet huonolle päivälle oli luotu jo heti aamusta :D Kastuin, kyllä… Duunissa ei ollut mitenkään yber kiire päivä, mutta silti meni ylitöiksi. Miksi? No siksi, että päivän päätteeksi asettui niin kutsuttu hätäleikkaus ja oli hetkellinen henkilökuntavaje päällä. Sain sitten polkasta pienellä raivolla kotiin, ja vesisateessa, tietysti, kuinkas muutenkaan :p Kotona kiireen vilkkaan pikku emännälle ruokaa, kutsukorttien askartelua ja emäntä mummin matkaan shoppailemaan. Itse sain kiireessä pakata treenikassia ja tuijottaa herkeämättä kelloa, että ehdin edes jokseenkin järkevään aikaan bussin kyytiin. Kiireellä stadiin, Solanaan … kaupan ja apteekin kautta :o Uhhuh. Jo tässä vaiheessa alkoi tuntua siltä, että päivä ei tästä ainakaan parane :/ Eikä niin tapahtunutkaan. Ärtynyt bodari oli valmis päivän treeniin. HAUIS – OJENTAJA JA OLKAPÄÄT ! Onneksi sentään asettui yksi mun lempitreeneistä tälle päivälle. Tein supersarjoja ja kyllähän se wörkki niin sanotusti. Treenin jälkeen kiireesti suihkuun, enkä joutanut jäämään edes hiuksia kuivattelee, kun piti jo juosta, jotta ehdin bussiin. Tässä vaiheessa v-käyrä alkoi olla jo aika tapissaan. Vasta kotona päivän jännitys alkoi laukeamaan. Niin, voishan sitä miettiä, että oliko ylipäätään edes kovin järkevää lähteä puntille tänään, mutta toisaalta… eipä siitä nyt haittaakaan ollut. Väittäisin että eilen alkaneet menkat eivät ainakaan helpottanut tämän päivän fiiliksiä :p Ärh! Onneksi tällaisia päiviä on nykyään ani harvassa :) Eli sekin on positiivista! Mutta mahtuuhan näitä ihan jokaiselle … se on elämää. Piristävä pikainen juttutuokio bestiksen kanssa sai kuitenkin jo suupielet ylöspäin. Hänelläkin oli hieman surkeat fiilikset, joten kummatkin saivat päivän piristystä kun vaihdoimme kuulumiset ja sovimme (jee jee jee) lauantaille lounastreffit :) Ihq! Sitä odotellessa!!!! Aina elämä ei voi olla yhtä ruusuilla tanssimista. Siitä tosiaan hyvä muistutus tälle päivälle. Ai niin, kerrottakoot vielä yksi asia, mikä ei mennyt ihan niinkuin strömssöössä :D Eli löysin jälleen duunissa suklaamunan. Kiireen keskellä laitoin sen duunihousujeni taskuun. (sellainen pieni sievä folio päällysteinen muna). Päivän päätteeksi kun riivin duunikuteita päältäni ja kävin taskut läpi, niin käteni osui johonkin ällöttävään löysään… yuuuuuuu… Hetki meni ennenkuin tajusin, mihin käteni upposi. Hiton muna oli sulannut taskuuni :o Sekin vielä! Se siitä munasta. Olisin tuonut sen tyttärelleni taas iloisena yllätyksenä, tosin hän sai eilen Einiltä niin ison kasan nimppariherkkuja, että ehkä ihan hyvä vain että muna suli… :D (jälleen piti löytää jotain positiivista tästäkin asiasta :D ) Törmäsin tänään salilla valmentajaanikin. Ärhäkällä tuulella kuin olin, totesin hänelle, että ei tässä kropassa taida kasvaa tällä hetkellä mikään muu kuin maha. Onneksi hän sentään hieman pyrki kohentamaan mielialaani kehaisemalla, että onhan sulla ainakin käpälissä hyvin tullut lihaspyöreyttä (okei, olin just tumputtanut niitä ihan täysii, mutta so what… ehkä tässä jotain tapahtuu ;) ). Semmonen päivä siis tänään. Ollaan nyt kuitenkin tyytyväisiä siihen, että tästäkin päivästä selvittiin :) ja huominen on toivottavasti valoisampi… toivottavasti myös sään puitteissa. Ollaan kuulolla. HEI NY! P.S Huomenna (perjantaina) vetäsen takareidet ! Se on ainut suunnitelma tuolle päivälle ;) Lauantaina olisi sitten ansaittu täyslepo ja no… miksei vaikka tankkauskin. By the way, omistaako kukaan muu kuorsaavaa kissaa kuin minä???? Meidän Mauno vetää taas niin äänekkäästi zetorii tuossa sohvan nurkassa, että melkein huvittaa. Päivän piristys sekin :D aerobinen ahdistus äitiys juoksu ja pyöräily pohdintaa ruoka treenaan treenikuvia työ vitutus Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Voihan Fitness Viikonloppu :) Päivi
7.5.2014 Takaisin luontoon 7.5.2014 Heidi 6 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tänään pääsin ensimmäistä kertaa täällä kävelylle ja samalla ensimmäistä kertaa kävelylle Suomessa sitten Suomesta lähdön, eli aikaa on ehtinyt kulua sellaiset kaksi ja puoli vuotta ainakin. On ollut ikävä metsää, pururataa ja järviä. Onneksi niitä on nyt kaikkia tässä. Niin lähellä, että pitkälti riittää, että astuu ulos. Ilma oli aika kirpakka, pakkasen puolella kun kuudelta herättiin, mutta pari astetta plussalla kun siinä kahdeksan-yhdeksän välillä astuttiin ulos. Mitään lämpökerrastoa mulla ei täällä ole mukana, en tajunnut sellaista etukäteen paketissakaan lähettää, mutta keksin kyllä keinot saada lämpöä tuonne tuulipöksyjen alle. Sinne mahtui hienosti 3/4 -mittaiset treenipöksyt, joiden puuttuvan pituuden kompensoin pitkävartisilla urheilusukilla + pitkävartisillä villasukilla. Ja hyvin pärjäsi! Nää on taas kännykkäkuvia, kuten huomaa. Auringossa oli jo siihen aikaan niin lämmin, että hanskat sai ottaa pois. Mutta varjossa sitten taas jäätyi pää ja sormet – ja kankut! Onneksi oli huppu ja karvaisemmat hanskat. Kankuille ei nyt oikein mitään voinut.. Mitään suurempaa suunnitelmaa meillä ei lenkille ollut. Lähinnä tutustuttiin seutuun ja katseltiin, että mitä kaikkea täällä onkaan. Isoa putkea kannoin kamerassa mukana, joten hikilenkkiä ei koko touhusta ollut tarkoituskaan tulla. Lisäksi meidän kanssa pysähtyi juttelemaan parikin herraa, joista toinen aika pitkäksikin aikaa, joten siinä tuli seisoskelua normaalia enemmän. Tästä lähtee noita pururatoja ja luontoreittejä varmaan niin paljon kun ikinä vain jaksaa kävellä. Tänään tutkittiin vain pintapuolisesti niitä. Ja metsää. Tahtoi metsään ja sinne piti tosiaan päästä. Jonkin verran sai siis tallustella pitkin juurakoita ja sammalmättäitä. Ihanaista. <3 Yksi järkkärikuvakin. Eilisestä oli (on) koivet arkana ja vähän ne siinä meinasivat jäykistyä kunnolla. Onhan viimeisestä kävelylenkistäkin aikaa yli kaksi viikkoa! Tässä on vain istuttu tämä väliaika, näin yleisesti ottaen. Hyvin meni lenkki silti ja sitä ei haitannut edes ajoittain kurniva nälkä. Kotona kyllä odotti ruokaa. Pituutta kävelyllä oli 6.85km ja aikaa kului 1:44min. Keskisyke oli 108 ja maksimit 140. Kivaa oli. Kohta taas uudelleen ja lukuisia kertoja senkin jälkeen! Taas syötiin samanlaista ruokasettiä kun kaikkina viime päivinä. Viimeistä kertaa! Huomenna saapuu tavarat ja pinaattiplättytarvikkeet oottaa jo tekijäänsä. Mmhhh on ollut ikävä.. Tänään siis jälleen jokin pakastevihannessekoitus (Findusin Malesia?) ja sitten uusi perunarakkaus. Ristikkoperunoita! <3 Vaikka näiden nimi taisi olla vohveliperunat.. Jälleen kerran siis sisältävät pelkkää perunaa ja rypsiöljyä. Ja jälleen kerran itse lotrasin lisää (valkosipuli-)öljyä ja suolaa ripottelin päälle. Ihan hirvittävän hyviä repunoita. Näitä kiitos lisää jatkossakin. Kuva on otettu isolla putkella, en jaksanut vaihtaa normaalia objektiivia paikoilleen. Tähtäsin siis tyyliin toiselta puolelta koko kämppää, jotta se mahtui kuvaan. :D Siksi siitä vähän heikosti näkyy tuo aterian sisältö. Kokeeksi ostettiin nyt sitä Valion pehmeää raejuustoa. Koostumus lupaili maailman parhautta, se kun muistutti meidän Saksalempparia, eli maailmanparhausraejuustoa. Mutta maussa se hävisi sille paljon. Kivaa se oli, mutta ei niin kivaa, että sitä säännöllisesti tulisi kaappiin ostettua. Ei sitä silti tarvinnut nenästä kiinni pidellen syödä, söisin kyllä toistekin. ;) Huomenna tosiaan tulee muuttofirma tuomaan meille kaikki tavarat, joten siitä tulee lepopäivä. Perjantaina treenataan taas normaaleilla välineillä. Iso JEE. o/ kasvisruoka kävely Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Vuosi 2015 pakettiin 11.01.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 17 kiloa Hapotuksia ja plätytyksiä 6 vastausta artikkeliin ”Takaisin luontoon” Jellona sanoo: 7.5.2014 20:33 Mukava että pääsit nauttimaan Suomen luonnosta jälleen. Harmi kun juusto ei ollut niin makuusi, mutta onneksi valikoimaa löytyy ja jokainen voi löytää omille makunystyröille sopivan vaihtoehdon :) Bobby Jean / Heidi sanoo: 9.5.2014 11:29 On kyllä ollut varsin mukava päästä taas näihin kotoisiin maisemiin. Ja että ne kaikki alkaa ihan tuosta takapihalta! Onneksi tosiaan on raejuustovalikoimaa vaikka kuinka. Luulisi löytyvän jokaiselle jotakin. :) Ja jos tuo pehmeä olisi ainoaa sorttia, niin ilolla söisin. Nyt on vaan niin paljon muitakin vaihtoehtoja! Elina sanoo: 8.5.2014 05:01 Hehe, mä aloinkin tykätä siitä Valion pehmeästä vasta muutamien kertojen jälkeen. ;D Ihania luontokuvia. :’) Etenkin tuo järkkärillä otettu tosi hieno. Onko se naavaa? Naavat on vissiin aika hyviä bioindikaattoreita, eli niitä ei ole ihan joka metsässä nykypäivänä, kai? Bobby Jean / Heidi sanoo: 9.5.2014 11:34 No se on kyllä justiinsa semmosta, että siihen voisi koukuttua. :D En ole varma onko naavaa. Oon jo vuosia suhtautunut kaikkeen naavan näköiseen epäilevästi :D, kun se on niin paljon harvinaisempaa nykyään. Naava kertoo tosiaan ilman puhtaudesta. Sitä ei siellä kasva, missä ilmassa on saasteita. Tai ainakin ovat semmosilla seuduilla kovin kitukasvuisia. Jokin toinen muistuttaa naavaa kovasti, enkä nyt muista mikä se oli nimeltään. Oletan aina automaattisesti, että nämä on sitä toista, vaikka olisikin ihana ajatus, että asuisi jossain kovin puhtaalla seudulla. Mutta mistäs sitä tietää. :) jaanaba.fitfashion.fi sanoo: 8.5.2014 11:20 Kelit on kyllä jotenkin yllättävän vilpoiset, en yhtään ihmettele ettet tajunnun lähetellä talvivaatteita ittelles. =) Meillä on tällä hetkellä vaan 5 astetta lämmintä ja vettä sataa ja kohta pitäis mennä yhteislenkille maantiepyöräilemään. No en taida mennä, eihän siellä tarkene. Muuten mua ei kyllä vilpoinen keli haittaa ollenkaan. =) Bobby Jean / Heidi sanoo: 9.5.2014 11:38 Meillä on ollut nyt täällä aurinkoisia päiviä jokainen, paitsi nyt tänään tihuttaa vettä. Öisin ja aamuisin on oltu pakkasen puolella. Melkein jokaisena päivänä on auringon paistaessa leijaillut alas lumihiutaleita. Ei ne mihinkään jää, kun plusasteita on kuitenkin jotain väliltä kuusi ja kymmenen. En kyllä tiedä mistä niitä tulee, kun aurinko vaan paistaa, eikä pilviä juuri näy. Varmaan niistä harvoista pilvistä sitten. :) Nyt pitäisi ilmojen lämmetäkin tästä eteenpäin. Tänään vielä vaan kuusi astetta. Joo on vähän liian vilponen tuommoisille lenkeille, jossa altistuu niin paljon viimalle. No kohta on ihan oikeasti kesä. Ei silloin varmaan ainakaan lunta leijaile. Toivottavasti. :) Kommentointi on suljettu. Heidi
6.5.2014 17 kiloa 6.5.2014 Heidi 10 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tämä viikko menee treenien suhteen vähän epänormaalilla tavalla. Ihan normaalia kaavaa en noudata, sillä niitä treenejä on sekoittamassa mm. muuttofirman saapuminen ja tietysti myös se, että normaaleita aerobisia ei kykene tekemään, kun crossaria ei ole ja bootsit jalassa ei viitsi lähteä lenkille. Tänäänhän olisi aerobinen päivä ollut, mutta koska siitä ei nyt mitään tule, niin tein huomisen treenin tänään. Vuorossa siis jalat. Ja kyljet. Normaalisti myös vatsat, mutta niitä tein eilen ja kaipaamiani vatsaliikkeitä muutenkin on vähänlaisesti, kun mitään apuvälinettä ei niiden tekoon ole. Vatsat jätin siis tänään pois. Koitin aamulla kirjoitella treenivihkoon ohjelmaa valmiiksi. Muttei se onnistunutkaan. Ja nää sisätossut on juu olleet ahkerassa käytössä. :D Tavaroita ei asunnossa paljoa ole ja nekin vähäiset on pitkälti kaikki kissalle. :D Mulla on tosiaan nyt käytössä vain käsipainosetti, jossa maksimit saa yhteen painoon lukemaan 17kg. Sillä siis mentiin. Oli split squattia 17 kilolla, syväkyykkyä 17 kilolla ja takakyykkyä 17 kilolla. Ja sitten kyljet. Sillä 17 kilolla. Jalkaliikkeet suoritin niin, että otin sen painon syliin, tuohon rinnalle kaappasin haliin. Roikottaa en pysty, kun tekee pahaa harteille. Tämä tyyli teki pahaa vain ranteille, forkuille ja eilisestä kipeytyneille hauiksille. :D Tässä ois jalat.. Jotain niillä vissiin tarttis tehdä. Mitään kovaa treeniä tämmösellä tyylillä en nyt aikaiseksi saa(nut), kun semmoiseen vaadin kyllä enempi painoa. Vaikka muutama kymmenen kiloa, kiitos. ;) Toistojahan oisi voinut sitten taas lisätä vaikka kuinka monta, mutta kun en tahtonut koko päivääkään tuolla alakerrassa viettää, niin pysyttelin ihan vaan siinä kahdessatoista toistossa. Ja kyllähän tälläkin tuntumaa sai! Asiaa varmasti auttoi se, että tässä on päiväkausia oltu tekemättä mitään ja (pääasiassa autossa) istumista on tullut senkin edestä. Oho naama. Syväkyykkyjä muutamalla joustolla alhaalla, niin tuntui kivasti. Kunnon lämmittelyä en saanut tehtyä crossarin puutteessa ja se kyllä kanssa tuntui. Meinasi hapottaa heti ihan ensimmäisistä toistoista. Kohtalainen treeni kuitenkin ja uskon tosiaan, että tällä sai paikat kipeiksi, vaikka isoja painoja ei ollut käytettävissä. Ja vaikka lämmittely ei onnistunut normaaliin tapaan, niin täällä kämpässä on huomattavasti lämpimämpi mihin ollaan totuttu ja pelkästään rullaillessa tulee jo hiki. Tai vaikka istuessa. :D Että ihan kylmilläkään lihaksilla ei tätä treeniä sentään tehty! ;) Alakerta meillä on huomattavasti viileämpi, mikä onkin aivan ihana asia. Ei tarvitse ihan hikikuumassa treenailla edes kesällä. Sellaisen kauhistuksen tänään yhtäkkiä vaan hoksasin, että treenin jälkeen täytyy aina kivuta heti portaat ylös. Apua. :’) Päivän tynkätreeniin meni aikaa 48min. Hyvä on aloittaa tälleen kevyesti, ettei heti vedä itteään ihan tukkoon. Loppuviikosta saa tehtyä kunnon painoilla taas. Ruokakupossa tänään taas vaihteeksi jotain pakastevihanneksia (ei sipulia, ei mennyt vatsa sekaisin o/) ja sitten eilisiä pottuja. Pannun kautta. Ja soihan se ovikellokin tänään, eli vihdoin saapui ne paketit, joiden oli tarkoitus olla täällä ennen meitä. Sieltä löytyi niitä ulkoiluvaatteita, pumppua jumppapallolle, kuminauhaa, lenkkareita, voimapyörää.. Ja peitot! Ei tartte nukkua näitä paria jäljellä olevaa yötä ennen muuttofirman saapumista enää pelkillä lakanoilla. Saa ottaa ehkä nämä villasukat ja sisätossut yöksi pois. :D o/ Jos ihmeitä ei tapahdu, huomenna aamulla pääsee kävelylle! Pääsen vihdoin töllistelemään tätä meidän metsäistä ja järvistä seutua. <3 Lenkkarit oottaa jo eteisessä! Toivottavasti ei ole mitään jättijumeja tästä päivästä hidastamassa menoa. Muista mahdollisista treeneistä en vielä tiedä. Katsellaan niitä huomenna. jalkatreeni kasvisruoka Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Viikko 51: Kun alkoholijuttuja mietin 20.12.2015 Suomesta, päivää! Takaisin luontoon 10 vastausta artikkeliin ”17 kiloa” Puuha-Pete sanoo: 6.5.2014 18:10 Vielä näyttää vähän autiolta, mutta jospa ne kamatkin saapus joku päivä ;) mietinkin et miten sä olet tehnyt treeniä tässä välissä, niin tuo käsipaino antoikin vastauksen.. :D Bobby Jean / Heidi sanoo: 6.5.2014 18:12 On niitä painoja sentään kaksi. :D Yhdellä vaan mennään useimmin, kun siihen saa rakennettua sen verran sopivasti lastia. Joo vähän on vielä tyhjää täällä, mutta eiköhän se tästä ihan lähipäivinä. Oon tosin kuullut huhuja, että kohta tyhjenee hetkeksi vielä enemmän.. ;) Pia sanoo: 6.5.2014 19:25 Oot kyllä kekseliäs ku viittit keksiä treenin käsipainon kanssa :D No treenihullut ;) Bobby Jean / Heidi sanoo: 7.5.2014 17:40 Joo treenihullu mikä treenihullu. :’) Ei vaan, ei onneksi tarvinnut sen enempää edes keksiä. Sama treeni kun normaalisti, ne liikkeet mitä nyt käsipainon kera sai tehtyä. :) Jullea vielä meinasin, mutta kädet oli siinä vaiheessa ihan poikki, etten olisi kyennyt pitelemään sitä punttia sylissä enää semmosissa taivutuksissa. :’) Jonna sanoo: 6.5.2014 21:02 Mun blogissa ois haaste sulle :> http://28tassuajajonna.blogspot.fi/2014/05/haaste-mita-arvostat-itsessasi.html Bobby Jean / Heidi sanoo: 7.5.2014 17:40 Oih, kiitos! Tutustun siihen pikimmiten! :) Elina sanoo: 7.5.2014 02:15 Tuo eka kuva. :’) Mun mielestä paras treeni on just sellanen, missä ei ole liikaa kaikenlaisia hilavitkuttimia! Okei, jos painoa ei saa tarpeeksi, niin se ei tietysti ole kiva. Oot kyllä oiva esimerkki siitä, ettei mahtavaan kuntoon pääsemisessä tarvita luksussalia ja hienoja laitteita. :) Haha, portaat ylös, oi voi. :D Mun salilla tarvitsee aina kävellä alas, se ei niiiin paha ole. Ja kun tuli portaista puhe, niin mun mielestä ne valkoiset ”kaiteet” teidän portaissa on ihanat – näkyi siis vähän aiemmissa kuvissa. :) Oon täpinöissäni sun puolesta, että ulkoiluvaatteet tuli ja pääset kävelylle luontoon! <3 Bobby Jean / Heidi sanoo: 7.5.2014 17:46 Mulla oli aikataulu ja kaikkea, ja sitten pääsin kirjoittelemaan treeniä ylös. Paitsi en sitten päässytkään. Kissat on justiinsa tommosia! :’) Mää en kanssa välitä hilavitkuttimista! Perusliikkeet on jotenkin selkeämpiä ja siinä on tekemisen meininkiä. Onneksi jo seuraavat treenit menee normaaleilla välineillä. :) Ja musta on kiva olla esimerkki siitä, että ei sitä salia välttämättä tartte. :) Tokihan voisin olla vaikka missä kunnossa jos salilla kävisin, olisi varmasti ainakin helpompaa. Mutta mennään nyt tällä, kun ei muutakaan tahdo. :D Veikkaan, ettei ne portaat alaskaan päin ihan superherkkua treenin jälkeen ole. ;) Ja mä kanssa tykkään noista meidän portaiden kaiteista! Suomen luonnossa oli ihanaista! <3 Tiina sanoo: 7.5.2014 04:40 Portaita mäkin aina manailen, en salilla mutta sitten kotona kun pitää kiivetä yläkertaan vaihtamaan vaatetta suihkun jälkeen… Eikä se auton polkeminen/ohjailukaan aina ihan täysin luonnistu heti treenin jälkeen :D Bobby Jean / Heidi sanoo: 7.5.2014 17:46 Ei kuulosta laisinkaan herkulta tuollainen meininki. :D Kommentointi on suljettu. Heidi
Annika Vainio Johan on markkinat! 3.5.2014 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä O tsikko kyllä sopii nyt muutamaankin asiaan! Nimittäin meillä oli kuin olikin niin kutsutut Vappumarkkinat tässä ”meidän kylillä” eli Myyrmäessä perinteisesti. Sää ei suosinut tällä kertaa markkinaväkeä ja mekin lähdimme kotiin ihan sen vuoksi, että vettä tihkutti niskaan ja meinasi tulla kylmä :( Kuten kuvasta näkyy, meillä vietetään vappua ja joulua samaan aikaan ja jos nyt vähän pääsiäistäkin siinä sivussa. Joka päivä voi olla juhlapäivä, kun siitä tekee sellaisen :) Hihi! Markkinahumua :) Makkaraa, mehua, kahvia ja räiskäleitä :) Nam nam. Perus torimeininki. Vaikka vettä vähän vihmotti, niin ei se ainakaan meidän tunnelmaa latistanut :) Mutta johan nyt on markkinat! Munkin on nyt pakko ottaa kantaa tähän viime päivinä ihmisiä kuohuttaneeseen uutiseen, jossa tosiaan perheenäidistä, joka treenaa pitääkseen itsensä hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa, neljä kertaa viikossa kuntosalilla, oli tehty lastensuojeluilmoitus. Joka kerta tuo jaksaa pöyristyttää muo ihan yhtä paljon, mietin sitä sitten kuinka paljon tahansa, niin en voi käsittää mikä on voinut olla ilmoittajan motiivi. Mikä muu kuin kateus, katkeruus, tyytymättömyys omaan elämään, omaan kroppaan, omaan perheeseen? Katkeruus ja kateus siitä, että joku jaksaa, pystyy, haluaa toimia esimerkillisesti? Tai sitten ilmoittaja on joku hyvin kypsässä iässä oleva henkilö, jolle naisten salitreenaaminen on aina yhtä kuin kehonrakennus, hormooneineen päivineen ja tätä kautta alkanut epäilemään äidin mielenterveyttä tai jotain sinnepäin. Täysin käsittämätöntä joka tapauksessa, ajattelee asiaa nyt miltä kantilta tahansa. Fiinun blogitekstitkin huokuvat ihan normaalia lapsiperheen arkea, ainut lisämauste on salitreeni, josta on tehty nyt SE JUTTU! Eli lastensuojeluilmoitusta odotellessa :D Minähän kuitenkin laitan Fiinuakin paremmaksi. Treenaan keskimäärin VIISI (5) kertaa viikossa, käyttäen joka kertaan noin KAKSI (2) tuntia aikaa! Ja tätä on jatkunut jo MONTA VUOTTA putkeen. Jostain kumman syystä, lapseni voi edelleen hyvin, on tasapainoinen nuori naisenalku. Jostain kumman syystä myös MINÄ eli ÄITI voin hemmetin hyvin ja olen tyytyväisempi elämääni kuin ehkä ikinä koskaan milloinkaan olen ollut! Mutta eiköhän sieltä joku anonyymi löydy joka on ”aidosti” huolissaan tästä tilanteesta. Johan joku aikoinaan lähestyi minua viestillä, jossa sääli lastani :D ja anonyymina tietysti ;) Niin ettei vaan missään nimessä käy ilmi, kuka siellä toisessa päässä kirjoittelee :D Niin ja onhan joku anonyymi ollut huolissaan myös mun koirien kynsien pituudesta ja sellaista kaikkea pientä :D Mistähän sitä ihmiset eivät olisi huolissaan. No jos nyt vaikka ensin käyttäisivät sen huolestumiseen menevän energiansa siihen oman elämän järjestykseen laittamiseen ;) Ehkä sitä kautta toisten elämä huolestuttaisi huomattavasti vähemmän :D Mutta Fiinuhan on tässä ihan selkeesti joutunut todellä ikävän kiusan kohteeksi. Ei ole lastensuojelulla varmasti kahta sanaa sanottavana kun asiaa ”tutkivat”. Korkeintaan heitä harmittaa todella paljon, että joku urpo on teettänyt heillä täysin tarpeetonta työtä. Koska työtähän he vain tekevät. Jokaiseen ilmoitukseen on reagoitava, vaikka se kuulostaisi lähtökohtaisestikin täysin naurettavalta. Mutta näin se menee. Tuota ilmoitustahan voisi melkein jo verrata hätäkeskukseen tehtyyn pilapuheluun. Asemalla lämmittelemässä. Hurrrrrrrjaaaaaa ;) Me ollaan hyvä tiimi! Meidän tiimistä ei rakkautta puutu ja se muistetaan myös näyttää ja sanoa päivittäin useita kertoja. Markkinoilta sattui löytymään käsityönä tehty savimuki mun nimellä varustettuna. Pakkohan se oli ostaa :) Ja palatakseni vielä hetkeksi tuohon aiheeseen lastensuojeluilmoitus äidin treenaamisesta, niin sen verran pahasti se suivaannutti minutkin, että perustinpa sitten FACEBOOK RYHMÄN MUTSIT TREENAA! Nyt kaikki äidit tai äidinmieliset liittykää sinne ja jakakaa treenikokemuksianne, vinkkejä, ajatuksia, ihan mitä vain liikunnan saralta ja/ tai ravinnosta. Olkoot lajinne mikä tahansa, antaa palaa :) Jos nyt joku miettii, miksi tämä kolahti näin erityisen kovasti minuun, niin juu, kyllä se kolahti juurikin sen vuoksi, että tämän ilmoituksen kohde olisin ihan yhtä hyvin voinut olla minä, jonkun anonyymin puolesta. Anonyymin, joka ei oikeasti tiedä mun elämästä hölkäsen pöläystäkään! Arvoisat blogien lukijat ja seuraajat, on kuitenkin aina hyvä pitää mielessä, että jos joku pitää treeniblogia, lifestyleblogia, käsityöblogia, laihdutusblogia, ruokablogia tai ihan mitä tahansa muuta blogia, niin eihän se nyt herranen aika sentään tarkoita sitä, etteikö hänen elämäänsä mahtuisi mitään muuta kuin se ruoka, käsityöt, treeni tai laihdutus!!!! Varmasti meistä kuitenkin suurin osa tekee ihan niitä arkisia juttuja suurimman osan vuorokaudesta, pesee pyykkiä, tekee ruokaa, siivoaa, hoitaa lapsia ja / tai lemmikeitä, käyvät töissä jne. Markkinoilta tarttui matkaan myös ihan yli hyvää nougaata :) Aika jänniä makuyhdistelmiä, mutta kaikki oli todella mieluisia :) Ei pöllömpi hankinta. Tällaista en ollutkaan aikaisemmin syönyt. Ja hiivaton ruisleipä. Eipä se silti mun masulle sopinut. Menin syömään tuota muutaman palan ja seuraavana päivänä oli vatsanseutu kuin jalkapallo. Eli joo, edelleenkään ruisleipä ei sovi mulle :/ Mitäs muuta tuohon markkinapäivään mahtuikaan. No mitäs muuta kuin salia tietysti. Tässäkin nyt huomionarvoinen asia, mä tein muutakin kuin kävin salilla. Mä olin myös se äiti :) joka antaa aikaansa lapselleen ja nauttii yhdessä tekemisen ilosta. Mutta siitä huolimatta, käyn salilla, edelleenkin vain ja jatkossakin, todellakin! Mulle on ihan sama mitä joku muu asiasta ajattelee ;) uskon kuitenkin, että suurin osa arvostaa! Pikkasen sitten tuo vesisade koveni juuri silloin kun nappasin tsygän alle ja lähdin sotkemaan kohti kuntosalia. No ei ole sellaista syytä, minkä varjolla voisin jättää treenit väliin. Ei ainakaan vesisade tai mikään muukaan epämieluisa sääilmiö. Ei siinä, nokka kohti salia vain. Ulkohousut jäivät roikkumaan kaapin ulkopuolelle. Mukavastihan ne siinä kuivasi. Omat treenipökät kuivasin föönillä, kastuin nimittäin läpi märäksi :D Haittasiko menoa? No ei todella haitannut. Markkinapäivä oli oikein mieluisa. Mukavaa oli monellakin tapaa. Kun elämä on mukavaa, se on mukavaa ja siitä tulee nauttia häpeilemättä. Kyllä jokaisen elämään mahtuu niitä alamäkiäkin, mutta koskaan ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Elämä on juuri niin ihanaa tai inhottavaa kuin siitä itse tekee ;) Älkäämme antako siis ainakaan kenenkään ulkopuolisen varjostaa omaa onneamme. Mutsit treenaa jatkossakin :) Todellakin! HEI NY! Takana hyvät treenit, silloin on hyvä hymyillä jälleen. Näin se menee! Sitten palkkaria nassuun :) äitiys FACEBOOK happy koti kuvia linkkejä pohdintaa rakastan ruoka treenaan treenikuvia viihde vitutus Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Wappua! Jalkautumista! Päivi
