27.4.2014 Treeniviikko 17 – Skotlannin viimeinen 27.4.2014 Heidi 17 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Näin on tämä viimeinenkin viikko treenien osalta ohi ja muutenkin ihan kohta. Huomenna saapuu muuttofirma ja ylihuomenna starttaa meidän matka kohti Suomea. Huhhuh! Tässä siis viimeinen skotlantilainen treeniviikkokatsaus: Maanantai: selkä, hauikset, vatsa . Kesto: 1:15. Tiistai: 40min crossailua , 14.40km. Keskiviikko: jalat . Kesto: 55min. Torstai: lepo . Perjantai: olkapäät, ojentajat + hauikset . Kesto: 1:08. Lauantai: lepo . Sunnuntai: jalat . Kesto: 60min. Viikko oli siis viides kova ja viimeinen ennen muuttomatkan aiheuttamaa totaalilepoviikkoa, sekä sitä seuraavaa keveämpää viikkoa. Tämä viikko menikin muuttoon liittyvien asioiden ehdoilla, eli treenit tehtiin sopivassa kolossa ja aina sitä sopivaa koloa ei löytynyt, kuten torstaina. Silloin siirrettiin se treeni perjantaille, jolta tipahti kokonaan crossailu pois. Terve! Crossailua olin kaavaillut mahdollisesti eiliselle (lauantaille), mutta jätin pois. Ei mahtunut päivään, jossa tärkeintä oli ihan oikeasti se lepo. Tämä koko viikko on paahdettu hiki hatussa ja eilen päätin, että en keskity treeneihin, enkä edes muuttojuttuihin sen enempää. Oli pakko saada sinne väliin yksi kunnon lepopäivä. Mielelle siis pääasiassa. Kyllä mun kroppani jaksaisi tehdä vaikka mitä vielä, mutta mieli on välillä vähän poikki. Mutta vaikka yksi aerobinen jäi pois, niin on sitä saanut tosiaan hikoilla. Koko viikko on ollut puurtamista ja paahtamista ja peruskulutus on aivan satavarmasti koholla ollut nämä päivät. Siitä kertookin jatkuva nälkä. Treenihuoneen lipasto myytiin ja tilalle tuli laatikoita. Jääkaappia on kuurattu. Sisältö ensin tietysti pihalle. Perjantaina. Lauantaina. Tänään sai tehdä viimeisen treenin tässä maassa ja vuorossa oli jalat. Olkapäät tähän treeniin kuuluisi myös, mutta koska ne siirtyivät tuolla viikolla päivällä eteenpäin, ei tämän ja sen treenin väliin jäänyt kuin päivä, joten missään nimessä en tehnyt uudestaan niitä nyt. Takareisitreeniä. Ja hiki lensi. Lensi niin paljon, ettei ole varmaan ikinä ennen lentänyt. Pidin split squatissa, sarjojen välissä, mahdollisimman lyhyet tauot ja sydän hakkasi ihan miljoonaa. Viimeisen sarjan jälkeen makasinkin lattialla selälläni, koska tuntui, että kohta lähtee taju. Olihan tekemisen meininkiä! Jäljelle jäi vaan märkä läntti. Paita ja pöksyt oli ihan likomärät ja itse olin aivan kuollut, kuten monesti sen rankemman jalkatreenin jälkeen. Laahustaen, melkein kontaten tulin treenihuoneesta ulos ja palkkarille. Sanoisin, että todella hyvä viimeiseksi treeniksi täällä ja hyvä myös viimeiseksi kunnon jalkatreeniksi hetkeen, kun tankoa saa ootella saapuvaksi uuteen asuntoon tovin. Se ei oikein meidän autoon mahdu. :D Tänään. Myskikurpitsaperunasoppaa. Muita aineksia ei enää ollut. Tänään tuli myös syötyä viimeinen lämmin ateria muutamaan päivään. Seuraava mahdollisuus sille on perjantaina. Silloin saavutaan perille Suomeen. Ei meillä kyllä ole muuta kuin yksi paistinpannu, eikä juuri mitään välineitä ruoanlaittoa varten, joten mitään kummoisempia ruokia ei tulla hetkeen kokkailemaan. :D Tässä välissähän syödään siis vaan eväitä. Saas nähdä mitä painolle tapahtuu matkan aikana. Aattelinkin ennen lähtöä ottaa ensimmäistä kertaa sitten viime kesän itseltäni aamupainon. Veikkaan sen olevan jotain viittäkolmea. Katsotaan mitä se on, kun päästään perille. Toivottavasti ei paljoa tipu. En tahtoisi menettää mun pyllyä! :’) Viime muutto (Saksa-Skotlanti) kesti kaksi päivää ja siinä ajassa tipahti 600g. Nyt muutto kestää neljä päivää, plus tässä on vielä tuo huominen siihen lisäksi, jolloin lämmintä ruokaa ei saa enää, kun muuttofirma on täällä pakkailemassa. Kaikkea muuta koitetaan syödä isot määrät. Hassu ajatus, että Suomesta lähti kaksi ja puoli vuotta sitten semmoinen 45 kiloinen rimpula ja täältä saapuu sinne todennäköisesti noin 7-8 kiloa painavampi täti. :) Vaimon banaanitarpeita on taas täytelty. Ja se on kuulkaas niin, että tämä on myös viimeinen postaus tänne blogiin ehkä noin viikkoon. Mitään tämän blogin aihepiirin mukaisia juttuja ei tule hetkeen tapahtumaan ja ensisijaisesti päivittelen Skotlanti -aiheista blogiani, jossa seurataan myös tätä muuttomatkaa ja joka tulee laajenemaan aihepiiriltään myös sen verran, että siellä seurataan sitä Suomeen sopeutumista ja kaikkea siihen liittyvää. Sitä päivittelen matkankin aikana aina kun vain on mahdollista ja kun asiaa riittää, eli pääsääntöisesti niinä hetkinä kun internet -yhteys on olemassa. Sieltä löytyy myös meidän matka-aikataulua ja reittiä, niille jotka on asiasta kiinnostuneet. Eli tämä blogi menee uinumaan postausmielessä hetkeksi. Palaillaan, kun treenirintamalta kuuluu jotain. Tai sitten terveyspuolelta, tai jos syömisissä on ollut jotain sen verran erikoista, että niistä viitsii kirjoitella. Olkaa kiltisti! Me aletaan laittaa paikkoja valmiiksi aamulla saapuvia muuttomiehiä varten. Iiks! kasvisruoka paino treeniviikko Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 Ensimmäinen vuosi salilla 10.02.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Herkuttomia vuosia ja hupenevia tunteja Suomesta, päivää! 17 vastausta artikkeliin ”Treeniviikko 17 – Skotlannin viimeinen” Jenni sanoo: 27.4.2014 16:40 Olenkin yrittänyt bongata, että minne muutatte, mutta Suomihan se siis näköjään kutsuu :) turvallista muuttoa! Bobby Jean / Heidi sanoo: 27.4.2014 16:44 Kyllä vaan, ja tosi kovaa kutsuukin! :’) Linkkasin tännekin silloin aiemmin tämän kirjoituksen tuolta toisen blogin puolelta: http://toluckytown.blogspot.co.uk/2014/03/koska-meilla-on-jalat-ei-juuria_7.html Kiitos! :) Anna sanoo: 27.4.2014 17:47 Tervetuloa Suomeen, Heidi ja Aki! :) Toivotan teille oikein sujuvaa muuttoa ja muuttomatkaa! Ihanaa, että pääsette tänne just kesän kynnyksellä :) <3 Bobby Jean / Heidi sanoo: 28.4.2014 06:38 Kiitos Anna! <3 Kesäksi on ehkä maailmassa kivointa saapua sinne! Merry sanoo: 27.4.2014 17:55 Tsemppiä muuttoon!! :) Bobby Jean / Heidi sanoo: 28.4.2014 06:38 Kiitos Merry!! :) Jerita sanoo: 27.4.2014 18:26 tuleekohan sulle myskikurpitsaa ikävä täällä, kun sitä ei oo niin saatavissa täällä. Kivaa muuttoa teille. Bobby Jean / Heidi sanoo: 28.4.2014 06:39 Tulee varmasti! Siksi sitä syötiinkin nyt viimeisellä aterialla. :D Traagista! :’) Kiitos. :) Jerita sanoo: 4.5.2014 03:20 se onkin sitten juhlaa, kun sitä täällä kaupasta saa. Bobby Jean / Heidi sanoo: 6.5.2014 14:51 Prismasta bongattu! Yksi yksinäinen siellä oli hyllyssä pyörimässä.. :’) En raaskinut ottaa kotiin, kun on vähän kalliimpaa täällä kun oli tuolla toisaalla. :D Juhlaan siis vain! ;) Jerita sanoo: 6.5.2014 14:56 :) sieltä mäkin olen sitä yleensä ostanut, tosin S-marketissakin sitä satunnaisesti löytyy, kun kausi on kohdillaan :) Pia sanoo: 27.4.2014 20:58 Vitsit aika meni nopeesti!! Tsemppiä muuttoon <3 Ja lääh, pitää joskus testata noita kesäkurpitsoja ku aina kuolaan niitten kuvia! Laitatko niitten päälle vaan maustetta ja uuniin? Bobby Jean / Heidi sanoo: 28.4.2014 06:41 Älä muuta sano, ihan tajuttoman nopeasti! Tuntuu kun ei näistä viimeisistä viikoista oisi oikein ehtinyt tajuta mitään! Kiitos <3 Noi kesäkurpitsat on niiiiin hyviä.. Mää levitän niiden päälle ensin valkosipulista öljyä ja sitten mausteita ja sitten uuniin. Herkkua! May sanoo: 28.4.2014 13:17 Onnistunutta muuttoa teille, toivottavasti kaikki menee nappiin eikä pylly eksy matkalla! Bobby Jean / Heidi sanoo: 29.4.2014 20:01 Kiitos! Pyllystä koitetaan pitää hirmuisen hyvä huoli syömällä mahdollisimman paljon tässä matkallakin! Ei se sitten tahdo eksyä muualle, kun kerran hyvin ruokitaan. :’) Suvi sanoo: 30.4.2014 21:49 Ei se myskikurpitsa täälläkään ihan mahdottomuus ole, vaikka varmasti sen löytäminen onkin hankalampaa kuin siellä. ;) Meillä ainakin tuosta isosta Citymarketista saa sitä talvellakin. Kesällä sitä oli myynnissä pienemmissäkin kaupoissa. Tsemppiä muuttoon! Bobby Jean / Heidi sanoo: 2.5.2014 16:04 Ei onneksi mahdottomuus, mutta ehkä semmoset sata kertaa vaikeampi löytää. :’) Ostetaan silloin kun tulee vastaan ja muuten elellään jossain muulla herkkukasviksella. Onneksi niitä riittää! Kiitos! Muutto takana ja vielä elossa ollaan. :’) Kommentointi on suljettu. Heidi
Annika Vainio Virkistyspäivä! 27.4.2014 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä O ikein mukavaa sunnuntai päivää kaikille! Eilen olikin harvinaisen poikkeuksellinen päivä … mulle poikkeuksellinen päivä! Osallistuin duunipaikan järjestämään virkistyspäivään, joka pidettiin Salmisaaren liikuntakeskuksessa . En ollutkaan aikaisemmin käynyt kyseisessä paikassa, mutta kyllä taidan mennä toistekin! Tuollahan on mahdollista osallistua jos jonkinmoiseen aktiviteettiin. Jos ette ole vielä käyneet, niin menkääs piipahtaa! Meille oli järjestetty aamusta asti ohjelmaa. Lounasta: Lohikeittoa ja tuoretta leipää. Kyllä maistui. Kahvitauolla oli tarjolla tietysti kahvia, mutta kylkeen olisi ollut Berliininmunkki. Nyt täytyy myöntää, että munkki jäi syömättä. Tuossa subtrooppisessa ilmastossa ei oikein munkki houkutellut, joten päädyin kahviin ja omaan proteiinipatukkaan. Saimme valita mihin aktiviteettiin osallistumme. No minähän päätin kokeilla seinäkiipeilyä. Olen sitä jo pitkään miettinyt ja nyt tuli tilaisuus. Mallia näyttää duunikaverini Nipsu :) Nipsultahan tuo sujui, on ennenkin kiivennyt. Itselleni kiipeäminen ei ollut mikään ongelma. Kyllähän noita seiniä kipittää ylös, mutta sitten kun pitäisi tulla alas! Siinä kohtaan iskee mun korkeanpaikankammo. Mä en kerta kaikkiaan ole korkeiden paikkojen ystävä. No oikei, tavallaan olen, musta on kyllä siistii kuikuilla jostain korkealta reunalta (kallio, silta, jokin rakennus tms.) alas, mutta hittolainen kun roikut nitisevän köyden varassa ja olet ns. varmistajan armoilla, niin ei oo mun juttu :D Tosin, varmasti voin mennä kokeilemaan uudelleenkin, ei se nyt niin kamalaa ollut. Enää en ihmettele, miten jengillä menee tunti tolkulla aikaa tuolla seinillä. Suurin osa ajasta menee niin sanotusti hengailuun :D Jos varmistat, niin mitä fyysistä siinä on? Eipä juuri mitään, seisoa tönötät paikoillasi ja pidät köyden tiukalla. Sitten seuraavaksi suunnittelet omaa reittiä, mooveja jne. Hmmm… no okei, ihan kiva laji, en mä sitä sano, mutta mä en oikein syttynyt. Varmaan jossain luonnonkallioilla tilanne ois vähän eri. Oma tekniikka taisi olla kuitenkin ihan välttävä, sillä tänään ei ole mikään paikka kipee ;) Ei siis kovin fyysinen rypistys ollut tuo homma :D Joo kyl mä luulen, että jatkossakin tää bodaus on se mun juttu ;) Mutta onhan tuo tietysti ihan kiva tapa viettää aikaa vaikka ystävien kanssa, silleen rennossa mielessä :) Eli joo, kyllä mä varmasti lähden vielä joskus tätä uudelleen tekemään :) Päivään mahtui myös monta luentoa. Okei, nyt mä tunnustan, mä taisin vähän nukkua siellä :p Oli niin mukavat sohvat Biitsillä, että silmät vain painuivat kiinni. Ei voinut mitään. MUTTA mä en ollut ainut ;) Meitä istui kolme mimmiä siinä soffalla ja voin vaikka vannoa, että me kaikki nukuttiin :D Yep! Näin kävi. Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. Luentojen jälkeen meillä oli impovisaatioteatteria. Se oli ihan mielenkiintoista, ainakin siinä oli erittäin mielenkiintoinen pointti: Vuorovaikutus. Mutta mun täytyy myöntää, että mä en ole koskaan erityisesti syttynyt näistä tällaisista harjoituksista, missä käsketään etsimään pari ja sitten pitää jotain oudota duunata, tuijottaa silmiin tms. :/ Muistan kun aikoinani olin sosiaalialan ammattikorkeakoulussa, niin ai luoja mä vihasin niitä tunteja missä tehtiin tämän tyyppisiä harjoituksia. Mun mielestä se vaan on jotenkin kiusallista :p Joo, no mutta joka tapauksessa, tuossa vaiheessa, sopivan välin tullen, mä hipsin vekka ;) mutta oli mulla siihen ihan oikea syykin, nimittäin mun päätä särki ja hiki valu. Tuo ilma tosiaan tuossa tilassa ei ollut kovin hyvä ja valaistus oli sellainen kelmeä, niin se kävi kyllä rassaamaan monen tunnin jälkeen. Enkä ollut muuten tässäkään ainut. Muutama muukin oli tullut ulos haukkaamaan happea tuossa vaiheessa. Illan ehdoton huipennus oli Nicolan esitys. Hitto että veti muuten hyvin ja aivan mahtavan setin! Jengi oli niin mukana. Tietysti alkoi hieman juhlajuoma nousemaan monella päähän, mutta minä, joka en ottanut yhden yhtä huikkaa edes muuta kuin vesipullosta, innostuin myös ihan täpöllä tästä showsta. Kyllä ammattilainen on ammattilainen. Drägshow siis :) Aivan huippu, niin mahtava, että menisin katsomaan uudelleenkin tilaisuuden tullen. Tosin Nicola ja Chrystal Snow ovat muutenkin mun lemppareita olleet aina. Ootteko koskaan katsoneet heidän tekemää Toosa TV:tä. Aivan mieletöntä parodiointia :) Nicola siis veti setin, jossa hän lennossa vaihtoi artistia. Ja niitähän riitti. Huhhuh mikä meininki! Koko loppuilta laulettiin ja tanssittiin ihan pää hiessä. Kyllä siinä tuli päivän hiitit vedettyä. Kyllä täytyy sanoa, että oli aidosti oikeesti hauskaa näiden ihmisten kanssa. Mulle tämä oli muutenkin erityisen tärkeä kokemus, sillä viimeksi olen nähnyt näitä niin kutsutusti ”entisiä” duunikavereitani silloin kun viimeisen kerran edellisen työpaikkani ovista ulos kuljin ja sen jälkeenhän en sinne ole palannut. Mutta kun tapasin näitä tyyppejä, tuntui kuin en olisi poissa ollutkaan. Oikeasti, tää merkitsi mulle tosi paljon. Ilta vierähtikin heidän kanssa hengatessa. Päivällinen vei niin ikään kielen mennessään. Oli viimeisen päälle herkut. Lohta, lammasta, jotain tosi herkullista pateeta, kypsennettyjä kasviksia, perunaa yrttimarinoituna ja jälkiruoaksi ah, niin ihanaa suklaakakkua. Mä en ihan oikeesti ole syönyt tuolleen herra ties koska viimeksi ;) Kyllä niillä energioilla jakso jorata :) Mä ihan oikeesti taisin humaltua siitä ruoasta, tai sitten vain tilasta oli happi vähissä, sillä olo oli kuin semi nousuhumalassa :D Aivan mahtava päivä ja ilta ihan parhaimmassa seurassa. Oli kyllä pakko käydä toimitusjohtajaa kiittämässä tuosta päivästä. Sain muuten häneltä kehuja kunnostani ;) itse asiassa yllättävän moni tiesi / osasi onnitella muo menneistä kisoista :) Kyllä se lämmitti mieltä… edelleen vain :) Kultaisia ihmisiä <3 Tämä päivä alkoikin mitä ihanimmissa merkeissä. Minähän itse heräsin jo kuudelta aamulla, mutta olin sitten nukahtanut sohvalle uudelleen. Heräsin vasta Einin puhelinsoittoon :D Hän vaan soitti ilmoittaakseen, että on ihan just täällä :D Semmonen reipas herätys sitten tälle päivälle :) Ei siinä hauskaahan meillä oli, kun mä vaan sain itseni hereille ja tähän päivään :) Jei! Nyt henkistä valmentautumista uuteen viikkoon. Mä lähden sympatiadieetille kun Einillä alkaa kisadieetti huomenna ;) Sympatiadieetti tarkoittanee nyt omalla kohdalla sitä, että kaikki ns. roska siistitään ruokavaliosta taas pois :) Ei sen kummempaa. Mutta ollaanhan taas kuulolla. Nauttikaa :) HEI NY! happy HIIT kuvia linkkejä pohdintaa rakastan ruoka työ viihde Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Edellinen artikkeli Wappua! Päivi
22.4.2014 Viidennen viikon nihkeyttä 22.4.2014 Heidi 2 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Täällä aletaan toipua sunnuntain noin yksitoista tuntia kestävästä road tripistä. Kuvia reissulta on nähtävissä täällä . Hieno ja upea reissu oli, mutta luonnollisestikin uuvuttava. Pitkä aika istua autossa tällä takapuolella, jota ei ole luotu istumaan. :D No, tulipahan harjoiteltua ensi viikon muuttomatkaa varten jo vähän.. Voin vain kuvitella miten poikki on sen neljän päivän matkustamisen jälkeen kun lopulta päästään perille. :’) Eilen oli kuitenkin treeniä luvassa, vaikka sitä oli hieman poikki edelleen. Olisi varmasti maistunut pidemmätkin unet, mutta kun kello herättää kuudelta niin sillä mennään. Tekeminen ei muutenkaan tällä hetkellä kesken lopu, joten sitäkin varten pitää aikaa varata. Treenivuorossa oli selkää, hauista ja vatsaa. Suuria odotuksia ei treeniin ollut, kun olo oli muutenkin nihkeä. Ja nihkeällä ololla tuli kohtalaisen nihkeä treeni, mutta tänään tuntuu silti menneen hyvin oikeisiin paikkoihin selän ollessa juntturassa ja hauisten aristaessa. Nyrkkiä taas kylkeen. Selän treeni oli taas aivan erityisen nihkeää ja kyllä sitä mielessään hymyili kun ajatteli, että sehän on selkätreenin osalta edessä semmoinen parin viikon tauko edessä. Wohoo! o/ Katsotaan sitten miltä tuntuu sen jälkeen tuota selkäpuolta vääntää ja tarvitsee alkaa tehdä sille jotain jos ei vieläkään tunnu. Luulin tosin eilenkin tekeväni jotain, kun aloittelin koko treenin kuminauha-alataljalla, joka edeltävällä kerralla toi sen tuntuman muissakin selkäliikkeissä juuri sinne minne piti. Mutta ei sitten eilen. Veikkaan, että pään sisällä oli niin paljon nihkeyttä, että se vaikutti treeniinkin. Jee selkätreenitauko edessä. Onhan tässä toisaalta muutenkin menossa jo viides kova viikko, eikä ihmekään, jos tuntuu vähän nihkeältä välillä. Mutta kohta saa kroppa lepoa oikein kunnolla! En ole itseasiassa koskaan pitänyt totaalilepoviikkoa, ilman, että kyseessä on ollut sairastelu (esim. viime kesän migreeniputket), mikä ei tietystikään keholle ole mikään totaalilepo silloin. Pian menee treenit hetken tauolle ja se on varsin tervetullutta, kun on niin paljon kaikkea muuta menossa. Ruokalautaselle päätyi eilen pöperöä, mikä valmistui kaikesta siitä, mitä jääkaapissa oli. Löysin sieltä kuusi porkkanaa, kolme palsternakkaa, yhden kesäkurpitsan ja yhden parsakaalin. Ja tuoreyrttejä. Kaikki raasteeksi (paitsi tuoreyrtit..), joista kolme vai neljä porkkanaa laitoin ihan hienoksi raasteeksi, loput suuremmaksi raasteeksi. Saa vähän erilaista koostumusta sinne sekaan, minä tykkään! Wokkipannu oli taas ainoa sopivan kokoinen pannu tälle setille, joten siinä kypsentelin. Sekaan laitoin vielä yhden tomaattimurskan, mikä toikin sen viimeisen silauksen pöperölle. Oli muuta hyvää! Ja syödään vielä tänäänkin, sillä oli tosiaan aikamoinen jättisatsi. Kenkkuilevan polven suhteen on tapahtunut selkeää edistystä. Sanoinkin silloin jo heti alkuun, että itse polvessa tuskin on mitään vikaa, vaan se kipu johtuu jostain kireästä lihaksesta jossain muualla. Suurin epäilys on koko ajan kohdistunut tuohon reiden ulkosivuun, etureiden ulommaiseen osioon, mikä on kiristellyt jo jokusen viikon. Polvi meni viime viikon lopulla entistä pahemmaksi, enkä ole esimerkiksi voinut edes nukkua sillä kyljellä ilman kipua ja jomotusta. Kaikenlainen pienikin kyykistely, alamäkeen kävely, portaat jne. teki polvessa kipeää, eikä jalka tykännyt edes tuolilla istumisesta, vaan alkoi jomottaa siinäkin. Kaivoin sitten vihdoin esille tuon Urheiluvammat -kirjan, joka meillä hyllyssä on (joka on esitelty tässä postauksessa). Luin kaikki polvivammaosiot ja yksi niistä sieltä kuulosti oirekuvauksensa perusteella tutulta ( patellofemoraalinen kipusyndrooma ), mutta ei kuitenkaan aivan täysin, sillä esimerkiksi mitään turvotusta minulla ei ole. Päädyin googlettelemaan reiden ulkosivukireyksistä polven kipujen sijaan ja päädyin tietysti Pakkotoiston sivuille (kaikki googletukset vievät pakkikselle). Ja sieltä löytyi aivan täysin samanlaista oiretta kuin mulla, lähtöisin nimenomaan tuosta etureiden ulkosivusta. Kireä lihas vetää polvilumpion liikkumaan vähän väärälle liikeradalle, ja siitä se kipu johtuu. Opin, että alueen venyttäminen on pitkälti mahdotonta, mutta rullaamisella oli ihmiset apua löytäneet. Ja sitä olin jo ennenkin jonkin verran tehnyt. Nyt sain kuitenkin vielä vähän uutta kipinää ja puhtia oikein kunnolliseen rullaamiseen, kun sain varmuutta siitä, että sillä se polvikipu voisi lähteä. Pehmensin ja lämmittelin ensin tuolla pehmeämmällä rullalla ja sitten siirryin makaamaan reiteni kanssa kovan nyppyläisen rullan päälle. Ihan selkeä kipukohta siitä sivureidestä löytyi heti ja makoilin siinä niin kauan kun päättelin olevan tarpeeksi. Rullaa liikutin pienen sentin kerrallaan. Ja sen jälkeen nousin ylös ja huomasin, ettei polveen sattunut. Kokeilin mennä kyykkyyn ja ylös, ja mitään kipua ei tuntunut. Aika selkeä polvikivun lähtöpaikka tuli paikallistettua! Mikään pysyvä olotila tämä polvikivuttomuus ei ollut, mutta koko ajan se on ihan selkeästi parempi ja siis rullaan sitä pari kertaa päivässä nyt, että saan sen auki. Enää ei estä kyykkyyn menemistä rullaamattakaan. Tuntuu, mutta ei satu. Narskumista polvesta kuuluu edelleen ja se kertoo, ettei se ihan kondiksessa ole vielä, muttei myöskään mitään normaalia liikkumista tai treeniäkään(?) sen enempää estä. Huomenna olisi tarkoitus testata jalkatreenin parissa, että mitä se siitä meinaa. Jos sattuu, niin sitten ei tehdä. Jos ei satu, niin sitten tehdään. Tällä viikolla näitä päivityksiä ei tule joka päivä, kun on aika paljon tekemistä, mitä pitää saada tehtyä ennen viikon päättymistä. Ensisijaisesti tulee varmaankin päiviteltyä ajan salliessa tuota toista blogiani, jonka uusimmassa tekstissä olisi kyllä tännekin blogiin sopivaa materiaalia itsensä ja kehonsa hyväksymisestä ja painosta jne. Nyt siirryn kuuramaan tätä kämppää lattiasta kattoon, kuten joka päivä tällä viikolla kunnes homma on hoidettu. Huone kerrallaan! Sitten crossaillaan, vaikka aikamoista aerobista tuo kuurauskin on. Eilen ainakin valui hiki ihan solkenaan. Olkoon sitten tupla-aerobinen tänään. ;) hauistreeni kasvisruoka lihaskivut ja -kireydet polvikivut selkätreeni Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 ”V*tut@sullekuuluu.com” ja muita (uusia) juttuja 28.02.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Treeniviikko 16 ja intialaista Herkuttomia vuosia ja hupenevia tunteja 2 vastausta artikkeliin ”Viidennen viikon nihkeyttä” Eikku sanoo: 23.4.2014 14:01 Mä kans joskus viime vuonna (oiskohan just Pakkikselta) etsin ja löysin tietoa, kun polvi alkoi kipeytyä kyykätessä. Ja päädyin samaan hoitomenetelmään. Ei kamala, miten kipeä voi olla se reiden ulkosyrjä, varsinkin aivan siitä polven läheltä. Hyvä jos pystyi rollerin päällä edes olemaan. Mutta niin älyttömän tehokas myös! Bobby Jean / Heidi sanoo: 24.4.2014 14:30 Osaa olla kyllä varsin kipeä paikka! Ennen en voinut rullata sitä laisinkaan, sattui yksinkertaisesti aivan liian paljon. Mutta tuossa kolmisen viikkoa sitten tuli kokeiltua ja hämmästelin, että kylläpä oli kivutonta! :O Taitaa olla niin, että tämä kerätty lisäpaino on hyödyksi tässäkin asiassa.. :D Mutta mojovia kipukohtia sieltä edelleen löytyi ja niitä rulluttelemalla se polven kipukin katosi. Nyt on lähestulkoon kokonaan kivuton polvi vuorokauden ympäri ja esimerkiksi eilinen jalkatreeni ei tuntunut polvessa millään lailla! o/ Miten sitä onkin osannut joskus elellä ilman foam rolleria? Kommentointi on suljettu. Heidi
Annika Vainio Koska meillä on Pääsiäinen :) 21.4.2014 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä H ola hola jälleen arvoisat lukijani :) Viimisiä viedään tälle Pääsiäiselle. Huomenna paluu jälleen karuun arkeen, töineen päivineen ;) Mutta mikäs siinä. Jos säät on tätä luokkaa, niin minähän polkasen fillarilla duuniin aamutuimaan. Todellakin. Mikäs matka tuo on, ei mikään … onkohan se nyt noin kymmenisen kilsaa yhteen suuntaan :) Eilen duunasin sitten oikein mehevän proteiinikakun. Oli muuten oikein syötävää. Ainekset olivat niinkin yksinkertaiset kuin kananmuna, tattarihiutale, prodejauho, makeutusaine, soijajauho, leivinjauho, kaneli, Cacao jauhe, rommiesanssi, maustamaton rahka, mustikat, ruokakerma ja mantelirouhe. Siinä taisi olla kaikki. Kakkupohjaa kostutin Fun Light mehulla, mutta tänään, Einin vinkistä kostutinkin sitten kahvilla. Vielä en ole maistanut tämän päivän tuotosta. Mustikoiden lisäksi tämän päivän tuotokseen tuli myös vadelmia. Hmmm… jännittävää, onko tämänpäiväinen parempi kuin eilinen ;) Pahaa se ei voi ainakaan olla!!!! Se on vissi se. Rosin ja mun aamunaamat :D Toinen nousi sängystä reippaasti ylös, toinen ei. Kuvasta voi päätellä kumpi meistä on aamuvirkumpi :D Tämä päivä ei ole ollut sään puolesta ainakaan yhtään huonompi kuin eilinen. Salille fillaroitsin ihan treenikuteissani, en edes laittanut pitkähihaista päälle. Niin aurinkoinen ja lämmin sää helli meitä tänään :) Ihanaa. Fillarilla uskollisesti salille. Olisi kyllä suorastaan häpeä kulkea tuo matka autolla (jos vielä sellaisen omistaisin, onneksi en edes enää omista !). Varsinkin näillä säillä hei! Eli ei muuta kuin tsygä alle ja baanalle. TÄNÄÄN oli vuorossaan TAKAREIDET – PAKARAT JA VATSA ! Ei ollut ruuhkaa tänäänkään salilla, mutta sentään huomattavasti enemmän porukkaa kuin esimerkiksi eilen. Ainut miinus tässä päivässä oli se, etten muistanut ladata mun MP3 soitinta :( joten treeni tuli vedettyä salimusan turvin. Okei, ei pöllömpää musaa soinut, mutta kyllä se on niin paljon mukavampaa luukuttaa omaa rockia omasta soittimesta ;) Mun musiikkimaku kun on hieman rankenpaanpäin kallistunutta, varsinkin treenimusana, niin sellaista ei ole tarjolla. No joo, okei kiertoharjoittelusalin puolella mä viritin Radio Rockin soimaan, joten vihdoin päästiin asiaan ;) Hyvä setti tuli vedettyä ja pakarat ainakin oli aika lailla tulessa :) Hyvillä mielin kotiin syömään ;) Ja tuttujakin oli jälleen eksynyt salille :) Sain onnitteluita kisamenestyksestäni. No kyllähän se mukavalta tuntuu, kun ihmiset arvostaa :) Kiitos siitä! Kovasti nyt teen duunia, että puolentoistavuoden päästä SMssä olisin kovassa iskussa :) Nyt paukutetaan menemään. Tosin edessä on tuo pakkolepokin vielä… valmentajan määräyksestä ;) Juu en poseeraa korokkeella, vaan tämän päivän ohjelmaan kuului myös balettikyykky. Toimii! Tänään tuli myös tehtyä pikku emännälle Munaralli! Juu, meillä on tullut jo tavaksi järjestää joka pääsiäinen Munaralli, eli minä piilotan munia ympäri asuntoa. Teen vihjelistan, jonka avulla emäntä etsii munat piiloistaan. Jos vihje ei avaudu, niin tänä vuonna, minä räppäsin kuvan siitä alueesta missä muna on jemmassa, helpoottaakseni emännän työtä. No vain yksi kuva piti ottaa, kaikki muut 11 piiloa löytyi helposti :) Emäntä miettii vihjettä :) Aikamoista munasaalista :D Ja perussettii. Wii :D Helmi ja Eini <3 Päivä on ollut kyllä kaikinpuolin taas oikein onnistunut. Huomenna sitten sorvin ääreen, joten tässähän joutais nyt pakkailla eväät valmiiksi. Huomenna mulla on niin kutsuttu lepopäivä. Ohan tässä jo neljä päivää tullut huhkittua putkeen salilla :o Illalla tosin tulee tuttu koira trimmattavaksi :) Keskiviikko taitaakin sitten olla Solana päivä :) Jee jee! Ollaan kuulolla :) Nauttikaa nyt tästä viimeisestä pyhäillasta täysii! HEI NY! äitiys happy juoksu ja pyöräily koti kuvia loma rakastan ruoka treenaan treenikuvia trimmaus työ viihde Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Loma se jatkuu vain :) Tämä päivä Päivi
Annika Vainio Loma se jatkuu vain :) 20.4.2014 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä T äällä sitä taasen notkutaan, koneella. Onko mulla muuta elämää? No tokihan on :) mutta nautin myös todella todella todella paljon kotona olosta, omasta ajasta <3 Kukapa ei joskus nauttisi. Mutta kyllä mä sanon, että oli erittäin mukavaa vaihtelua käydä eilen kavereiden kanssa istumassa kahvilla vähän pidemmän kaavan mukaan :) Nyt kun kisahässäkät ovat hetkeksi aikaa takanapäin, voi taas olla hieman enemmän sosiaalinen :D That´s nice ;) Mulla on hirmuisesti huikean hienoja ystäviä, joten olen enemmän kuin velkaa heille sen, että annan aikaani myös heille. Ja ennen kaikkea se on myös todella tärkeää mulle. Kovasti suunnittelemme bestikseni kanssa laivaristeilyä. Edellisestä onkin jo aikaa. Se on sellainen maailmanparannus reissu sitten taas :D Yleensä seuraavana päivänä ei kyllä tunnu siltä, että maailma olisi yhtään ainakaan parempi paikka ;) :D mutta se kuuluu pelin henkeen, niinkuin sekin, että Fresita pullo pitää kylmentää hytin vessassa laskemalla kylmää vettä roskakoriin :D Ikiteinit ;) Mutta taisimme turvautua tähän vanhaan toimivaan kikkaan Eininkin kanssa hotellilla viime viikonloppuna :D haha. Meidän herrasväki nauttii niin ikään keväästä. Auringonpaistetta onkin riittänyt oikein mukavasti ja tänään fillaroin salille ihan treenitrikoissa ja kevyessä pitkähihaisessa treenihupparissani :) Eikä muuten tullut kylmä, ei totta tosiaan tullut! (ja tässä on nyt taas sanottava, ennenkuin joku ehtii ensin, että meidän Pentin parta on ryönäsen näköinen, koska hän oli juuri ennen kuvanottoa juonut vettä :D ! Se ei siis ole hoitamaton ja likainen ;) ) TÄNÄÄN sitten vispasin salilla TAKAOLKAPÄÄT – SELÄN JA RINNAN! Voin kertoa, että ainakin oli tilaa tänään salilla :o Missä kaikki olivat? Mämmiastioilla? Ehkä … pashaa suut täynnä :D – facepull – hammersoutu – alatalja – t-tankosoutu – ylätalja niskan taakse – peckdeck – ritikkäinen alhaalta – pakarat jalkojen lähennyslaitteessa (hitokseen toimiva liike muuten!!!!) – taaksepotkut Sattuipa muuten sitten niin, että yksi mimmi nappasi mun juomapullon matkaansa kun olin tekemässä alataljaa. Hänellä itsellään sattui olemaan samanlainen Fitness Tukun pullo. Mä en aluksi edes huomannut, mutta onneksi hän tajusi sen itse. Totesin hänelle: ” No siitä ei kannata huikkaa ottaakaan, semmoset myrkyt mulla on siinä :D Olisit kyllä varmasti huomannut, että sulla on väärä pullo :D” No nyt teitä varmasti kiinnostaa mitä myrkkyjä mulla mahtaa olla juomapullossani ;) No siellähän on maustamatonta aminohappoa, glutamiinia ja maun vuoksi Fun Light mehua loraus, sekä mun pumppi boosteria ;) Voin kertoa, että aika eksoottinen miksaus :D mutta mitäpä sitä ei bodari naamaansa lykkäisi tehostaakseen treeniään???? (no ehkä jotakin voin jättää lykkäämästä) Hiljaista oli kuin huopatossutehtaalla :) Ja mitä meikkaamiseen tulee kun salille menee, niin mun mielipide on, että jos siltä tuntuu, niin antaa palaa vain. Jotkut kritisoivat tätä tapaa meikata salille mennessä, mutta mitä pahaa siinä on? Saahan sitä olla huolletun näköinen, vaikka hiki virtaa ja naama vääntyy suhteellisen eroottisiin ilmeisiin treenin aikana :D Eli joo, kyllä mä toisinaan meikkaan salille lähtiessäni, kuten tänäänkin. Kenkähyllyt näyttivät tänään tältä. Ei siis ketään missään. Salilta sitten fillaroin suoraan Nesteelle. Piti täyttää vähän fillarin kumeja. Ja olihan niissä ihan tosissaan varaakin täyttää :o pikkasen oli paineet alhaalla. Kyllä nyt taas rullaa kivasti ;) Okei okei okei, myönnetään, kävin mä ostaa itselleni Mignon munankin :o Juu kyllä. Pääsiäinen on yhtä rietastelua ;) Ohhohho :D My lunch <3 Ja onnistuin, tänäänkin, erittäin makoisaa seitiä jälleen, riisiä ja vähän saldee fetahöysteellä. Puntari edelleen käytössä ;) Nostelen hiilareita pikku hiljaa ylöspäin. Hiilareista puheenollen. Nyt on se aika dieetin jälkeen kun moni kisaaja masistelee muuttuvaa ulkomuotoaan :o Noh, eihän se tietenkään hienoa ole, kun vatsapalat alkaa katoilee, mutta vielä tällä hetkellä mulla ei ole ainakaan mitään kriisiä löystyneen ulkonäköni suhteen. Itse asiassa eilen kaveritkin kehui, että kiva kun oot saanut taas vähän poskia takaisin :) No juu, kyllähän sen kaikki tietää, että kisakiree ulkomuoto ei todellakaan ole terve olomuoto, eikä sen tarvitsekaan kestää kuin vain sen hetken. Eikä se kestäkään. Jos yrittää pitää sellaista kuntoa yllä, niin metsään mennään ja pahasti. Yritän siis hillitysti nostella kaloreita, enkä päästä itseäni mättämään mitään niin kutsuttua roskaruokaa. Ainut mihin olen nyt langennut on suklaa, mutta yritetäänpä pitää kontrolli siinäkin hommassa! Ja sitten Päivin VINKKIOSIOON . Kun laitatin nämä aivan sairaan mageet ripsienpidennykset (terkut Nooralle <3 ) minua neuvottiin harjaamaan näitä räpsyttimiä. Juu, ei missään nimessä kammalla, vaan nimenomaan ripsiharjalla. No mulla kun ei sitten sattunut olemaan tällaista pyöreän muotoista ripsiharjaa himassa, niin siitä se idea sitten lähti. Jokaiselta tosi naiseltahan löytyy aina jokin kuivahtanut ripsiväri jostain, eikö? No multa ainakin ;) Joten yhdestä näistä anastin tuon harjan, pesin ja kuivasin ja nyt mulla on toimiva ripsiharja :) Kuten kuvasta näkyy, niin tuo oli vielä tuommoinen hyvin kompakti malli, joten se mahtuu hyvin meikkipussiinkin :) Ja mun Mignon :) Uuuuuh, tuolla se odottelee muo :) Yksi asia muo on tässä hieman askarruttanut taas. (Mikäpä muo ei askarruttaisi :D ) Kisojen jälkeen tulee aina se jälkipuintien hetki. Tottakai, sehän kuuluu asiaan, tietysti. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä ja onhan kyseessä arvostelulaji, niin arvostelu tietenkin kuuluu asiaan. Toisaalta, se kunnia lienee tuomareilla, eikä keittiöpsykologeilla :D Mutta tottahan toki oman mielipiteensä saa ilmaista. Sitä mä vaan ihmettelen, miksi se pitää tehdä aina niin tökerösti ja dissaavaan sävyyn. Puhutaan löysistä, viimeistelemättömistä kunnoista, suorastaan heikosta tasosta, jolla ei kunnioiteta katsojia ja lippunsa maksaneita :/ Tässähän voidaan taas todeta, että helppohan se on lavanreunan alemmalta tasolta huudella, mutta se on hyvä kokeilla itse nousta sinne. Ja jos vaikka onkin noussut, niin sitä suuremmalla syyllä ihmettelen miten kehdataan morkata kisaajia?!?!?!?!? Ei mulla muuta :) Nyt mä nautin tästä ihanaisesta illasta, kotisohvalla. Sain juuri proteiinikakkuni valmiiksi, mutta siitä lisää huomenissa :) HEI NY! ärpurr happy juoksu ja pyöräily kisat koti kuvia loma pohdintaa ruoka treenaan treenikuvia vinkkejä Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Lauantaita taloon! Koska meillä on Pääsiäinen :) Päivi
