3.10.2012 Jalkatreeni from hell 3.10.2012 Heidi 28 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Hyi. Kamala jalkatreeni oli tänään. Silti jollain tasolla kiva, koska jäi todellakin sellainen tunne, että jotain tuli tehtyä! Mutta ensin päivän positiivisin: sykemittarin vyö pääsi eilen pesukoneeseen ja ainakin tänään toimi moitteetta. Siispä sai hyvät (hirvittävät) lukemat tämän päivän treenistä. Mulle treeni on huono, jos siinä on ylimääräistä sähläämistä. Se voi tarkoittaa painojen hakemista vaikeamman kautta, uuden liikkeen opettelua JA sitten huomaa, ettei siitä tule mitään. Se voi myös tarkoittaa sitä, että kissa oksentaa ja pitää kesken kaiken mennä sitä putsaamaan. :’) Tänään oli painojen hakemista uuden liikkeen opettelun vuoksi, ja se kaikki meni ihan hirvittävän penkin alle. Jalkatreenipostaukseen jalkalihaksen kuva. En viitsinyt sitä pakaralihastakaan kuvata. Ajattelin tänään, että tipautan peruskyykyn pois jalkaohjelmasta, koska a) etureisien lihasta ei tarvitse kasvatella ja mulla on jo split squat ohjelmassa ja b) koska en pääse siinä kuitenkaan tarpeeksi alas, jotta liike olisi oikeasti niin tehokas kun se voisi olla ja tästä johtuen voin pitää siinä niin paljon painoja kuin selkäni vaan jaksaa kantaa ja silti toistot ovat parinkympin luokkaa. Tilalle ajattelin ottaa jonkin pakaraliikkeen, koska pakaralihasta voi aina kasvatella. :D Päädyin SJMV yhdellä jalalla -liikkeeseen, eli tähän . Hirveän suosittu liike tuntuu olevan juuri nyt ja nimenomaan pakaralle parhaimpia. Houkutti siis. Koska vihaan hakea painoja kesken treenin, koitin miettiä etukäteen kuinka paljon laittaa, jotta voisin sitten vain ottaa ja tehdä. Koska mulla on tuolla jo tietyt viritelmät tietyissä painoissa, joita en tahtoisi purkaa, tämä aiheutti vähän päänvaivaa. Päädyin ensin ajatukseen, että teen mutkatangolla, mutta vaihdoin sen jo ennen treenin alkua ajatukseen, että miehen käsipainoilla mennään ja niistä valitaan 40lbs per käsi, yhteensä siis kiloissa noin 36kg. Kun liikkeen vuoro tuli ja asettelin niitä käsipainoja siihen lattialle, tajusin että ovat aivan liian leveät, jotta saisin niitä kannettua nätisti edessä vierekkäin. Eli suunnitelma vaihtui. Mutkatanko. Ajattelin, että kympit sitten päihin, kokeillaan sillä, eli noin kolmellakympillä + lukituspalat, eli 4,4kiloa lisää. Laitoin 2x5kg -kiekot päihin, jotta minun ei tarvinnut purkaa yhtä toista viritystäni, jossa oli kympin kiekot käytössä. Tuota viritystä tulisin tarvitsemaan kuitenkin treenin viimeisessä liikkeessä, joten ei tarvitsisi sitä enää kasata. Ongelma a) nuo lukituspalat eivät pysyneetkään tässä mutkatangossa, vaikka pysyvät hienosti normitangossa, ja samat kiekot tosiaan menee molempiin. Ongelma b) jouduin purkamaan sittenkin sen viritykseni, jotta sain sieltä lukituspalat, mitkä oli viritetty erinäisistä syistä levypainojen toiselle puolelle, eli piti purkaa siis ihan koko viritys, että pääsi sinne käsiksi. Otin samalla käyttöön ne kympin levypainot siitä, kun kerran piti niitä liikutella joka tapauksessa. Ja sitten, vihdoin pääsi kokeilemaan liikettä! Jee! Ongelma a) ei hirveästi tilaa, ilman että se kopsahti jonnekin koko ajan, jouduin hakemaan sopivaa paikkaa. Ongelma b) tasapaino, mikä ei pysynyt melkein sitten yhtään millään. Ongelma c) alaselkä, mikä mulla vetää jumiin heti, kun pakara menee jumiin. Ja se meni todellakin jumiin. Tein räpeltäen toistoja 12 per jalka, joiden jälkeen kaaduin lattialle tuskissani alaselkäni kanssa. Koko alaselkä menee siis ihan totaalikramppiin. Melkein tuli itku, muttei ihan. Hetken mietin, josko se oli sitten siinä. Mutta siinä lattialla maatessani ajattelin, että toiset nyt vielä tehdään, otetaan painoa vähän alas, jos olisi helpompi tasapainon kannalta ja selän tietysti kanssa. Eli ne kympin levypainot taas pois ja tilalle vitoset, eli parilla kympillä mentäisiin. Ongelma a) edelleen tanko kolahteli ja hain tasapainoa, joskin se oli helpompaa nyt. Ongelma b) alaselkä veti taas überkramppiin. Taas 12 toistoa per jalka ja lattialle nieleskelemään itkua. Antaa olla, päätin. Tähän kaikkeen oli mennyt liikkeiden ulkopuolella noin kymmenen minuuttia ja ihan puhdasta häsläämistä, joskaan syke ei laskenut missään kohtaa, koska painoja roudatessa ja stressin pukatessa sekin aika kului. Mutta ei siinä vielä kaikki. Tuo kaikki vei voimia jaloista kivasti ja selkäkramppi tykkäsi tosi hyvää. Leg curl on ball -meni melkein penkin alle, koska voimia ei ollut ja kramppi ei antanut pitää kroppaa oikealla tavalla ojossa. Eli se toinenkin pakaratreeni meni huonosti. Sitten tuli aika koota viimeiseen liikkeeseen viritykseni taas takaisin. Purin mutkatangosta levyt pois ja laitoin paikoilleen. Jostain syystä olin tässä kohtaa unohtanut, että miksi ne tietyt lukituspalat olivat siellä tangossa ennen levypainoja. Kasasin. Kunnes ensin tajusin, että niin joo, siinä oli ne vitosen kiekot ja kympit piti laittaa. No purin sen, ja laitoin kympit. Olin olevinani tyytyväinen tähän. Liikkeen aika tuli ja muistinpa taas, että ne lukituspalat pitää olla toisella puolella, jotta saan painoa roikotettua kädessä ilman että levypainot hakkaavat reittä. Ne lukitukset pitävät levypainot siellä kyseisen tangon päissä. Joo, purin sen vielä kerran ja tällä kertaa kokosin oikein. Treenin loputtua makasin lattialla ja huusin miehelle, että apua. En jaksa purkaa enää mitään virityksiä ja tää oli tässä. Jalat tärisi ja selkä kramppasi ja itku oli lähellä ja kaikki oli huonosti. Sykemittarista katsoin, että aikaa meni 1:46, eli semmonen vartti ylimääräistä. Sykkeet olivat käyneet korkeimmillaan lukemassa 174 ja keskisyke oli 126, eli korkealla oltiin oltu. Kaloreita kulutin hirvittävät 592. Jalat täristen raahauduin huoneesta palkkarille ja mies lupasi hoitaa painot pois sieltä lattialta, jossa olivat sikinsokin. Nyt olen iloinen, että sunnuntain jalkatreeni jää pois ja vasta viikon päästä on seuraava. Heidi kiittää ja kuittaa. Kilometrivalituspostaukseen toinenkin kuva. Huvin vuoksi. Ei oo jalkalihaskuva, ei oo pakaralihaskuva. Tää on vaan kuva. Ja sähän katsot sitä, ja sä tykkäät siitä. Sitähän minäkin. jalkatreeni Lue myös: Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 51: Kun alkoholijuttuja mietin 20.12.2015 Viikko 49: Kun energia palasi rytisten 06.12.2015 Viikko 46: prässienkkoja ja hullutteluja 16.11.2015 Viikko 45: valmis kontti 09.11.2015 Kuvahaaste Nyt on poikki 28 vastausta artikkeliin ”Jalkatreeni from hell” Anonymous sanoo: 3.10.2012 12:11 Löysin blogiisi yhden toisen treeniblogin kautta. Aluksi postauksesi vaikuttivat varsin asiantuntevilta ja mielenkiintoisiltakin, joskin enenevästi on tullut se vaikutelma, että olet patologisen pakkomielteisesti kiinni urheilussa ja kirjaimellisestikin omaan napaan tuijottamisessa. Kannattaisi avartaa maailmaa vähän itsen ulkopuolellekin, sielläkin nimittäin tapahtuu asioita. Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 12:14 Kiitos tästä syväluotaavasta analyysistä. Sä niin selkeesti tunnet mut. <3 Stay with me evelyn sanoo: 3.10.2012 13:03 Monet muutkin tykkää tuijottaa sun napaa :) xD Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 13:09 :D Mä otan seuraavaksi siitä semmoisia kunnon lähikuvia! :’D Hähäää! Tää on kyllä aina yhtä hauskaa (ja hämmentävää), että kun kyseessä on TREENIblogi, niin joku (anonyymi tietysti) tulee keuhkoomaan, että ei oo muuta elämää kuin treenit. Maailmaan mahtuu monenmoista järjenjättiläistä. :D Yllättävän huumorintajuttomia myös. Siihen olen kyllä vähän pettynyt. :( Viimeisetkin uskonrippeet ihmiskuntaa kohtaan on nyt menetetty! Stay with me evelyn sanoo: 3.10.2012 13:24 Mulla on mennyt uskonrippeet ihmisiin ajat sitten :) oivoi sulla kun on vielä ihanan terve treeni blogi:) täällä ei tarvi törmätä maaniseen suhtautumiseen ruokaa liikuntaa tai muutakaan kohtaan:) Täällä ei olla sellai hyi vittu ku oon joskus ollut läski asenteella:) vaan hyvää oloa kohti matkattu ilon kautta :))) niin tykkään! Nyt mul tulee vaa joku napanöyhtä mieleen lähikuvista xD muahhah Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 13:48 Mä olen iloinen, että teikäläisen kaltaisia ajattelevia ihmisiäkin vielä löytyy! :’) Ihmisillä on joku ihme tarve lokeroida ihmiset jonnekin häiriökäyttäytymislokeroon heti, kun suhtautuvat intohimolla johonkin asiaan. Kun ei osata ajatella asiaa yhtään sen pidemmälle. Onneksi joku osaa. <3 Ja hah, mulle tuli kanssa heti napanöftät mieleen, näin jo mielessäni miten tungen kissankarvapalleroita navan pullolleen. :’D Että varo vaan :D :D Monna sanoo: 4.10.2012 17:24 Hahaha!! :D Mä nauroin ihan ääneen tolle, että otat ihan lähikuvia joku päivä sun navasta! :D OTA! Se ois kunnon näpäytys näille nimenomaan TIETYSTI anonyymeille järjenjättiläislle! Huh! Ja siis just tää, että hemmetti tämähän on treeniblogi! Mistä sun sitten pitäis kirjottaa?! Mä oon niin sun navan kannalla! ;) <3 <3 Bobby Jean sanoo: 4.10.2012 19:40 :D :D Mun vähän tekisi mieli ottaa! Kannattaa kyllä varoa mitä toivoo hei.. :’D Hih! Nöftänapa <3 <3 Anna sanoo: 3.10.2012 17:55 Täälläkin on tasapaino-ongelmia tuossa yhdellä jalalla sjmv:ssä. Ois ihan pirun tehokas liike, mutta ainakin vielä on tehtävä kummatkin jalat maassa. Ehkäpä tässäkin harjoitus tekee mestarin, tai ainakin vähän paremman tasapainon ;) Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 18:59 Mä en taas selkäni takia pysty tuohon perinteiseen kahden jalan versioon. :/ En kyllä tiiä pystynkö tähänkään. :D Mutta pakko on koittaa viikon päästä uudelleen, ilman tota kaikkea sähläystä! ;) Mog sanoo: 3.10.2012 18:10 Mikäs tuon kyykyn tekemisen oikein estää? Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 19:02 Tuo alaselkä. Se haukkaa kiinni liikkeissä, joissa on jännitys pakaroissa/alaselässä ja taivutus samaan aikaan. On vähän sellainen, ettei siihen voi luottaa sitten ollenkaan. Eli turvallisuuskysymys. Ehkä jollain pelkällä tangolla pääsisi turvallisesti alas asti, mutta sitten se onkin yhtä tyhjän kanssa pumpata sitä jotain 3×30 toistoa. Ainakin liikaa vie aikaa. :’) hanna sanoo: 3.10.2012 18:44 Pidemmän aikaa oon jo blogiasi lueskellut ja nyt uskaltaiuduin kommentoimaan kun mainitsit tuon yhden jalan maastavedon :-D Siinä on kyllä oikein peppuliikkeiden peppuliike! Ensinnäkin se että saa säilytettyä tasapainon (ainakin henkilökohtasesti) on tosi rankkaa, koskee ihan jalkapohjaan. Plus sit se polte mikä siitä tulee.. :D Huhhu! Ja tuosta treenisäätämisestä – mikään ei oo niin ärsyttävää kun se..! ps. Sulla on kyllä niiin kadehdittava kroppa! Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 19:05 Kiva kun jätit kommentin! ;) Ja kyllä tosiaan tuon kaiken säätämisenkin keskellä takapuoli huusi hoosianna, että otti kyllä justiinsa oikeaan paikkaan. :D Ja sen tietää siitäkin, miten mun alaselkäni meni niin kramppiin, kun se menee kramppiin silloin kun pakara menee juntturaan. Eli tehokkaan oloinen liike :D Ja täytyy ehdottomasti opetella oikein rauhallisesti seuraavaksi. Ehkä treenin ensimmäisenä, niin on ainakin voimissaan kunnolla, jos pysyisi tasapainokin kasassa paremmin! ;) Ja kiiiiiitos paljon! :’) Anonymous sanoo: 3.10.2012 19:14 Sulla on aivan mahtava kroppa! Olisko sulla mitään muita hyviä pakaralihasvinkkejä? :) Bobby Jean sanoo: 4.10.2012 04:49 Kiitos! Toinen tekemäni on tämä: http://eioorakettitiedetta.blogspot.de/2012/09/oodi-leg-curl-on-ball-liikkeelle.html Todellakin suosittelen! ;) hajoitajahallitse sanoo: 3.10.2012 19:41 Mä oon suunnitellut tuon yhden jalan sjmv:n kokeilua mutta taidan unohtaa mosiet haihattelut tämän postin perusteella :D Tiadan aiheuttaa salilla jo muutenkin hämmennytstä niin siihen ei ehkä kaipailla yhtään kaatuiluita ja epämääräisen näköisiä tekniikoita :) Bobby Jean sanoo: 4.10.2012 04:52 :D Eikä! Nyt heti tasapainoilemaan! Itsekin tahdon tämän hallita, jos vaan selkäni antaa tätä tehdä. Harjoittele kotona ensin liikettä ilman painoa? Harjoittelua tuntuu kyllä vaativan, ei ollut ihan helpoimmasta päästä. Mutta hyvää päivää tänään on takamus/takareidet hellänä, joten ehdottomasti on tehokas liike! :) Lotta sanoo: 4.10.2012 07:15 Onko sun selässä joku rakenteellinen vika vai vanha vamma mikä estää? Mulla on yliliikkuvat nivelet ja sjmv:ssä alaselän nikamat antaa tosi paljon periksi ja ne siitä kipeytyy, mutta siihen auttaa kyllä todella paljon oikean tekniikan opettelu. Eli siis että ei jousteta sieltä selästä, vaan tehdään niillä kannikoilla ja reisillä liike. Tuli mieleen myös semmonen kankku-liike mitä kannattais testata, eli selinmakuulle, jalat joko koukkuun jalkapohjat lattiaa vasten tai sitten jalat korokkeelle. Siihen voi lantion päälle laittaa levypainon ja nostella itseään suoraksi lankuksi. Voi kokeilla tehdä myös yhdellä jalalla. Tässäkin keskityttävä siihen ettei anna selän vatkata, vaan pitää sen keskikropan kasassa. Itellä tuntuu persauksissa tosi paljon :) Bobby Jean sanoo: 4.10.2012 07:25 Mä en itseasiassa tiedä. Oireili jo pikkutyttönä, kun muut kyykkivät mansikkapellolla ja itse en voinut, kun alaselkä kipeytyi. Mutta ainakaan tämä nykyinen kipu ei lähde alaselästä vaan pakarakireydestä. Selkä on se mikä oireilee, ongelma on tuolla jossain yläpakaran tienoilla. Eli ei sinänsä auta, että tekee liikkeitä pakaralla eikä selällä, kun sieltä pakarasta se kipu johtuu.. :D Tuota kuvailemaasi liikettä oon joskus tehnytkin! Voisi joskus kokeilla levypainon kera, ennen tuli tehtyä ihan vain oman kehon painolla ja miljoonia toistoja.. :) Anonymous sanoo: 5.10.2012 07:31 Öh, jos pakarat on kireet, eikö niitä kanttis venytellä? Joku syvävenyttely kevyelle viikolle ja sit sellanen venyttelyn tehokuuri ongelmalihaksille? Jos treenaat aamupäivästä, illallahan olis sit hyvää aikaa venytellä? Mutta tuosta SJMVstä voin vain sanoa, että harjotus tekee mestarin! Ite teen kyllä kahella jalalla, mutta on kyykyn ohella kyllä mun lemppariliike. Tuntuu, että oikeesti tekee jotain toisin kuin jotkut penkkivitkutuset tai kulmasoudut… -Anna- Bobby Jean sanoo: 5.10.2012 07:37 Mä en ole vielä löytänyt keinoa, jolla venyttää tuota kyseistä yläpakaran kohtaa. Perus pakaravenytykset ei sinne yllä. Siksipä nuo kohdat hierotaankin joka päivä selkähieronnan yhteydessä ja alaselkä ei ole sen jälkeen vaivannut muuta kuin näissä tietyissä liikkeissä. Ennen rampautti minut päiväkausiksi kun yhtään ei voinut kumarrella. Sitten ymmärsi etsiä ongelmaa jostain muualta kuin selästä, ja kappas.. Toki, mistä sitä tietää mikä sen yläpakaran sitten vetää jumiin. Vaikka reidet. Reidet voi vetää jumiin vaikka pohkeet. Pohkeet voi vetää jumiin vaikka akillesjänne! Ihmiskeho on ihanan ihmeellinen. <3 Anonymous sanoo: 5.10.2012 09:13 Pakarat (ja takareidet) voi vetää jumiin ihan kaikki. Istuminen pahimpana. Lihashuollon vähyys, huono tekniikka, puolierot ja lihasepätasapaino lihaksissa, huono liikkuvuus. Sitten voi tietenkin olla jotain rakenteellisia juttuja kuten vino lantio tai jalat eripituset. Mulla kireät lonkakoukistajat, tai oikeastaan koko lantion alue saa alaselän kipeäksi. Ja kummallisesti eri muotoiset pakarat, vaikka mitään lonkkavikaa tms. ei ole. Parhain pakaravenytys mulla on sellanen, että makaan selälläni jalka koukussa ja se venytettävä jalka ristissä polven päällä. Sit se koukussa oleva jalka laitetaan seinää vasten. Siinä pystyy alaselän asennolla ja lantiota kiertämällä säätämään sitä venytyksen paikkaa. Sit ku kieräyttää vielä siten, että sen venytettävän jalan jalkapohja painetaan sivulla lattiaan, niin itku meinaa päästä… -Anna- Bobby Jean sanoo: 5.10.2012 15:18 On siinä tosiaan listaa vaikka kuinka, eikä ole mitään havaintoa mikä saattaisi olla aiheuttaja. Voisi veikata jotain rakenteellisia juttuja sen perusteella, että jo lapsena vaivasi. Siksi toisaalta myös uskon, ettei sitä venyttelemällä sieltä paranneta. ;) Hieronta auttaa (johon uskon myös muutenkin enemmän kuin venyttelyyn), joten sillä mennään. :) Anonymous sanoo: 8.10.2012 07:45 No, mutta jos edes kipuja saa vähemmäksi… Mutta kiinnostaa tietää, että miksi heräät just viideltä? Miksi et kuudelta, tai 5.30? Mulle klo 5.00 on vielä ihan yö… En tahdo edes seiskalta päästä vielä ylös. Asiaan voi tietenkin vaikuttaa mun yleinen antipatiani aamuja kohtaan… -Anna- Bobby Jean sanoo: 8.10.2012 14:16 Hih, viideltä alettiin herätä miehen töiden takia aikoinaan, kun hän tahtoi myös aamulla lenkkeillä ennen töitä ja liukuva työaika antoi tähän mahdollisuuden. Joten silloin ylös. Tuo sopi meille jopa paremmin kuin kuudelta, jolloin aiemmin herättiin. Ja edelleen sopii. :) Me molemmat fanitetaan kyllä aamuja <3 Aamut on rakkautta! <3 :D Anonymous sanoo: 9.10.2012 07:23 Rehellisyyden nimissä täytyy kyllä myöntää, että kesäisin oikein harmittaa jos nukkuu pitkään. Mutta näin syksyllä ja talvella… Aamusin kun on niin pimeetä ja kylmää ja sataa vettä. Masentavaa… Iltasin se pimeys ei sitten haittaa enää yhtään :). Voi sytyttää kynttilöitä ja lukea kirjaa viltin alla. Voi kun tulis jo sunnuntai… -Anna- Bobby Jean sanoo: 9.10.2012 12:48 Meillä ei tainnut keskikesälläkään olla vielä viideltä juuri valoisaa. Eli samanlaiselta tää tuntuu näin syksylläkin. :D Mä jotenkin tykkään ajatuksesta, että on jo ylhäällä ennen aurinkoa. Ja nukkumaan pääsee aina väsyneenä, ilman että pitää kukkua pitkään ylhäällä, mä en siitä niin välitä. :) Ennenhän tämä oli täysin toisinpäin! En voinut sietää aamuja ja valvoin mielelläni vaikka koko yön. Niin sitä oppii ihan uusille tavoille, kun tekee niistä aamuista itselleen mieluisia. :) Vanha rakkikin siis oppii ihan uusia temppuja! :D Kommentointi on suljettu. Heidi
Annika Vainio 03102012 keskiviikko; jalkatreeniä 3.10.2012 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Hola hola.Mulla taitaa olla uusi lukija, tervetuloa!!!! Takana taas vilkas päivä. Ihana uuden karhea (kaverilta ostettu :D) sohva tuntuu taas niin ihanalta :) ah. Töistä menin suoraan kijastoon palauttamaan lainaamamme kirjat, jo oli aikaki, olemme uusineet kahteen kertaan lainat. Sitä kun on niin kiireinen, ettei ehdi kirjojakaan lukemaan…minkäs sille mahtaa. Mä en kerta kaikkiaan tajua, miten jotkut ehtivät arkena käymään elokuvissa jne. Ehkä sen vuoksi, etteivät he juokse joka päivä salilla :D … tai heillä ei ole lapsia sen lisäksi … tai työpäivät eivät veny ylitöiksi … jne. Mulla ei ikävä kyllä liikene aikaa arkena treffailla ystäviä, hyvä jos edes viikonloppuisin. Aika menee niin täysin omaan harrastukseen, lapsen harrastuksiin, kodin hoitoon, elukoiden hoitoon… töihin… eipä siihen liikaa sosiaalista elämää mukaan mahdu. Ja koska puntti on niin yksinäistä puurtamista, niin ei sitäkään voi kovin sosiaaliseksi tapahtumaksi kehua. Vasta saunan lauteilla ehtii vaihtamaan kuulumisia :) Joo, että semmosta. Tänään siis jalkatreeniä: -verkka crossilla -syväkyykky smith, pyramidisarja -jalkaprässi jalkalaudan alareunasta -askelkyykky smith -pohkeet istuen -pohkeet seisten -vatsarutistukset laitteessa -vatsat pallon päältä Nyt en rehellisesti muista oliko jotain muuta… tällaista tää on uuden ohjelman kanssa. Enkä tietenkään jaksa käydä kaivamassa muistin virkistämiseksi ohjelmaa tuolta treenikassista… en koska olen vihdoin päässyt sohvalle ja alan kohta kutomaan sukkaa :D Tänään meni myös aikaa ohjaamiseen salilla. Se on kivaa hommaa se. Ja siinä sitten askelkyykkyä smithissä. Koskahan mä saisin aikaiseksi tuoda tänne taas vähän videoo omasta treenistä :) pohdintaa treenaan videot Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Fiilistelyä 05102012 perjantai: rinta- ja olkapäätreeniä Päivi
2.10.2012 Kuvahaaste 2.10.2012 Heidi 12 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Kun ei ole treeneistä sen suurempia raportoitavia (menevät perinteisesti, perinteisen kaavan mukaan, ilman suurempia onnistumisia/epäonnistumisia jne.), niin teen tässä välissä Eveltä saamani kuvahaasteen! Kuvien etsimiseen meni varmaankin pari tuntia aikaa. Huh, oli muuten jokunen haastava joukossa! Tästä lähtee: 1. Kuva minusta nyt. Elokuulta. 2. Kuva minusta viisi vuotta sitten. Kuka tunnistaa topin? :’D 3. Kuva, jota häpeän. Paino pääsi tipahtamaan. Nykyisestä kaksi kiloa vähemmän. 4. Kuva illasta, joka nolotti jälkeenpäin. Teini, viikonloppuna kaupungilla, humalassa. Todennäköisesti tuli jotain tehtyä, mikä nolotti jälkeenpäin. Aikuisiällä en olekaan kyennyt enää nolostumaan, vaikka ehkä joskus syitä voisi ollakin. :’) 5. Kuva pitkäaikaisimmasta ystävästäni. Jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Paras ystävä heti silloin. Suomessa se ainoa ystävä (mieheni lisäksi tietysti <3). Tässä kuvassa ollaan vissiin viidennellä. 6. Kuva henkilöstä, jonka kanssa toivoisin olevani yhtä paljon tekemisissä kuin ennen. Kyseisen ystäväni (ensimmäinen) lapsi. Ikävä on. Toiseen en ehtinyt edes juuri tutustua. :( 7. Kuva minulle tärkeästä asiasta. Olimme hetki sitten menneet naimisiin. <3 Liikunta ja terveellinen elämäntapa. Valokuvaus. 8. Kuva, joka saa minut nauramaan. :’D 9. Kuva hiusmokastani. Tuossa on kunnon afropermanentti, jota on koitettu vähän saada laitettua suoraksi. :’) Eli piiloon. :D Heidi 15-vee tai jotain. 10. Kuva, joka on otettu erittäin kuumana päivänä. 2007. Olen tylsimys enkä haasta ketään. Muuta kuin ihan jokaisen. Aika alkaa.. nyt! kuvahaaste Lue myös: Haaste: elämäni tärkeimmät esineet ja tavarat 28.08.2013 Haastevastauksia ja tunnustuskiitos! 25.03.2013 Puolikas treeniviikko Jalkatreeni from hell 12 vastausta artikkeliin ”Kuvahaaste” Artesanity sanoo: 2.10.2012 14:50 Ihania elämän näkösiä kuvia! Jokeinen vois olla mun elämästä. Mullakin on kaukana pikkunen jonka kanssa haluaisin viettää enemmän aikaa ja yksi ainoa ystävä. Just pari päivää sitten sängyssä pelleiltiin miehen kanssa saman tapasia naamanvenytyskuvia ja naurettiin vedet silmissä. Ja toki konfirmaatiokuva hiushirvityksineen löytyy myös, olin edellisenä iltana värjänny otsatukkani mustaksi, muuten olin blondi, äiti ei tykänny yhtään :D Mutta toivoisinpa vaan että mun häpeämäni kuva olis lähellekään yhtä hyvä ku sun! Sulla sentään oli suunta ylöspäin, mun häpeästä vois ottaa kuvan nyt ja kaikki näkis että läskin määrää olis syytä ottaa alas… Mutta mun elämäntapa_pysyvä_muutosmatka onki vasta alussa… taas kerran. Voi kun se vaan pysyiskin sitten läpi elämän. Ei se oo niin vaikea saavuttaa se tyytyväisyys kuin mitä sen ylläpito on! Oot mulle hyvä esimerkki siitä että voi onnistua, kiitos sulle siitä! Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 05:23 Voi ihanaa, että samanmoisia löytyy, ihan konfirmaatiotukkahirvityksiä myöden. :D Löytyy multa tietysti enempikin näitä ihmisiä, joiden kanssa tahtoisi olla edelleen yhtä paljon tekemisissä kuin ennenkin, kuten kummityttö ja muut perheenjäsenet. En ihan jokaisen kuvia viitsi julkaista. :’) Mutta tämmöistä se tosiaan on, kun vaihtaa maata. :/ Ensin mietin, etten keksi tuohon häpeäkuvaksi yhtäkään, kun olen kaikki pahimmat pullukkakuvani jo julkaissut, enkä niitä osaa hävetäkään enää. Sitten keksin toisen ääripään. Ihan yhtä paljon tuo kroppa on itselleni epämiellyttävä kuin se liian painavakin. Kumpikaan ei ole sopiva. Paljon tsemppiä ihannekropan löytämiseen ja erityisesti sitten siihen ylläpitoon! Kyllä se vaan on mahdollista! :) Maya sanoo: 2.10.2012 15:55 Tosi hauska postaus! :) Miten paljon aikaa suurin piirtein on jo kulunut terveellisemmän elämäntavan aloittamisesta kuvassa, jossa sulla on pitkät mustat hiukset ja sun edessä on käsipaino? Aamulla kuuden aikaan kävin katsastamassa sun ensimmäisen blogin, kun aamun the ensimmäisen ja tärkeimmän mustan kaffekupposen seurana pitää olla aina lukemista. Kirjoitat uskomattoman koskettavasti ja sun kirjoitustyylistä vaan huokuu se aitous. Lähti ehdottomasti stalkkaamieni blogien joukkoon! <3 Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 05:28 Tää oli kyllä kiva! :) Tuo kyseinen kuva on viime vuoden lopulta. Alle vuosi aikaa, oisiko joulukuulta. Kiva että löysit luettavaa sieltä ensimmäisestäkin blogista! Sinne tulee purettua sydän aina ihan kunnolla ja rehellisesti ne miljoonat tunteet, joita tämä maan vaihtaminen on synnyttänyt. Itse välillä mietin, että voisi lukea läpi mitä olen kirjoitellut, mutta tiedän, ettei siitä vollottamatta selviä.. :’) Tässä kuussa tulee tosin vuosi täyteen tänne lähdöstä ja sitten pitää lukea niitä ensimmäisiä läpi. Ja se ensimmäinen, minkä kirjoitin silloin laivassa matkalla tänne. Huh. Sillä sai ihmisiä itkemään, kun sen silloin facebookkiin laittoi. :D Ja se on tosissaan vollottaen myös kirjoitettu! Kiitos! <3 Anonymous sanoo: 3.10.2012 07:51 Moikka. Mä oon 18 vuotias tyttö, mulla on skolioosi, lihakset jumissa, en harrasta liikuntaa, hengästyn, tupakoin ja syön roskaruokaa. Mulla on hirvee hinku alottaa terveelliset elämäntavat ja liikunta. Kannattaisko mun alkaa käymään salilla vai mitä liikkeitä kannattais alottaa tekeen kotona? Miten mun kannattais alottaa, millanen ruokavalio, millon liikuntaa ja mitä? :) Bobby Jean sanoo: 3.10.2012 09:04 Heippa! Koska sulla on tuo skolioosi, niin en uskalla neuvoa mitään liikuntajuttuja, varsinkaan salipuolen asioita. Eli varmista ihmeessä lääkäriltä, millä tavoin kannattaisi liikkua. Kävely tuskin on kovin pahaksi, joten siitä on aina hyvä aloittaa. :) Jo puolisen tuntia reippaampaa kävelyä päivässä on todella hyvä alku! Pari helppoa elämänmuutostapaa noista sinun jutuistasi bongaa heti: roskaruoka pois (tai edes vähemmälle, tyyliin kerran tai pari kuussa jos niin kovin tekee mieli) ja tupakka pois. Vannon, että jonkin ajan päästä ei enää hengästytä niin kamalasti. ;) Ruokavaliota on suht helppo siistiä, eli jo peruslautasmallin noudattaminen on aina hyvä keino, lisää kasviksia, välipaloiksi hedelmiä tai maustamatonta rahkaa marjoilla jne. Esimerkiksi. :) Jos sinulla on hinku sinne salin puolelle, niin kysy ihmeessä lääkäriltä mitä kaikkea on turvallista tehdä! Tsemppiä! :) Terveytensähoitaja sanoo: 5.10.2012 08:01 Otin haasteesi hyvin todesta ja tein sen ;D Nämä kuvasi on ihania! varsinkin tuo hiusmoka ;D Bobby Jean sanoo: 5.10.2012 15:15 o/ Jiihaa! :D Toi hiusmoka on kyllä niin.. ööh.. söötti. Pyöreät posket ja pyöreä tukka. :D Anonymous sanoo: 10.10.2012 19:04 Hei! En tiiä ootko mikään neuvonantaja tai haluatkokaan olla semmonen mut aattelin silti kysäistä sulta kun varmaan (näköjään) asiasta jotain tiedät :) :D Eli eli, olen tämmöinen 172cm pitkä ja 57kg painava, eli en mikään lihava ole tai koskaan ollutkaan. Enemmänkin tahtoo tuonne alipainon puolelle karata koska en ole kauhean hyvä aina syömään. Syön terveellisesti (ainakin omasta mielestäni :D) ja liikkunut olen aina paljon ja tämänhetkinen työni on fyysisesti raskasta. Työn lisäksi kuitenkin lenkkeilen joka päivä, koska sitä se koiran omistajuus vaatii. Silloin tällöin teen kyllä muutakin, kuten käyn uimassa tai ratsastamassa. Vaikka olen normaalipainoinen, silti omistan pömpön vatsan. Reisissä ja pakaroissa ei ole mitään ylimääräistä, niinkuin ei käsivarsissa (=en omista halleja) tai rintavarustuksessakaan (sinne ne läskit joutaisivat mennä), mutta silti maha on tuommoinen pömppö. Olen miettinyt että auttaisiko tuommoinen treenaus (lähinnä vatsalihastreeni) vai kasvavatko ne lihakset vain sinne pömpön alle? :D Ei nyt millään pahalla, mutta en halua tuommoista mahaa kuin sinulla tällä hetkellä on, vähempikin riittäisi :D Esim. tuon kuvan ”Liikunta ja terveellinen elämäntapa.” -tapainen maha olisi kiva! Että jotta kuinka semmoisen saa??:DD Bobby Jean sanoo: 11.10.2012 04:46 Heippa hei! Mielelläni voin neuvoa kun sitä pyydetään, sen tiedon ja taidon rajoissa mitä mulla vaan on. :’) Kuulostaa aika tutulta tuo, että on pömppö vatsa, muttei voi painoa juuri pudottaa, koska sitten mennään jo niin alas. On minullakin edelleen ylimääräistä esimerkiksi alavatsassa ja jenkkiksissä, mutta olen nyt koittanut ne vaan hyväksyä osaksi minua, kun niihin ei auta juuri muu kuin rasvaprosentin alentaminen -> painon alentaminen. Joten tällä mennään. :D Mutta pömppö vatsa pysyy paljon paremmin kasassa kun tekee erityisesti sisäisiä vatsalihaksia. Ne on ne, jotka pitää keskivartalon kasassa. Lisäksi jos vain ryhdissä on korjattavaa, niin pömppö litistyy heti kun vetää hartiat taakse. ;) Suosittelen ehdottomasti vatsalihastreeniä ja etenkin niiden sisäisten treenaamista, eli lankkupitoja (hoovereita)! Ei tarvitse seitsemää minuuttia pitää niin kuin minä :D jos nyt edes oman maksimin, mikä saattaa olla vaikka puoli minuuttia. Jostain minäkin aloitin! ;) Aloita vaikka jokainen (tai joka toinen) päivä kolme kertaa maksimipidolla, siitä se lähtee! Ja kyllä ne lihakset sinne pömpön allekin kasvaa :D :D Notta treenaat vaan! :D Anonymous sanoo: 11.10.2012 06:40 Kiitos vastauksesta!:) Olen aatellut tehdä vatsalihasliikkeitä joka toinen päivä, mutta noita hoovereitahan voisi tehdä vaikka joka päivä kun on kuitenkin varsin yksinkertainen ’liike’ :) Ja käsittääkseni parempi vatsalihaksisto helpottaisi tuota selkää joka töissä tahtoo aina silloin tällöin kipeytyä :) Bobby Jean sanoo: 11.10.2012 07:58 Olkaa hyvät! :) Pääasiassa varmaan paras tehdä joka toinen päivä (vaikka itse treenaan kuutena päivänä viikossa ihan kunnolla :D), mutta hoover on tosiaan niin pieni ja yksinkertainen. Tuskin eroaa hirveästi siitä, että toiset heti sängystä noustessa tekee maksimipunnerrukset ja sellasta. :D Ja kyllähän vatsalihasten teko menee automaattisesti myös jonkin verran alaselälle. Vatsaa ei voi treenata treenaamatta alaselkää samalla. Eli voi hyvinkin auttaa niihin kipuihin myös, jos vaan ovat sieltä selästä lähtöisin! (esim. itselläni tulee alaselkäkivut pakaroista. :’) Kommentointi on suljettu. Heidi
30.9.2012 Puolikas treeniviikko 30.9.2012 Heidi 11 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Ja vähän päälle. Viikon tauon jälkeen pääsi siis keskiviikkona taas treeneihin kiinni ja hyvin tuntui sujuvan. Oli kuin ei olisi tauolla ollutkaan! Maanantai ja tiistai siis vielä lepäiltiin. Muutoin viikko näytti tältä: Keskiviikko: Jalat, vatsa Kesto: 1:32 Keskisyke: 116 Maksimisyke: 159 Kulutus: 434kcal Torstai: Ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet Kesto: 1:26 Keskisyke: 108 Maksimisyke: 156 Kulutus: 341kcal + 40min crosstrainerilla. Muista luvuista ei tietoa, koska sykemittari päätti lopettaa toimintansa. Perjantai: Selkä, hauikset, vatsa Kesto: 1:30 Keskisyke: 111 Maksimisyke: 170 Kulutus: 386kcal Luvut epävarmoja, kun taas näytti nollaa kesken treenin tai jämähti jonnekin tyyliin 28 lyöntiä. Olen aika varma, että sydän löi vähän nopeammin.. + 40min crosstrainerilla. Ei muita lukuja. Huoh. Lauantai: Lepo Sunnuntai: Jalat, vatsa Kesto: 1:30 Keskisyke: 125 Maksimisyke: 175 Kulutus: 478kcal Taas epävarmoja lukuja, samaan tapaan jämähteli superalhaisiin lukuihin tai nollaan. En osaa sanoa onko maksimi oikein. Mutta korkealla sykkeellä mentiin kyllä, tuli tehtyä meinaan aikamoisella meiningillä. Kyykkäsin niin totaaliuupumukseen asti, että hetken aikaa näkyi tähtiä. :’) Ketuttaa tuollainen sykemittarin toimimattomuus. Ei se aikoihin ole ollut näin huono. Kai se meinasi tuossa viikon tauon aikana, että jaa, ei mua tarvita enää, voin mennä vaikka rikki. Olen kyllä hyväksynyt, että se ei aina toimi, mutta ketuttaa se silti, varsinkin tällaisella viikolla, kun olisi ollut kaikista mielenkiintoisin seurata noita sykkeitä sairastelun jälkeen. Tarpeeksi se ei kuitenkaan ketuta, että ostaisin jonkun überhyvän tilalle, en koe tarvitsevani ihan niin kovin mittaria. Se on vaan sellainen ihan kiva kapistus, jonka avulla tietää mm. syödä tarpeeksi. Kovassa aerobisessa se onkin välttämätön, että tietää sykkeensä ja tajuaa pysähtyä ennen kuin sydän pysähtyy. Näin mulla siis. Jostain syystä en harrasta kovaa aerobista niin kovin. Esimerkiksi lenkkeilyä. Siinä oli asian vierestä taas ehkä tarpeeksi. Tällä viikolla oli käytössä myös nyt ensimmäistä kertaa nämä: Nostoliinat. Vetoremmit. Mitkä vaan. Rakas lapsi ja monta nimeä ja silleen. Hyödylliset kapistukset, sanoisin. Käytössä nyt kolmessa liikkeessä. Sivutaivutuksissa, joihin sain VIHDOIN lisäpainoa. Meni 26 kiloa, täytyy nostaa vielä, kun noitakin toistoja tuli vielä 20. Mutta enää ei ote lipsu, kiitos näiden. Kulmasoutuun (käsipaino) pääsivät myös mukaan, kun ei jaksa näpit kannatella sitä 22,6 kilon punttia tarpeeksi pitkään ja toistot kärsii. Ei kärsi enää. Lisäksi pohjeliikettä tulee nyt tehtyä näiden avulla, kun siinäkin se 20 kilon levypaino oli jo jäänyt liian kevyeksi. Nyt menee 26 kiloa näiden kanssa ja tuotakin pitää nostaa, kun tässäkin tuli vielä 20 toistoa ekalla. Ensi viikko on loppua kohden poikkeuksellinen. Yövieraita on Suomesta tulossa ja treenittömyys jatkuu siksi seuraavallekin viikolle. Tämä on siis suunniteltu kevyt viikko, jonka ajankohta olikin nyt huono, kun tulinkin kipeäksi. Ei tekisi mieli taukoilla taas, mutta tällä mennään nyt ja sitten painetaan taas menemään täysillä sen jälkeen. Ehkä minä selviän tästäkin tauosta vielä joten kuten järjissäni, mutta en lupaa mitään. :P Loppuun vielä suurkiitokset Terveytensähoitajalle tunnustuksesta! <3 Olen tuon aiemmin jo tehnytkin ja jakanut eteenpäin, joten jätän tällä kertaa jakamatta. Mutta kiitoskiitoskiitos! <3 kevyt viikko treeniviikko Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 ”V*tut@sullekuuluu.com” ja muita (uusia) juttuja 28.02.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Kuka ajoi jyrällä mun yli? Kuvahaaste 11 vastausta artikkeliin ”Puolikas treeniviikko” Terveytensähoitaja sanoo: 30.9.2012 15:02 Hih. Olehyväolehyväolehyvä <3 Nuo remmit/liinat ovat toisaan kelpoväline! =) Bobby Jean sanoo: 1.10.2012 05:18 Mä sun blogista katselinkin niitä käyttöohjeita kun ensimmäisen kerran kokeilin! ;) Terveytensähoitaja sanoo: 5.10.2012 08:03 Hyvä kun oli hyödyksi ;D Anonymous sanoo: 30.9.2012 16:09 Nuo sykemittarit ovat varsinaisia veitikoita. Riippuen siitä mittaatko polarilla, sports-trackkerilla tai suunnon vekottimilla, niin syke voi olla melkein mitä tahansa. Paras oli vähän aikaa sitten trackkerin sykevyö oli repussa, niin se onnellisesti mittaili polkupyöräreissun kotiin ja syke jopa näytti siltä, mitä se voisi olla. Vähän on bugia. Polarin vehkeistä on senverran kokemusta, että nepparit, vyö ja moduuli pitää putsata varsin perusteellisesti, joka treenin jälkeen. Itse siirryin polarista trackkerriin ihan siksi, että ryhmäliikuntatunnilla voi analysoida jälkikäteen sykkeitä. Sen kantama on noin 30 metriä, joten tunnilla kestää liikkua siten et puhelin on salin reunalla. Tosin sinullahan sellaista tarvetta ei ole. Bobby Jean sanoo: 1.10.2012 05:20 Mun Polarini toimi moitteettomasti ensimmäisen puoli vuotta. Sitten se alkoi kenkkuilla ja kadottaa kosketuksen helposti kun kroppa vähänkin vääntyy jollain lailla. Nyt se on sitten kenkkuillut sitäkin enemmän ja kadottaa sitä kosketusta ihan ilman kehon suurempia vääntelyitä. Pitäisi varmaan koittaa (taas) pyöräyttää pesukoneessa, joskaan ei se viimeksikään ollut mitenkään huippuhyödyllistä. Tällä mennään. :) Stay with me evelyn sanoo: 1.10.2012 11:31 Mul patterin vaihto ja fairy pesu autto:) Bobby Jean sanoo: 1.10.2012 18:34 Mulla ei pattereiden vaihto auttanut. :( Mutta fairy -pesua en olekaan kokeillut. :D Anonymous sanoo: 1.10.2012 09:49 Se polarin vyö pitäis pestä koneessa joka neljäs treenikerta 40 asteessa. Mulla ei oo tuottanut mitään ongelmia, kun on aina muistanut putsata vyön ja moduulin treenin jälkeen ja totta kai kostuttanut vyön ennen jokaista treeniä. (: Oot kyllä varsinainen inspiraation lähde! Bobby Jean sanoo: 1.10.2012 18:36 Ach so! Sehän tarkoittaisi kerran viikkoon pesua. :O Enpä ole tosiaan noudattanut näitä ohjeita. Toki kostutan aina ennen asetusta, mutta tuo kunnolla peseminen ei tosiaan ole ollut sitä mitä pitäisi.. En tiennyt, että noin usein! Kiitos siis tiedosta! :) Ja kiitos muutenkin! ;) Anonymous sanoo: 1.10.2012 13:52 Inspiroit mua liikkumaan ja laihduttamaan ihan sikana ! :) Kiitos tästä ihanasta blogista josta on ollu hyötyä useemmassakin asiasta! :D Pystysitkö joskus kirjotteleen tänne blogiin sinun yhen viikon syömiset ja juomiset ja niiden kalorimäärät? Siis tavallaan kirjottasit sun ruokapäiväkirjaas tänne(vai onko sulla semmosta?). Olisin kiiitollinen jos tekisit näin :) Bobby Jean sanoo: 1.10.2012 18:38 Jee, mä olen siitä iloinen! :) Mun ruokapäiväkirjani on todella tylsä, sillä siinä ei vaihdu mikään muu kuin ruoan sisältö, ja niistä tuleekin tänne postailtua aina sitten erikseen, jos tulee tehtyä jotain ihmeellistä ruokaa. Kalorit mulla pysyy tästä syystä myös siinä samoissa päivästä toiseen. Olen tylsä syöjä, kun tykkään niin kovin noista kaikista mun perusvälipaloista jne. että ne ei vaan vaihdu ikinä! :’) Tuolta ravintopostauksesta saakin sitten ne kaikki selville. :) Kommentointi on suljettu. Heidi
Annika Vainio 30092012 sunnuntai; hauis ja ojentaja 30.9.2012 Päivi 2 Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Hola hola. Kotona jälleen. Aamu lähti rauhallisesti käyntiin, niinkuin sunnuntaisin tarviikin. Pientä lämpöä nostatti vanhan koulukaverin tekemä päivitys naamakirjan sivuille. Hän on vissiin vihreiden riveissä (eli kunnallispolitiikassa aktiivisesti mukana). Nyt näin vaalien kynnyksellä hän kehtaa esittää niinkin järkevää argumenttia kuin että pyöräilykypärän käyttö on liiallista holhoamista. Eihän autoilijaltakaan sellaista vaadita :o Perustelee sitä sillä, että autoilijoiden keskuudessa tapahtuu enemmän päävammoihin johtavia onnettomuuksia kuin pyöräilijöiden, niin miksi sitten pyöräilijän pitäisi käyttää kypärää. Jaa mistähän johtuis, ehkä autoilijoita on enemmän??? Ehkä! Hän ei kuulema käytä kypärää, eikä tule käyttämäänkään. No omapahan on häpeä…hänelläkin kaksi lasta. Mä en ainakaan kehtais avata suutani siinä vaiheessa jos oma lapsi olisi kolaroinut fillarilla ja päätä jouduttaisiin paikkaamaan ”Meillä on semmonen perjaate, että kypärän käyttö on liiallista holhoamista, niin meidän perheessä ei sitä käytetä”. Aaaaargh… kävi ärsyttää aika tavalla. No se siitä sitten. Kun aamukaffit oli juotu ja puurot syöty, niin lähdimme salille. Tänään oli vuorossa haukka ja ojentaja. Diggaan ;) Siitäpä tuli mieleeni, että sain uuden ohjelman valmentajalta :) jee-e. Näyttää aika heviltä, mutta ehkei se sitä sitten ole kun alkaa tekemään. Olen kyllä innoissani, sillä mukana on vanhoja kivoja juttuja ja muutamia ihan uusiakin jutskia, mitä olen odottanutkin ohjelmiini mukaan. On myös vähän vaihtoehtojakin :) yeppee. Ensi viikko sitten aloitetaan uusilla kujeilla. Siistii. Pullistelua salin pukkarissa :) Ei kauheen pahasti näy mun sinertävä tukka :D haha! – verkka soutu ja crossing – haukat tangolla – haukat taljassa vasarakääntö – haukat kp – ojentajadippi – ojentajat taljassa – pull over taljassa – keskitetty haukkakääntö kp – haukkapumppailua Tässä ehkä huomionarvoista on mun yli hot ilme :D pakko oli julkasta ihan tuon ilmeen takia ;) Jeeeeeeee! Salilla ähräyksen jälkeen oli mukava ottaa taas kunnon löylyt. Sitten olikin paineltava taas kiitolaukkaa kaupoille. Ohan se ihan hyvä käydä kaupassa jos sitä aikoo jotain syödäkin. Tosin tuli käytyä myös vähän lankaostoksilla. Muhun on taas iskenyt kutomisvimma… ehkä ihan hyvä näin joulun lähentyessä :D voi sitten panna taas pukinkonttiin omatekemiä lahjoja. Niinkuin olen joskus täällä aijemminkin todennut, boikotoin hieman tuota kaupallista kulutusjuhlaa kohtaan, mun mielestä on äärettömän typerää laittaa hirveitä rahasummia siihen, että taaaaas kerran pitää ostaa kaikille enemmän tai vähemmän tutuille lahjuksia… kilpailla sillä kuka on keksinyt siisteimmät lahjat jne. Aivan äly typerää. Mä en aijo siihen ryhtyä. Lapset on tietysti jossain määrin eri asia, mut kun aikuisetkin tekee sitä toisilleen :o Sitten kehuskellaan ”miten kiltti” mä oon ollut kun sain sitä sun tätä ja tota lahjaksi :D just joo… muo ei kiinnosta saanko lahjan lahjaa, mä tiedän siitä huolimatta että musta pidetään, en pidä sitä minään mittarina kuinka monta pakettia jouluna tulee! Enkä myöskään esitä joululahjatoiveita, paitsi ehkä mutsille ja faijalle,koska ne painostaa :D Jos joku kysyy jotain, sanon, että en tarvitse mitään, kiitos vain. Jaa poikkesinko taas aiheesta, no hieman, mutta ei kait tuo haittaa. Nyt maistuu suklaa niiiiiin hyvälle kahvin kanssa. Ihana oma hetki sohvan nurkassa :) I love it! pohdintaa treenaan treenikuvia Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 29092012 lauantai; olka-takaolka-selkä 01102012 maanantai; olkapäät ja ojentajat 2 vastausta artikkeliin ”30092012 sunnuntai; hauis ja ojentaja” Pumpumkatti sanoo: 30.9.2012 21:51 Hienosti on haukkarit kehittyneet! Momin sanoo: 1.10.2012 21:13 Kiitos :) kovasti teen työtäkin sen eteen. Kommentointi on suljettu. Päivi