Kaikki artikkelitRSS
Etusivu › Kaikki artikkelit

Kaikki artikkelit

Olisiko huumorista vientituotteeksi? 30.10.2014 Seetu  Tykkää 3 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Kaikesta nykyään kilpaillaan, ja niinpä on myös valittu maailman paras vitsi. Mutta tämäkään ei riitä, vaan nyt on kilpailtu myös maailman hauskimman ihmisen tittelistä, ja suomalainen stand up -koomikko Ismo Leikola voitti kisan ylivoimaisesti. Leikolan omaperäinen tyyli puri äänestäjiin. Voitto on voitto, ja hänen komiikkansa tuntui tuoreelta. Myös esiintyminen oli aidon tuntuista. Maailman parhaaksi nimetty vitsi tiivistettynä kertoo metsästäjästä, joka soittaa hätäkeskukseen ja sanoo pelkäävänsä, että hänen kaverinsa on kuollut. Päivystäjä pyytää soittajaa tarkistamaan, että kaveri on todella kuollut. Kuuluu laukaus, ja mies kertoo olevansa ainakin nyt varma asiasta. Onko Ismo Leikola nyt vitsaillut Suomen maailmankartalle? Voisiko huumorista jalostaa uuden vientituotteen? Ainakin omaperäinen englannin ääntämisemme antaa hyvän pohjan. Ehkä kuitenkin entistä useammin joudumme nyt tilanteeseen, jossa ruvetaan kertomaan vitsejä. Mieleeni tuleekin, osaisinko kertoa mitään vitsiä, jos pakko olisi. Varmaan turvautuisin johonkin vanhaan puujalkavitsiin vaikka tähän tapaan. ´´Mies kysyy toiselta, käytätkö Björn Borgin alushousuja. – Ei, käytän kyllä vain omiani, vastaa toinen.´´ Tai sitten sortuisin golfvitsiin. ´´Hautaussaatto kulkee golfkentän vierestä. Pelaamassa ollut mies pysähtyy ja ottaa lakin päästään. – Oletpa sinä kohtelias ja huomaavainen, pelikaveri sanoo. – No, enpä tiedä, olimme me sentään yli 40 vuotta naimisissa, mies vastaa.´´ Vitsin kertominen on taitolaji, jossa ajoitus on avainasemassa. Jaaritteleva tyyli on raskasta kuulijalle, ja tärkeintä on muistaa vitsin huippukohta. Pahinta on, jos vitsinkertoja unohtaakin, miten vitsi huipentuu tai hän ryhtyy arpomaan mahdollisia loppuja. Huumori on joka tapauksessa tärkeätä useimmille ihmisille, ja huumorin voi kutsua avuksi vaikeillakin hetkillä, jos vain pystyy ja osaa. Ellei muuta voi, kannattaa katsoa hyvä nauruleffa. Vaikkapa klassikot Buster Keatonin ja Charlie Chaplinin tuotannosta saavat hetkeksi unohtamaan huolenaiheet. huumori maailman hauskin ihminen maailman paras vitsi nauruleffa Lue myös: Vish Puri on lyömätön salapoliisi 01.12.2014 Tietotekniikkaa, olet vanha tai nuori Kirjeenvaihtoa vuosikymmeniä Seetu
30.10.2014

Olisiko huumorista vientituotteeksi? 30.10.2014 Seetu  Tykkää 3 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Kaikesta nykyään kilpaillaan, ja niinpä on myös valittu maailman paras vitsi. Mutta tämäkään ei riitä, vaan nyt on kilpailtu myös maailman hauskimman ihmisen tittelistä, ja suomalainen stand up -koomikko Ismo Leikola voitti kisan ylivoimaisesti. Leikolan omaperäinen tyyli puri äänestäjiin. Voitto on voitto, ja hänen komiikkansa tuntui tuoreelta. Myös esiintyminen oli aidon tuntuista. Maailman parhaaksi nimetty vitsi tiivistettynä kertoo metsästäjästä, joka soittaa hätäkeskukseen ja sanoo pelkäävänsä, että hänen kaverinsa on kuollut. Päivystäjä pyytää soittajaa tarkistamaan, että kaveri on todella kuollut. Kuuluu laukaus, ja mies kertoo olevansa ainakin nyt varma asiasta. Onko Ismo Leikola nyt vitsaillut Suomen maailmankartalle? Voisiko huumorista jalostaa uuden vientituotteen? Ainakin omaperäinen englannin ääntämisemme antaa hyvän pohjan. Ehkä kuitenkin entistä useammin joudumme nyt tilanteeseen, jossa ruvetaan kertomaan vitsejä. Mieleeni tuleekin, osaisinko kertoa mitään vitsiä, jos pakko olisi. Varmaan turvautuisin johonkin vanhaan puujalkavitsiin vaikka tähän tapaan. ´´Mies kysyy toiselta, käytätkö Björn Borgin alushousuja. – Ei, käytän kyllä vain omiani, vastaa toinen.´´ Tai sitten sortuisin golfvitsiin. ´´Hautaussaatto kulkee golfkentän vierestä. Pelaamassa ollut mies pysähtyy ja ottaa lakin päästään. – Oletpa sinä kohtelias ja huomaavainen, pelikaveri sanoo. – No, enpä tiedä, olimme me sentään yli 40 vuotta naimisissa, mies vastaa.´´ Vitsin kertominen on taitolaji, jossa ajoitus on avainasemassa. Jaaritteleva tyyli on raskasta kuulijalle, ja tärkeintä on muistaa vitsin huippukohta. Pahinta on, jos vitsinkertoja unohtaakin, miten vitsi huipentuu tai hän ryhtyy arpomaan mahdollisia loppuja. Huumori on joka tapauksessa tärkeätä useimmille ihmisille, ja huumorin voi kutsua avuksi vaikeillakin hetkillä, jos vain pystyy ja osaa. Ellei muuta voi, kannattaa katsoa hyvä nauruleffa. Vaikkapa klassikot Buster Keatonin ja Charlie Chaplinin tuotannosta saavat hetkeksi unohtamaan huolenaiheet. huumori maailman hauskin ihminen maailman paras vitsi nauruleffa Lue myös: Vish Puri on lyömätön salapoliisi 01.12.2014 Tietotekniikkaa, olet vanha tai nuori Kirjeenvaihtoa vuosikymmeniä Seetu

Tietotekniikkaa, olet vanha tai nuori 29.10.2014 Seetu  Tykkää 5 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Eurostatin tuoreen tutkimuksen mukaan 16-29 -vuotiaiden suomalaisten tietotekniset taidot ovat keskinkertaiset. Tietysti tämäkin tutkimus voidaan vaieta eri syistä kelvottomaksi, mutta arkikokemus kuitenkin on osoittanut, että tietotekniikan taidoissa ja tiedoissa on puutteita myös niin sanotuilla nettinatiiveilla. Syynä lienee kai älyllinen laiskuus, sillä pienellä keskittymisellä myös tietotekniikan perusasiat voisi ottaa haltuun. Tällä nettinatiivin hieman harhaanjohtavalla termillä tarkoitetaan nuoria ihmisiä, jotka ovat syntyneet vasta internetin aikakaudella. Mielestäni nettinatiivi-nimitys on turhan positiviinen, sillä sehän vertautuu natiiveihin kieltenopettajiin, jotka siis opettavat omaa äidinkieltään vieraassa maassa. Tietotekniikkaa ei todella opita samaan tyyliin kuin äidinkieltä, sillä sehän edellyttäisi, että kotona ja koulussa tietotekniikka olisi yhtä yleistä kuin äidinkielen käyttö. Ei taida olla. Toinen erikoinen ajatusharha on, että iäkkäiden ihmisten vaikeus käyttää tietotekniikkaa poistuu, kunhan nykyisistä ikäihmisistä aika jättää. Hassuinta tässä on ajattelu, jonka mukaan siis nykyisistä nuorista ei muka tulisi koskaan ikäihmisiä. Iän mukana valitettavasti aistit heikkenevät, muistisairaudet yleistyvät ja saattaa tulla muitakin vaikeuksia käyttää tietokonetta. Myös älypuhelimen käyttö voi tulla yhtäkkiä liian haasteelliseksi. Vanheminen kaikkine riskeineen koskee myös nettinatiiveja. Tätä ajattelua ei juuri ole tuotu esiin, ja siksi Helsingin Sanomissa 6. lokakuuta julkaistu Vieraskynä-artikkeli oli todella tervetullut avaamaan ihmisten silmiä. Artikkelin kirjoittajat Marika Nordlund ja Lea Stenberg ovat Käyttäjälle kätevä teknologia -hankkeen projektipäälliköitä. Heidän mielestään pitäisi huomata, ettei netin käyttöä voida kaikilta edellyttää, ennen kuin se on riittävän helppokäyttöistä. Lisäksi he huomauttavat, että esimerkiksi Eurostatin tilastot päättyvät 74 ikävuoteen, joten ikäihmisten netin käytöstä ei ole saatu oikeanlaista tietoa. Yhteiskunnan eri palveluita siirretään kovaa vauhtia nettiin, vaikka on ihmisiä, jotka iän tai jonkin muun seikan takia eivät ole kykeneviä hoitamaan asioitaan tietotekniikan avulla itsenäisesti. Kuitenkaan ei ole esimerkiksi yhteispalvelupisteitä, jotka palvelisivat ja antaisivat tarvittaessa tukea tietokoneettomalle asiakkaalle. Näin ihminen voi pahimmillaan syrjäytyä yhteiskunnasta. Eurostat iäkkäiden nettitaidot nettinatiivi tietotekniikka Aikaeroon sopeutuminen ottaa aikansa Olisiko huumorista vientituotteeksi? Seetu
29.10.2014

Tietotekniikkaa, olet vanha tai nuori 29.10.2014 Seetu  Tykkää 5 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Eurostatin tuoreen tutkimuksen mukaan 16-29 -vuotiaiden suomalaisten tietotekniset taidot ovat keskinkertaiset. Tietysti tämäkin tutkimus voidaan vaieta eri syistä kelvottomaksi, mutta arkikokemus kuitenkin on osoittanut, että tietotekniikan taidoissa ja tiedoissa on puutteita myös niin sanotuilla nettinatiiveilla. Syynä lienee kai älyllinen laiskuus, sillä pienellä keskittymisellä myös tietotekniikan perusasiat voisi ottaa haltuun. Tällä nettinatiivin hieman harhaanjohtavalla termillä tarkoitetaan nuoria ihmisiä, jotka ovat syntyneet vasta internetin aikakaudella. Mielestäni nettinatiivi-nimitys on turhan positiviinen, sillä sehän vertautuu natiiveihin kieltenopettajiin, jotka siis opettavat omaa äidinkieltään vieraassa maassa. Tietotekniikkaa ei todella opita samaan tyyliin kuin äidinkieltä, sillä sehän edellyttäisi, että kotona ja koulussa tietotekniikka olisi yhtä yleistä kuin äidinkielen käyttö. Ei taida olla. Toinen erikoinen ajatusharha on, että iäkkäiden ihmisten vaikeus käyttää tietotekniikkaa poistuu, kunhan nykyisistä ikäihmisistä aika jättää. Hassuinta tässä on ajattelu, jonka mukaan siis nykyisistä nuorista ei muka tulisi koskaan ikäihmisiä. Iän mukana valitettavasti aistit heikkenevät, muistisairaudet yleistyvät ja saattaa tulla muitakin vaikeuksia käyttää tietokonetta. Myös älypuhelimen käyttö voi tulla yhtäkkiä liian haasteelliseksi. Vanheminen kaikkine riskeineen koskee myös nettinatiiveja. Tätä ajattelua ei juuri ole tuotu esiin, ja siksi Helsingin Sanomissa 6. lokakuuta julkaistu Vieraskynä-artikkeli oli todella tervetullut avaamaan ihmisten silmiä. Artikkelin kirjoittajat Marika Nordlund ja Lea Stenberg ovat Käyttäjälle kätevä teknologia -hankkeen projektipäälliköitä. Heidän mielestään pitäisi huomata, ettei netin käyttöä voida kaikilta edellyttää, ennen kuin se on riittävän helppokäyttöistä. Lisäksi he huomauttavat, että esimerkiksi Eurostatin tilastot päättyvät 74 ikävuoteen, joten ikäihmisten netin käytöstä ei ole saatu oikeanlaista tietoa. Yhteiskunnan eri palveluita siirretään kovaa vauhtia nettiin, vaikka on ihmisiä, jotka iän tai jonkin muun seikan takia eivät ole kykeneviä hoitamaan asioitaan tietotekniikan avulla itsenäisesti. Kuitenkaan ei ole esimerkiksi yhteispalvelupisteitä, jotka palvelisivat ja antaisivat tarvittaessa tukea tietokoneettomalle asiakkaalle. Näin ihminen voi pahimmillaan syrjäytyä yhteiskunnasta. Eurostat iäkkäiden nettitaidot nettinatiivi tietotekniikka Aikaeroon sopeutuminen ottaa aikansa Olisiko huumorista vientituotteeksi? Seetu