Kaikki artikkelitRSS
Etusivu › Kaikki artikkelit

Kaikki artikkelit

Kaksi haastetta: 11 ja 5 2.1.2014 Heidi 4  Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Käytetään tämän päivän postaus pariin haastevastaukseen. Toisen haasteen sain ja toista en saanut, mutta teen sen silti. Muhaha. :D Kuvituksena sekalaisesti kuvia tämän päivän kävelylenkiltä ja sitten tietty tuosta eläimestä. Aloitellaan siitä haasteesta, jonka sain. Se tupsahti  Kristalta , kiitos! Se on siis se yhdentoista asian haaste, joka on pyörinyt varmasti suurella osalla jo läpi ja itsekin olen tämän tehnyt jo 2012. Se löytyy  täältä . Tällä kertaa en siksi teekään tätä kokonaisuudessaan, enkä haasta ketään, mutta koska kysymykset olivat Kristalla aivan loistavia, tahdon niihin ehdottomasti vastata! Noita sekalaisia faktojakin on täällä kerrottu sen verran useasti ja runsain määrin, että niitäkään on turha listata enää tähän. Tuoreimmat (80kpl :D) faktat löytyvät  täältä . Sitten niihin kysymyksiin! Tosi vaikeita olivat, eli hyviä. :D Vielä en tätä kirjoittaessa edes tiedä, mitä niihin vastaan. 1. Mikä on mielestäsi paras tapa aloittaa aamu? – Sillä ololla, että huomaa itsekseen herätessään nukkuneensa koko yön sikeästi ja hyvin. Sen jälkeen tietty heti vettä ja syömistä. Mielellään paljon. Nautitaan kiireettä television Breakfast  -ohjelman parissa. 2. Kumpaa haluaisit itsellesi enemmän, voimaa vai kestävyyskuntoa? – Hirveän vaikea kysymys! Sillä punttitreenit mulla tähtää tuohon voimaan tietty enempi, mutta koska olen ennen ollut niin surkeassa kunnossa aerobisen kuntoni kanssa, olen sen nykytilasta enemmän ylpeä, kuin yhdestäkään kasvaneesta lihaksesta. Minä kun luulin, että mulla on sydänvika, enkä koskaan tule jaksamaan minkäänlaisia aerobisia. Mutta ehkä kun ajattelee nykytilaa, eli kun sitä on jo omiin tarpeisiini tarpeeksi, niin voimaa sitten jatkossa. Kiitos. :) 3. Mikä on itsesi mielestä kaikkein paras puoli sinussa? – Seuraava haaste on oikeastaan tästä asiasta, ja nyt kun pitäisi valita yksi ylitse muiden, olen vähän hankaluuksissa! Ehkä kuitenkin sanoisin sen, että miten olen oppinut elämään oikeasti omaa elämääni, juuri sellaisena kuin sitä tahdon elää, vaihtaen rohkeasti maisemaa unelmien muuttuessa. Olen juuri sellainen kuin olen, fyysisesti ja henkisesti, erakko ja introvertti, enkä muutu kenenkään ulkopuolisen mieleksi tai vuoksi. Parasta on se, kun joskus pari vuotta sitten oppi olemaan välittämättä toisten, täysin ulkopuolisten mielipiteistä. Jos sillä ihmisellä ei ole sulle mitään merkitystä, miksi hänen sinusta laukomallaan mielipiteellään pitäisi olla? 4. Jos tärkeä läheisesti tarvitsisi esim. elinsiirron, pelastaisitko hänet jos voisit? – Ei tarvitsisi edes miettiä. Tarvittaessa vaikka sydämeni antaisin rinnastani. 5. Kumpi laji kuulostaa enemmän siltä, että voisit kokeilla: seinäkiipeily vai zumba? – Korkeat paikat hirvittää, joten pitää vastata Zumba! Mutta kotioloissa sitten, eikä missään ohjatulla tunnilla. Semmosilla mua tullaan tuskin koskaan näkemään. ;) 6. Mitä terveys tarkoittaa sinun tapauksessasi? – Se tarkoittaa sitä, että ei hengästy helposti, että mihinkään ei juuri satu (jos ei lasketa positiivista lihaskipua), että syön itselleni sopivia ruokia, että pidän itsestäni ja kehostani huolta itselleni parhaalla tavalla. Se tarkoittaa myös sitä, että mieltä hoidetaan ihan siinä samassa missä kehoakin. Se tarkoittaa tasapainoa ja perusteellista hyvinvointia, hyvää unta ja onnellista elämää. 7. Tähtihetkesi kautta aikojen? – Kyllä se oli silloin, kun sain sanoa tahdon ja se sanottiin minulle. Olin niin ylpeä, että tämä hieno, upea mies tahtoi juuri minut vaimoksi. 8. Kumpi on enemmän tapaistasi kotona: puhtaus vai järjestys? – Järjestys. Kaiken pitää olla ojossa, keskellä, oikeassa paikassa. Mutta kun pitäisi pestä lattiat.. Joo ei. :D 9. Onko olemassa asiaa, jota et missään nimessä aio tehdä? Jos on, niin mikä?  – Tähän voisin vastata liudan sellaisia asioita, kuten en nyt aatellut ketään murhata tai pettää tai muita vastaavia itsestäänselvyyksiä, mitkä sanoisi jokaikinen. Näiden (kaikille samojen) asioiden ulkopuolelta voisin vastata, että lapsia en aio tehdä, mikä ei nyt monelle tullut sekään yllätyksenä. 10. Lempiherkkusi? – Äää! Vaikea! Pitkälti kaikki mitä syön, on mulle suurta herkkua. Jos otetaan vähän harvinaisemmasta päästä sitten, niin tuolta meidän terveellisestä intialaisesta se valkosipulinen naan-leipä :D DROOL. 11. Tärkeintä sinulle? – Se, että mulla ja miehellä on kaikki hyvin ja meidän avioliitto toimii. Että ollaan onnellisia. Se on on oikeasti se ainoa asia, millä on aivan oikeasti merkitystä. Kaikki muu on plussaa tai sivuseikkaa. Se haaste oli siinä, kiitokset vielä Kristalle loistavista kysymyksistä! :) Seuraavana sitten se toinen haaste, joka jokin aika sitten pyöri blogeissa. En ajatellut sitä ensin tehdä (eikä minua siis haastettu), mutta huomasin miettiväni kuitenkin, että mitkä ne minun viisi asiaa olisivat. Siispä se on sama ne tänne näpytellä! Kyseessä on siis Viisi asiaa, joita rakastan itsessäni -haaste. Suosittelen jokaiselle, että miettisi, mitä ne on omalla kohdalla. Joko mielessään, kommenttikentässä tai blogissaan. Siispä viisi asiaa, joita rakastan itsessäni. Eivät ole järjestyksessä. 1. Olen realisti.  En positiivinen ihminen, en negatiivinen, en optimisti tai pessimisti. Olen näiden kaiken välillä, lasini on puolillaan , ja tykkään siitä valtavasti. Minusta on hienoa kyetä näkemään erinäiset asiat monelta eri kantilta ja analysoida ne niiden kaiken keskiarvolla. Uskon vakaasti, että tämän vuoksi on säästynyt monelta ikävältä yllätykseltä, kun niihin on osannut varautua etukäteen. Ei se tarkoita koskaan sitä, että manaisi olemattomia piruja seinille, vaan se tarkoittaa (mielestäni) suurta rikkautta nähdä asiat toiseltakin kantilta, jolloin ne ikävätkään asiat eivät tule yllätyksenä ja ne voi monesti jopa ehkäistä ennalta. 2. Vahva mieli ja päättäväinen pää. Kun päätän, siinä pysytään. Mm. missään asiassa ei tarvitse sen vuoksi kärvistellä, sillä en koe luopuvani mistään. Siitä tulee vain elämää sellaisenaan. Kuten vaikka elämää ilman herkkuja. Ilman niitä herkkuja, mitkä löytyy karkki-/sipsihyllyltä, tai jätskialtaasta. Tai roskaruokapuljusta. Sama pätee myös muihin elämän päätöksiin. Tähän liittyy myös se, että en monimutkaista yksinkertaisia asioita. Minun mielessäni asiat ovat monesti joko tai. Joko tahdot pudottaa painoa tai sitten et. Joko tahdot muuttaa jotain elämässäsi tai sitten et. Joko tahdot pysyä tyytymättömänä tai sitten et. Joko teet muutokset, tai sitten keksit tekosyitä olla niitä toteuttamatta, ja jatkat elämääsi tyytymättömänä. Mieli vahvistuu jokaisen tehdyn päätöksen myötä. Pitää vaan tehdä se ensimmäinen. Ja sen kun teet, vannon, että se tuntuu kuin lentäisit. Sitä on vapaa ja huomaa, että pystyy mihin vain. Tämän vuoksi minä olen nyt tässä missä olen. Jos en olisi tehnyt sitä ensimmäistä päätöstä, ei minulla olisi puoliakaan näistä asioista listattavaksi. Ensimmäisestä se lähtee. Lennä! 3. Osaan kuunnella itseäni. Niin kehoa, kuin mieltäkin. Olen herkistynyt sopivalla tavalla kehoni tuntemuksille ja viesteille, ja pystyn tarkastelemaan niitä objektiivisesti ja vaahtoamatta turhia. Suurin osa tästä tarkastelusta tapahtuu täysin automaattisesti. Asiat, olot ja tapahtumat kehossa eivät ole vain asioita, oloja ja tapahtumia, vaan ne on viestejä. Jos jokin toimii poikkeavalla tavalla, se johtuu jostain poikkeavasta asiasta. Mielen suhteen ollaan samalla linjalla; tietty käytös johtuu tietystä asiasta. Esimerkiksi jos jokin tapa ei miellytä, itsessä tai muissa, kannattaa miettiä mistä se johtuu. Itse olen tämän asian kanssa ollut korvat höröllä jo pienestä pitäen ja analysoinut jo silloin itseäni, tunteitani ja käytöstäni. Jossain kohtaa suljin korvani ja annoin itseni mennä, kunnes heräsin taas. Kehon suhteen tultiin pahasti jälkijunassa, mutta kun sen taidon kerran opetteli, se pysyi. 4. Valtavirrasta poikkeaminen. Tykkään siitä, että olen erilainen kuin suurin osa ihmisistä. Erilaisuus ei ole asia, johon olen pyrkinyt, vaan asia, joka on muotoutunut ajan myötä. Olen oppinut siitä tykkäämään, sen sijaan, että näkisin sen heikkoutena tai vastaavana. Tykkään, että olen erakko, että en tarvitse ihmisiä, minun ei tarvitse viettää aikaa toisten kanssa ja rakastan olla kotona (mieheni kanssa tai sitten yksinkin). En viihdy metelissä tai ihmispaljoudessa. Tykkään erityisesti, että en käytä alkoholia tai koe mitään tarvetta herkutella perinteisillä herkuilla. Tykkään, että en tahdo lapsia ja että kykenen olemaan niitä hankkimatta, välittämättä mistään mahdollisista yhteiskunnan paineista. 5. Rohkeus. Rohkeutta olla juurikin minä, olla välittämättä ulkopuolisten mielipiteistä, rohkeutta elää elämää sillä tavalla, kuin sitä tahtoo elää. Rohkeutta päästää irti, muuttaa maailmalle, seurata unelmia. Rohkeutta puhua ääneen vaikeista asioista, rohkeutta luottaa, rohkeutta tutkia omaa mieltä ja rohkeutta muuttua tarpeen vaatiessa. Rohkeutta tehdä isoja päätöksiä elämässä, rohkeutta heittää hyvästit asioille, jotka eivät enää antaneet tarpeeksi, vaikka ihan kivoja olivatkin. Rohkeus olla tyytymättä ihan kivaan, koska se ei vain riitä. Elämä on elämistä varten, ihan kiva ei minun maailmassani ole elämistä vaan tyytymistä. Ihan kiva työpaikka, ihan kiva parisuhde, ihan kiva elinympäristö, ihan kiva elämä.. Rohkeutta siis elää ja olla tyytymättä asioihin, jotka voi helposti muuttaa. Muutoksiin tarvitsee rohkeutta. Minulla on sitä. Ja sitä rakastan itsessäni kovin. Blogihistorian ensimmäiset hampaat näkyvissä?! :D Ja nyt kaikki miettii, mistä itsessään tykkää! haaste/tunnustus kehon kuuntelu Lue myös: Mies vastaa, vaimo kommentoi 25.12.2015 Liebster Award – blogihaaste! 07.06.2014 Treeniviikko 20, bloggailumuutoksia & haastevastaus 18.05.2014 Meikän blogi! 04.04.2014 Operaatio vatsa kuntoon – sisäisesti 15.02.2014 Kidutusvälinettä ja psylliumia Kevyesti vielä kerran 4 vastausta artikkeliin ”Kaksi haastetta: 11 ja 5” Monna sanoo: 3.1.2014 07:55 Ihanaa kun teit tuon tokankin haasteen, vaikkei sua haastettu! Jokaisen pitäis (myös ei bloggarien) miettiä aina silloin tällöin EDES ne viisi asiaa itsestään mitä rakastaa. <3 Olet ihana! <3 pus Bobby Jean / Heidi sanoo: 3.1.2014 21:46 Mä olen ihan samaa mieltä! Varsinkin meidän naisten pitäisi miettiä näitä asioita, kun niin helposti ollaan tyytymättömiä siihen mitä ollaan. Miehet taas vaan kattelee peiliin ja toteaa, että GRAUH, MINÄ ALFAUROS! :D Kiitos ihana sinä! <3 mwah! Krista sanoo: 3.1.2014 19:39 Tosi hyvät vastaukset sulla! :) ja oivaltava tuo toinenkin haaste. Oli kiva lukea. Bobby Jean / Heidi sanoo: 3.1.2014 21:47 Kiitos hyvien kysymysten! :) Piti ihan tosissaan miettiä näitä vastauksia. Se on aina kivaa. :) Mukavaa, että tykkäsit lukea. :) Kommentointi on suljettu. Heidi
2.1.2014

Kaksi haastetta: 11 ja 5 2.1.2014 Heidi 4  Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Käytetään tämän päivän postaus pariin haastevastaukseen. Toisen haasteen sain ja toista en saanut, mutta teen sen silti. Muhaha. :D Kuvituksena sekalaisesti kuvia tämän päivän kävelylenkiltä ja sitten tietty tuosta eläimestä. Aloitellaan siitä haasteesta, jonka sain. Se tupsahti  Kristalta , kiitos! Se on siis se yhdentoista asian haaste, joka on pyörinyt varmasti suurella osalla jo läpi ja itsekin olen tämän tehnyt jo 2012. Se löytyy  täältä . Tällä kertaa en siksi teekään tätä kokonaisuudessaan, enkä haasta ketään, mutta koska kysymykset olivat Kristalla aivan loistavia, tahdon niihin ehdottomasti vastata! Noita sekalaisia faktojakin on täällä kerrottu sen verran useasti ja runsain määrin, että niitäkään on turha listata enää tähän. Tuoreimmat (80kpl :D) faktat löytyvät  täältä . Sitten niihin kysymyksiin! Tosi vaikeita olivat, eli hyviä. :D Vielä en tätä kirjoittaessa edes tiedä, mitä niihin vastaan. 1. Mikä on mielestäsi paras tapa aloittaa aamu? – Sillä ololla, että huomaa itsekseen herätessään nukkuneensa koko yön sikeästi ja hyvin. Sen jälkeen tietty heti vettä ja syömistä. Mielellään paljon. Nautitaan kiireettä television Breakfast  -ohjelman parissa. 2. Kumpaa haluaisit itsellesi enemmän, voimaa vai kestävyyskuntoa? – Hirveän vaikea kysymys! Sillä punttitreenit mulla tähtää tuohon voimaan tietty enempi, mutta koska olen ennen ollut niin surkeassa kunnossa aerobisen kuntoni kanssa, olen sen nykytilasta enemmän ylpeä, kuin yhdestäkään kasvaneesta lihaksesta. Minä kun luulin, että mulla on sydänvika, enkä koskaan tule jaksamaan minkäänlaisia aerobisia. Mutta ehkä kun ajattelee nykytilaa, eli kun sitä on jo omiin tarpeisiini tarpeeksi, niin voimaa sitten jatkossa. Kiitos. :) 3. Mikä on itsesi mielestä kaikkein paras puoli sinussa? – Seuraava haaste on oikeastaan tästä asiasta, ja nyt kun pitäisi valita yksi ylitse muiden, olen vähän hankaluuksissa! Ehkä kuitenkin sanoisin sen, että miten olen oppinut elämään oikeasti omaa elämääni, juuri sellaisena kuin sitä tahdon elää, vaihtaen rohkeasti maisemaa unelmien muuttuessa. Olen juuri sellainen kuin olen, fyysisesti ja henkisesti, erakko ja introvertti, enkä muutu kenenkään ulkopuolisen mieleksi tai vuoksi. Parasta on se, kun joskus pari vuotta sitten oppi olemaan välittämättä toisten, täysin ulkopuolisten mielipiteistä. Jos sillä ihmisellä ei ole sulle mitään merkitystä, miksi hänen sinusta laukomallaan mielipiteellään pitäisi olla? 4. Jos tärkeä läheisesti tarvitsisi esim. elinsiirron, pelastaisitko hänet jos voisit? – Ei tarvitsisi edes miettiä. Tarvittaessa vaikka sydämeni antaisin rinnastani. 5. Kumpi laji kuulostaa enemmän siltä, että voisit kokeilla: seinäkiipeily vai zumba? – Korkeat paikat hirvittää, joten pitää vastata Zumba! Mutta kotioloissa sitten, eikä missään ohjatulla tunnilla. Semmosilla mua tullaan tuskin koskaan näkemään. ;) 6. Mitä terveys tarkoittaa sinun tapauksessasi? – Se tarkoittaa sitä, että ei hengästy helposti, että mihinkään ei juuri satu (jos ei lasketa positiivista lihaskipua), että syön itselleni sopivia ruokia, että pidän itsestäni ja kehostani huolta itselleni parhaalla tavalla. Se tarkoittaa myös sitä, että mieltä hoidetaan ihan siinä samassa missä kehoakin. Se tarkoittaa tasapainoa ja perusteellista hyvinvointia, hyvää unta ja onnellista elämää. 7. Tähtihetkesi kautta aikojen? – Kyllä se oli silloin, kun sain sanoa tahdon ja se sanottiin minulle. Olin niin ylpeä, että tämä hieno, upea mies tahtoi juuri minut vaimoksi. 8. Kumpi on enemmän tapaistasi kotona: puhtaus vai järjestys? – Järjestys. Kaiken pitää olla ojossa, keskellä, oikeassa paikassa. Mutta kun pitäisi pestä lattiat.. Joo ei. :D 9. Onko olemassa asiaa, jota et missään nimessä aio tehdä? Jos on, niin mikä?  – Tähän voisin vastata liudan sellaisia asioita, kuten en nyt aatellut ketään murhata tai pettää tai muita vastaavia itsestäänselvyyksiä, mitkä sanoisi jokaikinen. Näiden (kaikille samojen) asioiden ulkopuolelta voisin vastata, että lapsia en aio tehdä, mikä ei nyt monelle tullut sekään yllätyksenä. 10. Lempiherkkusi? – Äää! Vaikea! Pitkälti kaikki mitä syön, on mulle suurta herkkua. Jos otetaan vähän harvinaisemmasta päästä sitten, niin tuolta meidän terveellisestä intialaisesta se valkosipulinen naan-leipä :D DROOL. 11. Tärkeintä sinulle? – Se, että mulla ja miehellä on kaikki hyvin ja meidän avioliitto toimii. Että ollaan onnellisia. Se on on oikeasti se ainoa asia, millä on aivan oikeasti merkitystä. Kaikki muu on plussaa tai sivuseikkaa. Se haaste oli siinä, kiitokset vielä Kristalle loistavista kysymyksistä! :) Seuraavana sitten se toinen haaste, joka jokin aika sitten pyöri blogeissa. En ajatellut sitä ensin tehdä (eikä minua siis haastettu), mutta huomasin miettiväni kuitenkin, että mitkä ne minun viisi asiaa olisivat. Siispä se on sama ne tänne näpytellä! Kyseessä on siis Viisi asiaa, joita rakastan itsessäni -haaste. Suosittelen jokaiselle, että miettisi, mitä ne on omalla kohdalla. Joko mielessään, kommenttikentässä tai blogissaan. Siispä viisi asiaa, joita rakastan itsessäni. Eivät ole järjestyksessä. 1. Olen realisti.  En positiivinen ihminen, en negatiivinen, en optimisti tai pessimisti. Olen näiden kaiken välillä, lasini on puolillaan , ja tykkään siitä valtavasti. Minusta on hienoa kyetä näkemään erinäiset asiat monelta eri kantilta ja analysoida ne niiden kaiken keskiarvolla. Uskon vakaasti, että tämän vuoksi on säästynyt monelta ikävältä yllätykseltä, kun niihin on osannut varautua etukäteen. Ei se tarkoita koskaan sitä, että manaisi olemattomia piruja seinille, vaan se tarkoittaa (mielestäni) suurta rikkautta nähdä asiat toiseltakin kantilta, jolloin ne ikävätkään asiat eivät tule yllätyksenä ja ne voi monesti jopa ehkäistä ennalta. 2. Vahva mieli ja päättäväinen pää. Kun päätän, siinä pysytään. Mm. missään asiassa ei tarvitse sen vuoksi kärvistellä, sillä en koe luopuvani mistään. Siitä tulee vain elämää sellaisenaan. Kuten vaikka elämää ilman herkkuja. Ilman niitä herkkuja, mitkä löytyy karkki-/sipsihyllyltä, tai jätskialtaasta. Tai roskaruokapuljusta. Sama pätee myös muihin elämän päätöksiin. Tähän liittyy myös se, että en monimutkaista yksinkertaisia asioita. Minun mielessäni asiat ovat monesti joko tai. Joko tahdot pudottaa painoa tai sitten et. Joko tahdot muuttaa jotain elämässäsi tai sitten et. Joko tahdot pysyä tyytymättömänä tai sitten et. Joko teet muutokset, tai sitten keksit tekosyitä olla niitä toteuttamatta, ja jatkat elämääsi tyytymättömänä. Mieli vahvistuu jokaisen tehdyn päätöksen myötä. Pitää vaan tehdä se ensimmäinen. Ja sen kun teet, vannon, että se tuntuu kuin lentäisit. Sitä on vapaa ja huomaa, että pystyy mihin vain. Tämän vuoksi minä olen nyt tässä missä olen. Jos en olisi tehnyt sitä ensimmäistä päätöstä, ei minulla olisi puoliakaan näistä asioista listattavaksi. Ensimmäisestä se lähtee. Lennä! 3. Osaan kuunnella itseäni. Niin kehoa, kuin mieltäkin. Olen herkistynyt sopivalla tavalla kehoni tuntemuksille ja viesteille, ja pystyn tarkastelemaan niitä objektiivisesti ja vaahtoamatta turhia. Suurin osa tästä tarkastelusta tapahtuu täysin automaattisesti. Asiat, olot ja tapahtumat kehossa eivät ole vain asioita, oloja ja tapahtumia, vaan ne on viestejä. Jos jokin toimii poikkeavalla tavalla, se johtuu jostain poikkeavasta asiasta. Mielen suhteen ollaan samalla linjalla; tietty käytös johtuu tietystä asiasta. Esimerkiksi jos jokin tapa ei miellytä, itsessä tai muissa, kannattaa miettiä mistä se johtuu. Itse olen tämän asian kanssa ollut korvat höröllä jo pienestä pitäen ja analysoinut jo silloin itseäni, tunteitani ja käytöstäni. Jossain kohtaa suljin korvani ja annoin itseni mennä, kunnes heräsin taas. Kehon suhteen tultiin pahasti jälkijunassa, mutta kun sen taidon kerran opetteli, se pysyi. 4. Valtavirrasta poikkeaminen. Tykkään siitä, että olen erilainen kuin suurin osa ihmisistä. Erilaisuus ei ole asia, johon olen pyrkinyt, vaan asia, joka on muotoutunut ajan myötä. Olen oppinut siitä tykkäämään, sen sijaan, että näkisin sen heikkoutena tai vastaavana. Tykkään, että olen erakko, että en tarvitse ihmisiä, minun ei tarvitse viettää aikaa toisten kanssa ja rakastan olla kotona (mieheni kanssa tai sitten yksinkin). En viihdy metelissä tai ihmispaljoudessa. Tykkään erityisesti, että en käytä alkoholia tai koe mitään tarvetta herkutella perinteisillä herkuilla. Tykkään, että en tahdo lapsia ja että kykenen olemaan niitä hankkimatta, välittämättä mistään mahdollisista yhteiskunnan paineista. 5. Rohkeus. Rohkeutta olla juurikin minä, olla välittämättä ulkopuolisten mielipiteistä, rohkeutta elää elämää sillä tavalla, kuin sitä tahtoo elää. Rohkeutta päästää irti, muuttaa maailmalle, seurata unelmia. Rohkeutta puhua ääneen vaikeista asioista, rohkeutta luottaa, rohkeutta tutkia omaa mieltä ja rohkeutta muuttua tarpeen vaatiessa. Rohkeutta tehdä isoja päätöksiä elämässä, rohkeutta heittää hyvästit asioille, jotka eivät enää antaneet tarpeeksi, vaikka ihan kivoja olivatkin. Rohkeus olla tyytymättä ihan kivaan, koska se ei vain riitä. Elämä on elämistä varten, ihan kiva ei minun maailmassani ole elämistä vaan tyytymistä. Ihan kiva työpaikka, ihan kiva parisuhde, ihan kiva elinympäristö, ihan kiva elämä.. Rohkeutta siis elää ja olla tyytymättä asioihin, jotka voi helposti muuttaa. Muutoksiin tarvitsee rohkeutta. Minulla on sitä. Ja sitä rakastan itsessäni kovin. Blogihistorian ensimmäiset hampaat näkyvissä?! :D Ja nyt kaikki miettii, mistä itsessään tykkää! haaste/tunnustus kehon kuuntelu Lue myös: Mies vastaa, vaimo kommentoi 25.12.2015 Liebster Award – blogihaaste! 07.06.2014 Treeniviikko 20, bloggailumuutoksia & haastevastaus 18.05.2014 Meikän blogi! 04.04.2014 Operaatio vatsa kuntoon – sisäisesti 15.02.2014 Kidutusvälinettä ja psylliumia Kevyesti vielä kerran 4 vastausta artikkeliin ”Kaksi haastetta: 11 ja 5” Monna sanoo: 3.1.2014 07:55 Ihanaa kun teit tuon tokankin haasteen, vaikkei sua haastettu! Jokaisen pitäis (myös ei bloggarien) miettiä aina silloin tällöin EDES ne viisi asiaa itsestään mitä rakastaa. <3 Olet ihana! <3 pus Bobby Jean / Heidi sanoo: 3.1.2014 21:46 Mä olen ihan samaa mieltä! Varsinkin meidän naisten pitäisi miettiä näitä asioita, kun niin helposti ollaan tyytymättömiä siihen mitä ollaan. Miehet taas vaan kattelee peiliin ja toteaa, että GRAUH, MINÄ ALFAUROS! :D Kiitos ihana sinä! <3 mwah! Krista sanoo: 3.1.2014 19:39 Tosi hyvät vastaukset sulla! :) ja oivaltava tuo toinenkin haaste. Oli kiva lukea. Bobby Jean / Heidi sanoo: 3.1.2014 21:47 Kiitos hyvien kysymysten! :) Piti ihan tosissaan miettiä näitä vastauksia. Se on aina kivaa. :) Mukavaa, että tykkäsit lukea. :) Kommentointi on suljettu. Heidi

Kevyesti 30.12.2013 Heidi 12  Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tänään korkattiin kevyet treenit selkä-/hauis-/takaolkapäätreenillä. Vihkoon kirjoittelin etukäteen liikkeet ja painot, aivan kuten aina, ja tiputtelin niitä painoja ihan kunnolla. Tarkoitus tämän viikon treeneille on tosiaan se, että pienemmillä painoilla, suuremmalla toistomäärällä, mutta ei kuitenkaan vedetä lihasta ihan piippuun asti. Tänään tuo toteutui hienosti, sillä toistoja jäi ihan kunnollakin varastoon. Sanoisin, että joka liikkeessä viidestä kymmeneen. Mutta oli mulla suureksi osaksi vähän tyhmä olo. :D Tuntuu niin hyödyttömältä! Vaikka kaikkea muuta se on, pidemmässä kaavassa. Mutta oli se silti pitkälti aika hauskaa, niin erilaista. Hauiskäännöt tein lämmittelypainoilla ja pysähdyin viiteentoista toistoon, vaikka olisin varmasti saanut tehtyä vaikka kaksikymmentäviisi. Jokaisessa liikkeessä pidin tuon 15 maksimina. Ainoastaan alatalja kuminauhalla pysähtyi 20 toistoon, kun siinä en voinut luonnollisestikaan painoa pudottaa, eli oli pudotettava toistoja (normaalista kolmestakymmenestä). Yllä näkyvä takaolkapääliike vasta tyhmälle tuntuikin, kun piti pudottaa painoa sieltä kahdesta ja puolesta kilosta alaspäin. :D Otin käteen pienimmän vinyylin, eli puolitoista kiloa. PUOLITOISTA KILOA. Muhaha. Oli hauskaa. :’) Tässä treenissä pudotin painoja seuraavanlaisesti: Hauiskääntö 10kg -> 6kg Kulmasoutu keho 90°kulmassa, mutkatangolla 28,5kg -> 18,5kg Alatalja kuminauhalla 30 toistoa -> 20 toistoa Rear delt raise 2,5kg -> 1,5kg Preacher curl mutkatangolla 18,5kg -> 13,5kg Keskitetty hauiskääntö 8kg -> 5kg *superina Hammerit 8kg -> 5kg *superina Normaaleilla painoilla toistomäärät on olleet viime aikoina kahdentoista luokkaa jokaisessa. Treeniin meni aikaa käsittämättömät 46min. Normaalisti kulutan aikaa siinä tunti ja viisi minuuttia. Tämä oli ehkä vähän hämmentävä ero, sillä toistoja tuli enemmän kuitenkin. Suuri ero oli tietysti palautumisajoissa, joita ei käytännössä tarvinnut tänään pitää lähes laisinkaan, kun sarjoissa ei lihakset väsyneet. Silti ero on ehkä liian huomattava, ja taidan jatkossa pitää huolen, että palautumisajat ei venähdä. Kelloa en ole koskaan noissa väleissä toljotellut ja sen voisin melkein ottaa jatkossa tavaksi. Treenin loputtua hauiksissa tuntui vain ihan vähän painetta ja olo jatkui tyhmänä, kun palkkaria join.. No, oli se protskun aika siinä vaiheessa päivää joka tapauksessa. ;) Crossailua pääsin vihdoin tänään tekemään ja surin samalla The Big Bang Theoryn neljännen kauden loppua – mulla kun on enää yksi kausi jäljellä! :'( Tänään oli soppapäiväfiilis ja soppakattilaan päätyi kiehumaan ne perinteiset porkkanat. Sekaan meni kypsymisen jälkeen tölkki tomaattimurskaa ja vähän riisimaitoa. Paistelin pannulla sipulisilppua, jotka sotkotin sekaan kaiken soseuttamisen jälkeen. Joukkoon tuli tietysti myös valkosipulinkynsiä sopivasti. Eli kolme. Maukasta soppaa sipulisattumilla. Kiva oli niitä rouskutella siellä seassa. Huomenna lepoa, jonka kunniaksi kattellaan läpi kulunutta treenivuotta ja vertaillaan sitä edelliseen! hauistreeni kasvisruoka kevyt viikko selkätreeni Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 ”V*tut@sullekuuluu.com” ja muita (uusia) juttuja 28.02.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Treeniviikko 52 Treenivuosi 2013 12 vastausta artikkeliin ”Kevyesti” Jenni sanoo: 30.12.2013 17:55 Sulla sentään on yksi kausi Big Bangia, meillä ei enää yhtään! Yhyy :'( Me aina ahnehditaan uusien kausien kanssa, ja varsinkin noi komediat lyhyine jaksoineen menee loppuun ihan liian äkkiä. Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 15:59 Voi ei yhyyy! :'( Aika pian mulla on kyllä sama edessä, ei nuo kauaa vanhene katsomattomina, vaikka ainoastaan crossaillessa niitä toljottelenkin. :/ Eikku sanoo: 30.12.2013 18:43 Sama kuin edellisellä, eli Big Bangia katsellaan sitä mukaa, kun uutta jaksoa pukkaa. Onneksi seuraan sen ziljardi muutakin komediaa, niin ei katsottava lopu kesken! Tuo sun kevyt treeni kuulostaa oikein hyvältä ja allekirjoitan just nuo tyhmät tuntemukset. Kun treeni ei tunnu missään, niin se on vaan uskottava, että se on kuitenkin hyödyllistä ja sillä on tarkoituksensa. PT-Timpan ohjeella teen edelleen kevyet treenit juurikin noin, että tiputetaan painoja ja toistomääriä. Painot saa olla 60% normaalista ja toistoja saa jäädä varastoon, viisi kuulostaa oikein hyvältä. Keväällä huomasin kevyiden viikkojen jälkeen, että painoja sai monissa liikkeissä lisätä kivasti verrattuna kevyttä viikkoa edeltävään, vaikka miinuskaloreilla olinkin. Se kyllä motivoi pitämään niitä kevennettyjä :). Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:05 Nuo tuommoiset lyhytkestoiset komediasarjat on kyllä kovin mukavia kattella. The Big Bang Theory on mun mielestä vaan yksi parhaimmista ikinä! Tuohon 60% olen törmännyt aiemminkin. Itse en sen enempää alkanut prosentteja laskea (ei tällä päällä niitä tosin laskettaisikaan :D), kunhan tipautin sen verran mitä on näillä painoilla mahdollista, eli että löytyy tilalle ylipäätään se jonkin verran pienempi paino. Oon kanssa huomannut saman, että kevyiden viikkojen jälkeen lähtee aina painot ihan uuteen nousuun, eli ei nämä tosiaan mitään turhia viikkoja ole. :) Puuha-Pete sanoo: 30.12.2013 18:58 Mut eikö ole mukava et välillä tekee jotain totaalisen aivan muuta treeniä, kuin mihin on tottunut, vaikka sit ajan suhteen. Itselläni on nyt käytössä sellainen sali-sali ohjelma et aikaa sen tekemiseen menee vajaa 50 min ja se tuntuu _niin_ omituiselta, mut tavallaan hyvältä. Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:07 Kyllä vaan se hauskaa oli tämäkin! Varsinkin kun tietää, että tämä on väliaikaista, niin tekee sitä mielellään näinkin. Normaalia kovin paljon lyhyemmästä treenin kestosta tulee aina sellainen hassu fiilis, että pitäisikö sitä vielä jotain tehdä, kun kerran oisi aikaa.. Mutta ei. Mennään tällä. :) Pia sanoo: 30.12.2013 20:11 En kestä ku Natunen on niin söpöö :DD Hahhah, ”hyvää uutta vuotta vaan kaikille” xD Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:08 Hehee, tää kuva kyllä kiteyttää Natusen ihan oikealla tavalla. Pölvästi mikä pölvästi. :DD jaanaba.fitfashion.fi sanoo: 30.12.2013 20:12 Mullakin oli soppapäivä, hernesoppapäivä. Laiton sekaan porkkanakuutioo ja sipulia. =) Unohdin vaan esitellä sen blogissa vaikka kuvatkin soppalautasesta otin. =D Hauska toi kissakuva, kissa ei tiedä mitään mitä sen takana näytellään. Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:10 Mun mielestä sun pitäisi esitellä soppa jälkikäteen blogissa. :) En oo koskaan tehnyt itte hernesoppaa (saati sitten, että oisin sitä muutenkaan syönyt vuosikausiin), mutta tahtoisin kokeilla tehdä. On pidempään jo pitänytkin tehdä. Herneitä on pakkasessa ollut jo kuukausikaupalla. :D Jos se niistä ylipäätään edes onnistuisi. Natunen on sopivasti pihalla. :’) Tiina Laura Katariina sanoo: 31.12.2013 06:15 mä kans mietin että tulis varmaan vaan tyhmä ja jotenkin turha olo jos menis vaan ”heilutteleen” salille nyt kun on kevyt viikko :D sitten vaarana olisi se, että alankin tehdä kovempaa ja se siitä keventelystä sitten. Eli parempi pysyä kotona vain. Mutta onpa kroppa ollut ihme lukossa viimeisestä treenistä asti, joten en kyllä kaipaakaan salille :P ja nytpä onkin aikaa tehdä kaikkea jännää! whiiiii no jos vaikka venyttelyä tai jotain kuitenkin ;) Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:13 Onneksi on monia hyviä tapoja viettää kevyttä viikkoa. Mulla tällä kertaa näin, vaikka normaalisti en näin olekaan tehnyt. Tuolle mun niskalle on vaan parempi, kun vähän edes jotain heiluttelee, tai se pamahtaa lukkoon ja tukkoon. Heilutellaan vähän nyt sitten tämä viikko. :D Huomista jalkatreeniä odotan aika innolla, kun saa pudottaa niitä painoja vaikka kuinka, miltähän sekin sitten tuntuu.. :’) Kommentointi on suljettu. Heidi
30.12.2013

Kevyesti 30.12.2013 Heidi 12  Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tänään korkattiin kevyet treenit selkä-/hauis-/takaolkapäätreenillä. Vihkoon kirjoittelin etukäteen liikkeet ja painot, aivan kuten aina, ja tiputtelin niitä painoja ihan kunnolla. Tarkoitus tämän viikon treeneille on tosiaan se, että pienemmillä painoilla, suuremmalla toistomäärällä, mutta ei kuitenkaan vedetä lihasta ihan piippuun asti. Tänään tuo toteutui hienosti, sillä toistoja jäi ihan kunnollakin varastoon. Sanoisin, että joka liikkeessä viidestä kymmeneen. Mutta oli mulla suureksi osaksi vähän tyhmä olo. :D Tuntuu niin hyödyttömältä! Vaikka kaikkea muuta se on, pidemmässä kaavassa. Mutta oli se silti pitkälti aika hauskaa, niin erilaista. Hauiskäännöt tein lämmittelypainoilla ja pysähdyin viiteentoista toistoon, vaikka olisin varmasti saanut tehtyä vaikka kaksikymmentäviisi. Jokaisessa liikkeessä pidin tuon 15 maksimina. Ainoastaan alatalja kuminauhalla pysähtyi 20 toistoon, kun siinä en voinut luonnollisestikaan painoa pudottaa, eli oli pudotettava toistoja (normaalista kolmestakymmenestä). Yllä näkyvä takaolkapääliike vasta tyhmälle tuntuikin, kun piti pudottaa painoa sieltä kahdesta ja puolesta kilosta alaspäin. :D Otin käteen pienimmän vinyylin, eli puolitoista kiloa. PUOLITOISTA KILOA. Muhaha. Oli hauskaa. :’) Tässä treenissä pudotin painoja seuraavanlaisesti: Hauiskääntö 10kg -> 6kg Kulmasoutu keho 90°kulmassa, mutkatangolla 28,5kg -> 18,5kg Alatalja kuminauhalla 30 toistoa -> 20 toistoa Rear delt raise 2,5kg -> 1,5kg Preacher curl mutkatangolla 18,5kg -> 13,5kg Keskitetty hauiskääntö 8kg -> 5kg *superina Hammerit 8kg -> 5kg *superina Normaaleilla painoilla toistomäärät on olleet viime aikoina kahdentoista luokkaa jokaisessa. Treeniin meni aikaa käsittämättömät 46min. Normaalisti kulutan aikaa siinä tunti ja viisi minuuttia. Tämä oli ehkä vähän hämmentävä ero, sillä toistoja tuli enemmän kuitenkin. Suuri ero oli tietysti palautumisajoissa, joita ei käytännössä tarvinnut tänään pitää lähes laisinkaan, kun sarjoissa ei lihakset väsyneet. Silti ero on ehkä liian huomattava, ja taidan jatkossa pitää huolen, että palautumisajat ei venähdä. Kelloa en ole koskaan noissa väleissä toljotellut ja sen voisin melkein ottaa jatkossa tavaksi. Treenin loputtua hauiksissa tuntui vain ihan vähän painetta ja olo jatkui tyhmänä, kun palkkaria join.. No, oli se protskun aika siinä vaiheessa päivää joka tapauksessa. ;) Crossailua pääsin vihdoin tänään tekemään ja surin samalla The Big Bang Theoryn neljännen kauden loppua – mulla kun on enää yksi kausi jäljellä! :'( Tänään oli soppapäiväfiilis ja soppakattilaan päätyi kiehumaan ne perinteiset porkkanat. Sekaan meni kypsymisen jälkeen tölkki tomaattimurskaa ja vähän riisimaitoa. Paistelin pannulla sipulisilppua, jotka sotkotin sekaan kaiken soseuttamisen jälkeen. Joukkoon tuli tietysti myös valkosipulinkynsiä sopivasti. Eli kolme. Maukasta soppaa sipulisattumilla. Kiva oli niitä rouskutella siellä seassa. Huomenna lepoa, jonka kunniaksi kattellaan läpi kulunutta treenivuotta ja vertaillaan sitä edelliseen! hauistreeni kasvisruoka kevyt viikko selkätreeni Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 ”V*tut@sullekuuluu.com” ja muita (uusia) juttuja 28.02.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Treeniviikko 52 Treenivuosi 2013 12 vastausta artikkeliin ”Kevyesti” Jenni sanoo: 30.12.2013 17:55 Sulla sentään on yksi kausi Big Bangia, meillä ei enää yhtään! Yhyy :'( Me aina ahnehditaan uusien kausien kanssa, ja varsinkin noi komediat lyhyine jaksoineen menee loppuun ihan liian äkkiä. Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 15:59 Voi ei yhyyy! :'( Aika pian mulla on kyllä sama edessä, ei nuo kauaa vanhene katsomattomina, vaikka ainoastaan crossaillessa niitä toljottelenkin. :/ Eikku sanoo: 30.12.2013 18:43 Sama kuin edellisellä, eli Big Bangia katsellaan sitä mukaa, kun uutta jaksoa pukkaa. Onneksi seuraan sen ziljardi muutakin komediaa, niin ei katsottava lopu kesken! Tuo sun kevyt treeni kuulostaa oikein hyvältä ja allekirjoitan just nuo tyhmät tuntemukset. Kun treeni ei tunnu missään, niin se on vaan uskottava, että se on kuitenkin hyödyllistä ja sillä on tarkoituksensa. PT-Timpan ohjeella teen edelleen kevyet treenit juurikin noin, että tiputetaan painoja ja toistomääriä. Painot saa olla 60% normaalista ja toistoja saa jäädä varastoon, viisi kuulostaa oikein hyvältä. Keväällä huomasin kevyiden viikkojen jälkeen, että painoja sai monissa liikkeissä lisätä kivasti verrattuna kevyttä viikkoa edeltävään, vaikka miinuskaloreilla olinkin. Se kyllä motivoi pitämään niitä kevennettyjä :). Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:05 Nuo tuommoiset lyhytkestoiset komediasarjat on kyllä kovin mukavia kattella. The Big Bang Theory on mun mielestä vaan yksi parhaimmista ikinä! Tuohon 60% olen törmännyt aiemminkin. Itse en sen enempää alkanut prosentteja laskea (ei tällä päällä niitä tosin laskettaisikaan :D), kunhan tipautin sen verran mitä on näillä painoilla mahdollista, eli että löytyy tilalle ylipäätään se jonkin verran pienempi paino. Oon kanssa huomannut saman, että kevyiden viikkojen jälkeen lähtee aina painot ihan uuteen nousuun, eli ei nämä tosiaan mitään turhia viikkoja ole. :) Puuha-Pete sanoo: 30.12.2013 18:58 Mut eikö ole mukava et välillä tekee jotain totaalisen aivan muuta treeniä, kuin mihin on tottunut, vaikka sit ajan suhteen. Itselläni on nyt käytössä sellainen sali-sali ohjelma et aikaa sen tekemiseen menee vajaa 50 min ja se tuntuu _niin_ omituiselta, mut tavallaan hyvältä. Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:07 Kyllä vaan se hauskaa oli tämäkin! Varsinkin kun tietää, että tämä on väliaikaista, niin tekee sitä mielellään näinkin. Normaalia kovin paljon lyhyemmästä treenin kestosta tulee aina sellainen hassu fiilis, että pitäisikö sitä vielä jotain tehdä, kun kerran oisi aikaa.. Mutta ei. Mennään tällä. :) Pia sanoo: 30.12.2013 20:11 En kestä ku Natunen on niin söpöö :DD Hahhah, ”hyvää uutta vuotta vaan kaikille” xD Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:08 Hehee, tää kuva kyllä kiteyttää Natusen ihan oikealla tavalla. Pölvästi mikä pölvästi. :DD jaanaba.fitfashion.fi sanoo: 30.12.2013 20:12 Mullakin oli soppapäivä, hernesoppapäivä. Laiton sekaan porkkanakuutioo ja sipulia. =) Unohdin vaan esitellä sen blogissa vaikka kuvatkin soppalautasesta otin. =D Hauska toi kissakuva, kissa ei tiedä mitään mitä sen takana näytellään. Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:10 Mun mielestä sun pitäisi esitellä soppa jälkikäteen blogissa. :) En oo koskaan tehnyt itte hernesoppaa (saati sitten, että oisin sitä muutenkaan syönyt vuosikausiin), mutta tahtoisin kokeilla tehdä. On pidempään jo pitänytkin tehdä. Herneitä on pakkasessa ollut jo kuukausikaupalla. :D Jos se niistä ylipäätään edes onnistuisi. Natunen on sopivasti pihalla. :’) Tiina Laura Katariina sanoo: 31.12.2013 06:15 mä kans mietin että tulis varmaan vaan tyhmä ja jotenkin turha olo jos menis vaan ”heilutteleen” salille nyt kun on kevyt viikko :D sitten vaarana olisi se, että alankin tehdä kovempaa ja se siitä keventelystä sitten. Eli parempi pysyä kotona vain. Mutta onpa kroppa ollut ihme lukossa viimeisestä treenistä asti, joten en kyllä kaipaakaan salille :P ja nytpä onkin aikaa tehdä kaikkea jännää! whiiiii no jos vaikka venyttelyä tai jotain kuitenkin ;) Bobby Jean / Heidi sanoo: 31.12.2013 16:13 Onneksi on monia hyviä tapoja viettää kevyttä viikkoa. Mulla tällä kertaa näin, vaikka normaalisti en näin olekaan tehnyt. Tuolle mun niskalle on vaan parempi, kun vähän edes jotain heiluttelee, tai se pamahtaa lukkoon ja tukkoon. Heilutellaan vähän nyt sitten tämä viikko. :D Huomista jalkatreeniä odotan aika innolla, kun saa pudottaa niitä painoja vaikka kuinka, miltähän sekin sitten tuntuu.. :’) Kommentointi on suljettu. Heidi