Annika Vainio Jei, jei, jei ja vielä kerran jei! 7.5.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä No kyllähän tuli tuuletettua. No on ihan hyvä fiilis. Viikonloppu on alkanut, olemme pitäneet leffailtaa, syöneet mukavasti ja ihan vähän herkutelleet (minä maissinaksuilla, uuuu jeee, aijon pitää linjaani siinä, että nyt on herkut pannassa). Huomenna on tiedossa pienimuotoinen sukuloimistilaisuus tässä kotosalla, onhan kuitenkin äitienpäivä tulollaan ja kaikenlaista. (voipi olla, että joudun vähän maistamaan äitienpäiväkakkua, voi harmi :D) Pääsin töistä ajoissa lähtemään… ja ehdimme mukavasti käymään kaupoilla, ostamassa muun muossa mun pikku neidille oikeinkin mieluisan yllärin, jonka hän saapi huomenna. Täällä on salettiin ilo ylimmillään, voi sitä hymyn määrää…se on ehkä parasta äidille :) Huomenna aamusta heti jumppaan, edelleen aijon tehdä töitä, jotta rasva palaa ja kesällä voin chillaa bikineissä kevein mielin :) Onneksi työmaa ei ole mahdoton, onneksi… Ju… no jos jostain tosiaan voin olla tyytyväinen / ylpeä itsessäni, niin ainakin siitä, että olen pitänyt peruskunnostani huolta. Aina on parannettavaa, kuten niin monet kerrat olen todennut… Mutta hyvällä mallilla ollaan… Ja kun minä päätän jotain, toteutan sen. Aivan kuten päätin juosta puolimaratonin, niin myös juoksin… ja kahteen kertaan, ettei jäänyt itselleen eikä muillekaan epäselväksi, kykenenkö ;) Itsensä haastaminen on just ihaninta. Mutta nyt tuossa hikoillaan niskaan. Koirat kaipaa ulos… ja vettä sataa. Lämmintä on kun kulkee käsi kädessä :) Fiilistelemään siis… sateeseen :) Taasen elämä maistuu aika mukavalta!!!! rakastan treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Treeniä jälleen Lördag Päivi
Annika Vainio Treeniä jälleen 6.5.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tässä mietin, että mitä muuta mä oikeestaan teen kun käyn töissä ja treenaan? Jaa-a, no en kauheesti muuta :D mutta mitäpä tuosta. Salilla hikoilu saa aikaiseksi mielettömän hyvän fiiliksen…ja onhan siitä hyötyäkin :) Tänään olin aivan ihanalla yhdistelmä tunnilla, ensiksi crossailtiin 35 minuuttia ja sitten pyöräiltiin 35 minuuttia. Mukavaa vaihtelua. Pääsi taasen kunnolla ottaa hien pintaan. Harmi ettei Suunto systeemit toiminut tänään :( ainut miinus. Tämän tunnin vetäjä on kyllä ihailtavassa kunnossa. Huoh… kunpa joskus…joku kaunis päivä olisi itsekin yhtä urheilullisen näköinen :) Tällä naisella ei paljon rasvaprosentit päätä pakota… jos tuskin on ollenkaan :D No, omasta tahdostahan se on vain kiinni, kurinalaisuudesta. Nyt olenkin aloittanut (jälleen kerran :D) tiukemman dieetin. Kesäkuntoon on päästävä. Noooh, kumppanini ilahdutti muo tokaisemalla ”Ai että kesäkuntoon… no mutta sähän olet ollut kesäkunnossa ainakin viimeiset kaksi vuotta”. :) No kiitos siitä… että edes hän ajattelee niin. Okei, mä tiedän, että olen ehkä jokseenkin ylikriittinen itseni suhteen… mutta täytyy sitä tavoitteita olla…aina. Jutta os. Virtanen, entinen Jussila… ja kait nykyinen Gustafsberg on tehnyt kyllä valtavan ihailtavan työn. Voisin melkein väittää fanittavani häntä. No mut joo, se siitä. Tällaista tää arki on, kun ei ole oikein muuta elämää :D heh. No mutta päiviäni on sentään ilahduttanut… aaa liikunta… joo no mut myös se, että kumppanini on lähetellyt joka päivä jotain ”romanttista”… ju, yllättävänkin romanttista tekstiviestiä kesken työpäivän. Joka päivä saan kuulla, että muo rakastetaan maailman eniten. Nooooh, sehän nyt on hunajaa kelle vain… niin myös mulle :) On se toisaalta kyllä aika ihana tunne, kun tietää, että rinnalla on ihminen, joka on aika tavalla omistautunut mulle… hmmm… mitä sitä enempää voisi toivoa. Tästäkin olen täällä selittänyt jo aikaisemmin. Itse tosiaan olen ehkä luonteeltanikin jotenkin erilainen, kieltämättä, myönnän omaksi huonoksi puolekseni muun muossa sen, että en osaa / kykene /halua näyttää tunteitani ihan niin ”kiihkeästi” kuin monet muut. Mä en vain ole sellainen… enkä usko, että pystyn oppimaankaan olemaan. Mutta, no ehkä mulla on omat tapani näyttää välittämistäni. Ainakin pidän huolen, että hän saa terveellistä ruokaa nenänsä eteen joka päivä…ainakin lähes joka päivä… ja nyt varsinkin, kun itse yritän taas skarppaa tässä, niin väkisinkin hän joutuu ”uhriksi”. Välillä se tosiaan tuntuu, että hän on tämän hullutukseni uhri, joka välissä olen ohjeistamassa, kuinka tuossa ja tuossa on ihan hirveeeeesti kaloreita…ja kuinka herranjestas paljonkaan saat hiilareita syömällä tuollaista shittiä. Ju, myönnän, en ole aina ihan kauheen kaunokielinen kun puhun… Olen varsinainen Dr. House :D sanon suoraan, kursailematta.. ja silleen. Sekin on ehkä vähän huono tapa… Eihän kaikkien tarvitse olla niin fanaattisia kuin minä olen, mutta toisaalta, haluan tietysti huolehtia mulle tärkeän ihmisen terveydestä. Yritän herätellä häntäkin miettimään näitä asioita. No ehkä joku päivä onnistun murtamaan itseni läpi, heh. No ainakin hän ehdotti pyöräilypicknikkiä… eli ju, jotain tapahtuu :) Pyykkikone näyttää pysähtyvän pikkuhiljaa. Hilaan tuon ukkosen kanssani tyhjentämään sitä. Siis meillähän on pelisäännöt aika lailla sellaiset, että hän osallistuu ihan yhtä lailla kotitöihin kuin minäkin. Nii-in, en näe, että tietyt asiat kuuluisivat vain naisten hoidettaviksi… mutta on paljon asioita jotka kuuluvat vain miesten hoidettaviksi ;) no ehkä vähän kärjistettyä, mut ju, en vaihda autooni renkaita, en ole koskaan vaihtanut, enkä aijo vaihtaakaan… siinä esimerkki. Oikeestaan aika tavalla kaikkeen muuhun luulen kykeneväni. Autot vain ei sytytä muo millään tavalla… paitsi ehkä vähän mun musta farmari…se on niiiiin mun näkönen :) Tuo miun vieressä pötköttävä ihmisolento on päättänyt pistää välit poikki yhden ystävänsä kanssa. Hmmm… vierestä seuraan miten kauan tätä ehkä kestää. Niin, että osaa ne miehetkin… itse asiassa, ehkä itse en osaisi olla ihan noin jyrkkä… mutta juu, ymmärrän häntä kyllä ihan hyvin. En tiedä… ehkä itse voisin harkita jotain samankaltaista vetoa jos olisin joutunut sellaiseen tilanteeseen kuin hän… mutta noooh, en tiedä, tavallaan olen osa sitä soppaa … eihän sitä tarvitse tykätä, mutta silti voi mahtua samaan tilaan. En ole mikään siltojen polttelija, se ei sovi mulle. Itse asiassa näen aika usein nuo asiat siinä valossa, että en lähde itse mukaan mihinkään typerää, silloin voin katsoa itseäni ihan hyvillä mielin peilistä. Ju, mutta eipä kuulu mulle mitä hän tekee, siis tuossa mielessä… muuten kuuluu kyllä todella paljonkin ;) Hän saa tehdä tuon päätöksen jos niin tahtoo, itse en ole ollut yllyttämässä / kehottamassa tms. moiseen, vaan hän yks kantaan ilmoitti, että näin on nyt näreet. Ju… no katotaan, mitä aika tekee. Mut nyt se saakelin pesukone. Hyvää yötä :) ärrpurr treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Hiljaiseloa :) Jei, jei, jei ja vielä kerran jei! Päivi
Annika Vainio Wappu 2.5.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Vappu oli ja meni. Eipä siinä ihmeitä. Pääsin vappuaattona noin neljän aikaa lähtee duunista. Mikään ei mennyt siitä eteenpäin niinkuin ehkä olin suunnitellut… tai suuria suunnitelmia ei edes ollut, mutta ne vähäisetkin meni uusiksi. Mutta mitäpä siinä, extempore meno on joskus ihan parasta. Tällä kertaa oli aika hiljainen meno :D mutta hyvä niin, eipä ainakaan päätä pakottanut ihan liikaa vappupäivänä :D Sain sentään vedettyä yo-lakin päähän sen verran, että kävin koiralenkillä. Muuten vappu kului pitkälti kotosalla, olla möllötellessä… mikäs siinä. Omaa aikaa olen kaivannutkin. Tulihan sitä mielenkiintoisia yhteydenottoja vappuna… mutta, noooh… joku muukin oli ehkä seuran tarpeessa :D mutta onneksi on internet, sen kautta voi pitää yhteyttä vaikka kehen ja milloin vain :) Semmosta se. Nyt pitää taas orientoitua siihen, että huomenna on aikainen herätys ja töihin lähtö. Uuuh, väsyttäis aika tavalla… vaikka juuri muuta ole tehnytkään kuin lepäillyt. Tänään aijon pällistellä töllöä enää sen verran, että katon X-Factorin ja se ois sit siinä. Tirsamaa kutsuu sen jälkeen. Voi kun tuo auringonpaiste jaksaisi kestää. viihde Lue myös: Mun Strömsö 29.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Fitness on pop! 20.04.2015 Yleisön pyynnöstä! 03.04.2015 No nyt kärysi… 22.02.2015 Inspis! Hiljaiseloa :) Päivi
Annika Vainio Huoaaah! 25.4.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tuli taas semmonen avautumisen halu fiilis. Mietiskelin tuossa treenien jälkeen kaikenlaista. Yksi asia jotenkin nousi taas yli muiden, luottamus, tai siihen liittyen, sitä sivuten kaikenlaiset seikat. Olen aika tavalla sitä mieltä, että minä ainakaan en luota kuin itseeni, voiko tässä elämässä ylipäätään luottaa kehenkään muuhun kuin omaan itseensä. Ihan selkeesti seuraavaksi eniten luotan parhaaseen ystävääni. Hän on ihminen, johon oikeesti voin luottaa aika satavarmasti. En usko että hän ihan hevillä kääntäisi takkia. No siinäpä ne sitten. On muitakin joihin luotan, mutta en niin paljon. Itse tiedän itsestäni eniten, tiedän ihan kaiken pääni sisällä liikkuvat ajatukset ja tunteet… fiilikset, kaiken. Kukaan muu ei voi tietää niin paljon, ei missään nimessä. Seuraavaksi eniten muo tunteekin sitten paras ystäväni, joten aika luonnollista, että myös luottoni häneen on aika luja ja varma! Kolmanneksi eniten kaiketi elämästäni tietää tämänhetkinen kumppanini. Uskoisin… Eipä ole juurikaan mitään mitä hän ei tietäisi minusta. Ei oikeestaan kun asiaa ajattelee. Joskus pistää niin saatanan vihaksi, kun on ihmisiä, jotka luulee tietävänsä musta jotakin mitä ne ei todellakaan tiedä. Kiukku siitä nostaa välillä päätään. No onneksi harvemmin törmään tuohon lieveilmiöön, mutta lähipiirissä aina joskus. Joskus tekisi mieli mennä vähän kovistelemaan, että kato saatana ensiksi itsees peilistä ja ala sitten arvostelee muiden elämää tai toimintatapoja. Tätäkin asiaa pohdin. Olen törmännyt yhden ehkä kahdenkin…tai no joo, en tiedä, ehkä kolmen ihmisen kohdalla tähän tilanteeseen, että he luulevat tietävänsä jotain mitä eivät oikeesti tiedä (eivät siis tiedä hevon vittuakaan suoraan ja rumasti sanottuna) mutta ovat sitten antavinaan niin helvetin hyviä elämänneuvoja ja jakavat mielipiteitään ja ovat olevinaan niin oikeassa asiassaan… ja mihin ne perustuu… ei mihinkään. Kannanotot ovat joskus niin ärsyttävän syvältä jostain persiistä, että pistää vihaksi. (nyt tunnen itseni oikein Matti Näsäksi, kun näin avaudun :D) Mutta oikeesti. Tätä asiaa tosiaan kun pohdin, tajusin, että usein nämä ihmiset, jotka alkavat ruotimaan toisten asioita ajatuksella ”Kyllä minä tiedän ja minä tiedän miten nämä asiat ovat…” ovat omassa elämässään jotenkin hukassa. Ovat ehkä epäonnistuneet jossain (kukapa ei olisi) kokevat ehkä jollain tapaa huonommuuden tunnetta tms. ja sitten toisten ihmisten syyllistäminen ja p**kan jauhaminen tuottaa jotain perverssiä tyydytystä… En tiedä, joskus on vain vaikea käsittää tällaista. Joskus tulee fiilis, että he ovat itse sekaisin enemmän kuin seinäkellot, niin millä helvetin tiedolla ja taidolla he kokevat oikeudekseen kommentoida tai ruotia muiden elämää, kun omansakin on ihan sekaisin?!?!?!?!? Mä en helvetti vaan kehtais, oikeesti. Siis joo, kyllähän kaikki puhuu joskus jotain toisten asioista, hei pliide, oisko vähän hurskastelua väittää että niin ei joku tekisi, mutta joku raja sillä puuttumisenkin määrällä. Minkä takia joku haluaa ehkä sekaantua jonkun toisen elämään? Sen takia, että kokee tarvetta kontrolloida sitä jotenkin, tai sen takia, että kokee, ettei kykene sitä haluamallaan tavalla enää kontrolloimaan. Sitten on pakko heittäytyä assholeksi. Näihän se taitaa aika useassa tapauksessa mennä. Hmmm… Niin, että siinä määrin päästään tähän lähtöruutuun, kehen tässä elämässä uskaltaa luottaa, ei varmaan kehenkään muuhun kuin itseensä, kuten jo edellä totesin pariinkin otteeseen. Johan tuli taas päästettyä kevyttä vitutusta pihalle. Johan taasen helpottaa… Tämä käy varmasti siitä realiteettiterapiasta. Kun itse kokee vääryyttä tapahtuneeksi, niin mulle ainakin tulee fiilis, että en haluaisi sitä tuottaa kenellekään muulle. Ja jos siihen sortuisin, niin ainakin osaisin käyttää sitä oikeaa sanaa siinä kohden ”Anteeksi”. Vittu niin ylpee en ole minäkään, etten tajuaisi pyytää anteeksi jos on sen paikka! Murh! pohdintaa vitutus Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Leffaa leffaa, ruokaa ja leffaa! Hyvä minä :) Päivi
