1.10.2015 Mennään metsään! 1.10.2015 Seetu 1 6 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Nyt jos koskaan on hyvä aika ulkoilla ja lenkkeillä metsässä, kun sää vain sallii. Kun golfkausi alkaa olla lopullaan, on aika miettiä uusia ulkoilujuttuja. Tietysti mailojen kanssakin voi ulkoilla niin kauan kuin maa on paljas, mutta minulle kylmät ilmat ovat merkki laittaa golfmailat talvisäilöön. Tein puolentoista tunnin kävelylenkin metsäpoluilla sunnuntaina, ja melkein koko ajan sain liikkua yksin. Vasta loppupuolella vastaan tuli yksi sauvakävelijä ja pari juoksijaa. Ilma oli mitä hienoin ulkoiluun, vaikka välillä tihkusade yllätti. Jätin tällä kertaa vielä sauvat kotiin, mutta heiluttelin kyllä käsiäni, sillä hartiat tuntuivat jäykiltä tietokoneella istumisen jäljiltä. Seuraavalla kerralla päätin ottaa sauvat mukaan, sillä ne tahdittavat mukavasti menoa. Tiistain hieno aurinkoinen sää houkutteli uudelle lenkille ja nyt sauvojen kera. Muita lenkkeilijöitä oli myös useita, osa sauvojen, osa koiran kanssa. Sunnuntaina kuulin kahdesti tuttua rummutusta. Käpytikka siellä koputteli pylvästä, ja sama toistui taas uudestaan. Osa lenkistäni nimittäin kulkee valaistua kuntopolkua myöten. Sunnuntaina en pystynyt ottamaan kuvaa kummastakaan rummuttajasta, sillä linnut kaarsivat ovelasti pylvään toiselle puolelle samaan tahtiin kuin minä kiersin pylvästä. Tiistaina sain jonkinlaisen otoksen. Laatu ei ole kummoinen, mutta kuva piti ottaa nopeasti, ja käytössä oli vain kännykkäkamera. Tiistaina taas lenkkini varrella rummutti viisi käpytikkaa ja kolme lenteli. Harjumaisemissa on ilmeisesti sopivat asuinpaikat näille linnuille tai sitten on vain otollinen käpytikkavuosi. Valaisinpylväistä lähtee hyvä kaikupohja, ja koiraat pystyvät näin tiedottamaan olinpaikastaan naaraille. Tosin yksi oli valinnut kookkaan männyn itselleen. Käpytikkoja olen tietysti ennenkin lenkilläni havainnut, mutta en koskaan ennen näin monta samalla kertaa. Yllättävämpi näkymä sen sijaan oli jokin aikaa sitten, kun havaitsin harmaan, ison koiran kokoisen eläimen ylittävän kulkutieni noin sadan metrin päässä. Olen melko varma, että nopeasti polun yli sujahtanut eläin oli susi, mutta se oli jo hävinnyt metsän siimekseen, kun ehdin ylityspaikalle. Mitään jälkiä en pystynyt polulta erottamaan. Alueella on kyllä todistettavasti nähty susia, joten havaintoni saattaa olla oikea. käpytikka sauvakävely susi Lue myös: Sauvakävely haastaa koko kehon 17.09.2018 Oman askelpituuden voi laskea helposti 07.08.2017 Kesällä liikuntaharrastus on oma juttunsa 31.07.2017 Aurinko houkuttaa sauvakävelylle 12.03.2015 101. blogiteksti ja mietteliäs olo Kiristynyt ilmapiiri Seetu
27.9.2015 101. blogiteksti ja mietteliäs olo 27.9.2015 Seetu 1 14 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä En ole tilastointiin taipuvainen. En siis tiedä, montako golfkierrosta olen tänä pelikautena tai yleensä elämäni aikana pelannut. En myöskään koskaan ole laskenut talvisia hiihtokilometrejäni. Polkupyörääni hankin matkamittarin, mutta sekin on jäänyt vähälle käytölle. En ole vielä oivaltanut, mitä hyötyä omien liikuntaharrastusten tilastoinnista minulle olisi. Omasta kropastani kyllä huomaan, jos olen pitänyt liikaa taukoa kuntoilusta. Nyt toimin kuitenkin vastoin tapojani, olenhan näissä kirjoituksissani jopa kehottanut muuttamaan pinttyneitä tapoja. Tämä on siis 101. tällä sivustolla julkaistu blogiteksti. Ehkä epätavallisuuteen kannustaa ohjelman minulle tyrkyttämä tieto blogitekstieni lukumäärästä. Muutenhan minulla ei siitä olisi hajuakaan. Itse asiassa ajattelin kirjoittaa tuntemuksiani turvapaikanhakijoiden tulvasta. Se onkin helpompi sanoa kuin kirjoittaa, siksi hämmentynyt ja mietteliäs olo on. Uskoisin, että useimmat suomalaiset ovat ihmeissään, miten tällainen pakolaistulva on tullut tänne Pohjan perukoille asti. Kaiken alkuna lienee kaksi syytä: niin sanotun arabikevään seuraukset ja Irakin pitkittynyt sotatila. Vielä kärjistyneemmin (ja yksinkertaistetusti) voisi sanoa, että kahden diktaattorin Saddam Husseinin ja Muammar Gaddafin vallasta syöksemisen jälkiseurauksia tässä koetaan. Demokratiaan ei pystytä siirtymään hetkessä. Ihmisten elämä pakolaisleireillä tai sodan keskellä on tullut siihen pisteeseen, että siellä ei enää jakseta elää. Tätä tilannetta käyttävät hyväkseen myös jotkut seikkailijat ja onnenonkijat. Pahaksi onneksi myös piittaamattomat ihmiset levittävät väärää tietoa Suomen oloista, ja monet odotukset ja unelmat vielä särkyvät. Joka tapauksessa halusimme tai emme, suomalainen yhteiskunta muuttuu, vaikka vain puoletkin nykyisistä turvapaikanhakijoista saisi oleskeluluvan. Toisaalta emme tiedä, kuinka suureksi hakijoiden määrä vielä kasvaa. Tapahtuneelle emme enää mitään voi, mutta niin suomalaisten kuin tulijoiden sopeutumiskykyä vielä koetellaan monta kertaa. Omia asenteita on hyvä miettiä. blogi pakolaistulva tilastointi Lue myös: Blogista ja palautteesta 20.08.2018 Oikeakätinen, käytä vasenta kättäsi! Mennään metsään! Seetu
13.9.2015 Syksy toi tutut liikuntakuviot 13.9.2015 Seetu 1 5 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Syksy on hieno vuodenaika monestakin syystä. Tänä vuonna syksy on näyttänyt parastaan ainakin upeilla ilmoilla, joskin vaihtelevat säät ovat tavallisempia syksyisin. Uuden sadon marjat, hedelmät ja juurekset ovat parhaimmillaan. Sadonkorjuukin on mukavaa puuhaa, jos siihen on mahdollisuus. Liikunnan harrastaja kiittää, kun taas kaikki viikkotunnit alkavat. Jokainen voi koota sellaisen paletin kuin haluaa, mutta tietysti täytyy ottaa huomioon, mitä oma asuinpaikka tarjoaa. Kansalaisopistot kattavat varmaan hienosti lähes koko maassa tarjonnan. Ellei näin satu olemaan, ei kukaan kiellä kansalaisaktiivisuutta. Omaan kylään tai kaupunginosaan voi koota joukon harrastamaan jotakin joukkuelajia tai muuta liikuntaa. Porukalla liikkuminen sopii monelle paremmin kuin yksin harrastaminen. Jos työltä tai muilta toiminnoilta vain aikaa liikenee, kannattaa tutkia tarjontaa. On ehkä hyvä myös ennakkoluulottomasti kokeilla jotakin uutta lajia. Sieltä voi tulla uusi kiinnostuksen aihe. Omat viikoittaiset harrastukseni pääsivät jo hyvään alkuun syyskuun alussa, mutta polven kipeytyminen hidasti tahtia viikon verran. Vaiva tuntuu jo helpottavan, joten toivoakseni jumppa, pilates, kuntosali ja vesijumppa rytmittävät taas viikkoa mukavasti. Tosin golfkausi vielä jatkuu, joten siinä on sovittelemista. Kesällä kokeilin golfkierroksen jälkeen kahvakuulatuntia samana iltana, ja täytyy tunnustaa, että se meni jo ylirasituksen puolelle. Rajat tulevat vastaan kuntoilussakin, ainakin minun iässäni. Tietysti on hyvä muistaa, ettei pelkkä liikunta pidä virkeänä, vaikka se tärkeää onkin. Siksi osallistun taas kerran viikossa italian tunnille. Toisaalta lukeminen on pysynyt harrastuksenani lapsesta asti, joten se on aivan luonnollinen osa elämää kesät, talvet. Olen myös säännöllisen epäsäännöllisesti osallistunut kerran kuussa kokoontuvaan kirjapiiriin, jossa keskustellaan osallistujien lukemasta, ennalta sovitusta teoksesta. Hyvänä puolena siinä on, että tulee luetuksi kirjoja, joita ei ehkä muuten valitsisi. golfkierros kirjapiiri liikunta sadonkorjuu Lue myös: Puut osaavat liikkua ja muita väitteitä 18.03.2019 Marjametsään tai kävelylle, aivot ja sydän kiittävät 25.09.2017 Kadonneiden lihasten metsästys 04.01.2016 Laihdutus voi myös onnistua 20.11.2015 Hikoilua kuntoillen tai stressaten 19.10.2015 Luokkakokous verestää muistoja Oikeakätinen, käytä vasenta kättäsi! Seetu
