Etusivu › Kaikki artikkelit

Kaikki artikkelit

Migreenipäivitys nro. 3      21.7.2013       Heidi       26         Tykkää         0  JAKOA       Jaa Facebookissa      Jaa Twitterissä            Ihan lyhyet kuulumiset. Olen meinaan aivan tajuttoman poikki. Vietin yön sairaalassa eilisen kolmannen migreenikohtauksen jälkeen, kun nappasivat mut osastolle, vaikka lähdin vaan lääkäriä tapaamaan. Ne mun verisuoniperkeleeni aiheuttaa aina huolta tämmösissä jutuissa. Tänään mut kuitenkin kotiutettiin terveenä, eli näitä migreeneitä vaan voi tulla, vaikka joka päivä. Toivottavasti ei enää, sillä mä oon ihan loppu ja rikki. En paina enää varmaan mitään ja kaikki tulee läpi. En nukkunut sairaalassa juuri yhtään (sänkyyn pääsin kahdelta yöllä, nukkumaan kolmelta ja nousin kuudelta, siinä välissä pyörin ja palelin). Nyt on aivan karmea olo, enkä tiedä millainen olo mulla olisi ilman tätä väsymystä. Koitan kaikesta huolimatta keskittyä siihen, että vaan syön ja syön ja syön (kaalitkin taas uunissa). Itse uskon, että nämä migreenit ei varmasti ollut vielä tässä. Tarttee vahvistua, että kestän taas. Tuo viimeisin kohtaus oli erilainen ja jätti jälkiä; nyt on kropassa jänniä tuntohäiriöitä, samanlaisia kuin silloin joskus muinoin, kun kaikki alkoi ja menin tosi huonoksi. Vähän ehkä liian jännää.                      Jee meikää tutkitaan kunnolla.                   2AM.               Aamulla vielä sängyssä palelemassa, kunnes potkivat ylös.               Korkeella.               Kaurapuuroa maitotilkalla ja kahvi. Läpi meni.               Tässä ei uni tullut.               Nakkisormi ei taivu enää. Tää on käsi nyt.        Nukuttiin heti päikkärit kotona ja nyt ootellaan, että ruoka valmistuisi. Aikainen nukkumaanmeno edessä. Jos nyt jokusen tunnin jaksaisi olla. Huomenna jännätään taas iskeekö vaiko eikö. Sanomattakin selvää, että treenit ei muuten ole edes mielessä käynyt. Just nyt on kunto aika nollilla.    Tää oli mun ensimmäinen yö sairaalassa ikinä. En mä kyllä yhtään tykännyt. :D    migreeni    Lue myös:             Flunssaton, terveempi elämä   17.03.2015              Kahvitarina   28.02.2014              Ruokailurutiini ja lisäravinteet   29.11.2013              Repalehanska treenaa   22.11.2013              Hyvää treeniä, hyvää ruokaa   20.11.2013             Migreenipäivä nro. 2          Terveydentilakatsaus         26 vastausta artikkeliin ”Migreenipäivitys nro. 3”           Eikku    sanoo:        21.7.2013 15:22        :( :(  Onneksi olet kotona. Yritän lähettää tosi paljon parantavia ajatuksia ja paljon poweria sinne päin.             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        21.7.2013 16:26        :( :( :(  Kiitos. Täällä mä olen mieluummin kuin tuolla kylmässä. Mä tahdon jopa mieluummin saada kohtauksenikin täällä kuin sairaalassa!               Samuli Pahalahti    sanoo:        21.7.2013 16:03        Hmmh, aika ongelmallista.  Jokuhan sen migreenin on laukaissut, joten jos itse olisin saanut yhtäkkiä sellaisen, koittaisin kirjata ylös kaiken mahdollisen edeltäviltä päiviltä. Mitä tuli tehtyä, missä käytyä, mitä syötyä, yms.  Paleoskeneä seuranneena olen jokusen esimerkin nähnyt, missä migreenistä on päästy eroon ruokavaliomuutoksella. Ainakin gluteeniviljojen välttäminen on ollut monelle ratkaiseva juttu. Mutta tämä ei varmaan sinun tapauksessasi päde, jos kerran olet ollut monta vuotta ilman migreeniä, etkä vissiin tainnut edes pahemmin syödä tällä hetkellä gluteeniviljoja.  Chris Kresserillä oli  eräässä podcastissa  (myös transkriptoituna, joten voi lukea jos ei jaksa kuunnella) potentiaalinen vinkki: tyramiinin, histamiinin ja arginiinin välttäminen. Siellä myös selitetään niiden vaikutusmekanismeja, joten kannattanee tsekata se ja miettiä, voisiko joku niistä olla syynä tässä omassa tapauksessasi.             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        21.7.2013 16:40        Täällä on päät mietitty puhki, onko sitä tullut syötyä tai tehtyä jotain poikkeavaa ennen näitä. Kun ei ole. :/ Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin se, että kellonaika on kaikille kolmelle ollut noin kymmenen tai yksitoista aamupäivästä. Jokin aika välipalan syömisen jälkeen. Noissa syömisisissäni on tyramiinia (mikä yleensä ensimmäisenä poistetaan), kuten maitotuotteet ja banaanit. Mutta se ei selitä sitä, että miksi nyt reagoisin niihin tossa kohtaa päivää, kun myöhemmin päivällä (tai heti aamusta) saan syödä niitä ilman mitään. Saati sitten, että nuo samat on olleet muutenkin päivittäisessä ruokavaliossa jo vuosikausia.  Gluteeni- tai muitakaan viljoja en tosiaan syö normaalissa arjessa laisinkaan, eli ihan parisen kertaa kuukauteen. Enkä noiden kohtauksien alla.  Home meillä kävi mielessä ja se selvitetään. Silloin kun aikoinaan aloin oireilla näitä muistuttavilla oireilla (jotka lähtivät eräästä yöllisestä kohtauksesta 2008, joka nyt mietittynä saattoi olla migreenikohtaus johon heräsin kesken kaiken), asuin paikassa, jossa oli hometta kylppärissä. Kaikki kolmesta kohtauksesta on myös startanneet samassa huoneessa (olohuone).  Muutoinhan suurin muutos ruokavaliossa hiljattain on ollut banaanimerkin hetkellinen vaihto toiseen. :D               Bigblue    sanoo:        21.7.2013 16:33        Kamalaa :( Voimia täältä! Sairaanhoitajana voin sanoa, etten soisi sairaalavuorokausia kenellekään. Siellä ollaan niin toisten armoilla. Toivottavasti pahin on jo takana.             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        21.7.2013 16:41        Kiitos. Toivotaan tosiaan, että pahin oisi jo takana! :/               Adelheid    sanoo:        21.7.2013 17:54        Juu ei ole sairaalaelämä herkkua ollenkaan. Onneks ei itsekään ole muuten tarvinut sielä aikaa vietellä kuin synnytysten yhteydessä. Voimia sulle. Toivotaan ettei uudet kohtaukset iske.             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:32        Ei ole herkkua ei. :/ Kylmää ja kolkkoa. Tähän mä olin eilen vastaamassa, että toivotaankin, että uudet kohtaukset ei enää iske ja sitten heti iski kirjoittaessa. :D Eli en uskalla enää semmosta toivoa! Oishan se silti kivaa.               Ronja    sanoo:        21.7.2013 18:51        Paranemisia! :(             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:32        Kiitoksia Ronja! :(               Artesanity    sanoo:        21.7.2013 21:00        Kaikki voimat ja vahvistavat ajatukseni sulle! Pelkkä migreenikin on jo tarpeeks kauhee, mutta että vetää ihan non huonoks! Lämpimiä ajatuksia!             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:33        Isosti kiitoksia. Kyllä on ollut rajuja kohtauksia. Ei niistä niin vaan nähtävästi toivu. :/               Elina J.    sanoo:        21.7.2013 21:38        Hyi kamala! Kolme migreeniä peräkkäin! Yäk. Jotain niin ikävää, ettei toivoisi pahimmalle vihamiehellekään. Toivottavasti sama ei toistu pitkään aikaan, mielellään ikinä.  Toipumisia!             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:35        Älä muuta sano. Tää on kyllä semmonen vaiva, ettei kenellekään toivoisi. Mielellään ikinä, se kuulostaa hyvälle! Kiitos!               Marissa    sanoo:        22.7.2013 08:20        Voi sitä pientä siellä <3 Tiedän mitä pahimmat migreenit on ja kiitäs onneani, etten enää sairasta niitä (knok knok) mutta sulla näyttäisi olevan vielä pahemmat, joten en voi muuta kun toivoa hirveästi jaksamista. Todellakin tiedän mite kamalaa voi olla!! :/             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:37        Mä unohdin vissiin koputella puuta, kun se sitten palasi riesaksi yhdentoista vuoden tauon jälkeen. :(  <3               Merry    sanoo:        22.7.2013 18:24        Voi kamala, kuulostaa hirveältä. Kovasti voimia, tsemppiä ja jaksamista!! <3             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:37        Kiitosta! Tsemppejä ja jaksamaisia ja voimia tarvitaan kyllä ihan oikeesti. <3               Pia    sanoo:        22.7.2013 21:08        Voi ei :( Haleja ja jaksamisia <3 Kamalaa tuollainen :(             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:37        Kiitos sullekin Pia <3 Ei oo herkkua ei. :(               Mari    sanoo:        23.7.2013 09:55        Ihan kamala olo tuli tän lukemisesta, tulee mieleen mitä ne pahat kohtaukset on ja se kaikki epätoivo ja pelko… Että kuinka kauan kohtaus jatkuu, koska tulee seuraava. Pystyykö olla yksin kotona ja miten pahaksi se menee – voiko syödä, koska pääsee suihkuun. Kun se on henkisesti niin raskasta, oikeasti kuulostaa karulta mutta joskus kun ollut montaa pahaa kohtausta peräkkäin niin kuolemakin tuntunu paremmalta vaihtoehdolta. En usko, että sä olisit mitään voinu tehdä toisin, siinä vaaditaan yleensä monta altistavaa tekijää ja kaikki on loppupeleissä kuitenkin sattumaa. Ei lääkäritkään täysin ymmärrä kaikkea, varsinkaan migreenin kohdalla. Lähetän sulle kilokaupalla voimaa, ja parempaa mieltä! <3 Mä ainakin pystyin muuten syömään paistettuja perunoita kun kohtaus vähän helpotti. :D Joka kohtauksen jälkeen yleensä oppii enemmän itsestään mutta toivon kyllä ettei sulle enää noita kohtauksia tulis. Koitat vaan jaksaa uskoa parempaan ja yritä olla stressaamatta vaikka se on vaikeaa. :(             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        23.7.2013 12:41        Kuvailit kyllä niin osuvasti! Juuri kaikkea tuollaista siinä mielessä pyörii. Se on nimenomaan henkisestikin aivan järjettömän raskas vaiva ja tapahtuma käydä läpi. Saati sitten näin useasti. :O Ai ihana tuo paistetut perunat. :DD Voimatoivotuksista ja kaikesta muustakin paljon kiitoksia <3 Pakkohan tämän on joskus loppua. Eiks nii?               Mari    sanoo:        24.7.2013 07:58        Voi, TOTTAKAI se loppuu joskus! :’) Mun neurologi kerran ”lohdutti” mua: ”En tiedä ketään jolla olis jatkunu migreeni kroonisena koko elämän, viimeistään vaihdevuosien aikaan helpottaa”. Mulle sanottiin melkein vuoden tutkimisen, lääkekokeilujen, kortisonihoidon ja magneettikuvien jälkeen suunnilleen näin: ”Sulle on nyt kokeiltu kaikkea. Me ei voida auttaa sua” Itkuhan siinä pääs. Mutta tässä sitä silti ollaan, kun jakso paahtaa eteenpäin niin lopulta se helpotti! Vielä sullakin se elämä voittaa. :) Aivan varmasti. Kunhan vaan jaksat uskoa siihen. Se on vaikeaa ja rankkaa eikä oo välttämättä edes hetkellistä helpotusta mutta pitää vaan nauttia edes niistä pienistä hetkistä kun ei ole kipuja (tai auroja, tai ennakko-oireita…). Ja se helpottuu koko ajan, kun yhtäkkiä arvostaa ihme asioita: niitä perunoita jotka menee alas, niitä hetkiä jotka voi viettää kesällä ulkona…  Äläkä ainakaan treenistä stressaa, sun kroppa varmasti muistaa sen kovan työn mitä oot tehny eikä anna sen mennä hukkaan.             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        25.7.2013 11:46        Awww oisko ihanaa, että vaihdevuosina sitten loppuisi.. :’) Oot kyllä käynyt sellaisen taistelun ja matkan, että oksat pois. Älyttömän hieno homma, että se tosiaan sullakin loppui joskus. Eikä siis vasta siellä vaihdevuosien kohdilla. Treeneistä en tosiaan voisi vähempää stressata. :D En ole ajatustakaan siihen suuntaan uhrannut. Kyllä treenata kerkee sitten taas joskus, kun on terve. Siihen asti levätään, juodaan ja syödään, ja unohdetaan kaikki vaa’at ja peilailut ja pullistelut.  Ihan niinku viisi vuotta sitten, mulla on samalla tavalla jäänyt oireet päälle. Nyt tiiän, että silloin yöllä sain jonkinlaisen migreenikohtauksen. Oireet on nyt AIVAN täysin samat. Tuntopuutos koko vasen puoli kehosta ja osittain oikea, tuntohäiriöitä, silmät karsastaa ja näkö on muutenkin vähän päin p*rsettä, jumalaton väsymys, aivot käy todella hitaalla, sanat on hukassa ja kirjoittaminen on hiiiiiidasta. Korvat on tosi herkät. Voin helposti nukkua koko päivän. En tunnista peilikuvaani. Viimeksi toivuin siitä yhdestä kohtauksesta monta kuukautta. Nyt on pohjalla neljä. Toistaiseksi. On tää jännää.  Nii, ja silloin asuin homeasunnossa. Ja tätä ollaan mietitty täälläkin. Jo ennen ensimmäistäkään migreenikohtausta.             Mari    sanoo:        25.7.2013 15:30        Sulla on tosi pahat aurat ja kaikki tuntohäiriöt. Mullahan kävi jotenkin niin, että sen kaiken laukaisi monet eri asiat, kuten vuorotyö ja sen myötä uniongelmat ja vuorokausirytmin ja sekavuus, hartiajumit, stressi jne. Lopulta aivoissa vaan kävi niin, että aivot ilmeisesti herkisty niin paljon että ne jäi tavallaan siihen tilaan, ehkä sulla on sama juttu. Kortisoni on sellanen, joka joillain ihmisillä sen katkaisee ja aivot tavallaan palaa normaalitilaan.  Mutta jos se ois toi home niin ei sekään mukava vaihtoehto :( Oon ite ollu homekoulussa ja sain siitä kans oireita. Kamalaa. Mulle oli vaikee olla treenaamatta, kunnes löysin itseni polkemista kuntopyörää itkien kun sattu niin paljon ja olin niin surullinen ja turhautunu ja sen jälkeen en sit enää urheillu ennen parantumista, sauvakävelyä neurologit kyllä suositteli. Tai parantumista ja parantumista, ei ne kivut oo kadonnu mutta helpottanu niiiin paljon :) Ja toi mitä sä kirjoitit uusimmassa postauksessa, että onko edes olemassa muuta maailmaa ku se mihin oot joutunu vajoamaan. Niin tuttu tunne! Mutta sit kun se helpottaa ja saat taas elämästä kiinni, niin sä mietit että oliko ne kivut todellisia ja se tuntuu vaan pahalta unelta – se, mitä elämä on ilman kipuja ja oireita on paljon todellisempaa vaikkei siihen elämään aina kiinni pääse.             Bobby Jean / Heidi    sanoo:        26.7.2013 12:36        On sulla ollu kyllä kunnon soppa siinä triggereitä niiden migreenien alkamiselle. Mun täytyy oikein miettiä tätä herkistymisjuttua sitten, kun aivot joskus toimii niin, että jotain järkeä taas jossain liikkuu. :) Mä osittain toivon, että oisi homeesta kyse. Sitten se tarkoittaisi sitä, että kun täältä lähtisi muualle, niin helpottaisi. Jos ei ole siitä kyse, ei tiedä mistä on kyse. Ja sitten ei voi myöskään tietää milloin helpottaa. Kunhan aikaisemmin kuin vaihdevuosien aikaan! Tiiätkö nää sun kirjoitukset tuo mulle hirveästi lohtua, vaikka en nyt ihan rikki olekaan. Niin silti. Kiitos. :)        Kommentointi on suljettu.      Heidi
21.7.2013

Migreenipäivitys nro. 3 21.7.2013 Heidi 26  Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Ihan lyhyet kuulumiset. Olen meinaan aivan tajuttoman poikki. Vietin yön sairaalassa eilisen kolmannen migreenikohtauksen jälkeen, kun nappasivat mut osastolle, vaikka lähdin vaan lääkäriä tapaamaan. Ne mun verisuoniperkeleeni aiheuttaa aina huolta tämmösissä jutuissa. Tänään mut kuitenkin kotiutettiin terveenä, eli näitä migreeneitä vaan voi tulla, vaikka joka päivä. Toivottavasti ei enää, sillä mä oon ihan loppu ja rikki. En paina enää varmaan mitään ja kaikki tulee läpi. En nukkunut sairaalassa juuri yhtään (sänkyyn pääsin kahdelta yöllä, nukkumaan kolmelta ja nousin kuudelta, siinä välissä pyörin ja palelin). Nyt on aivan karmea olo, enkä tiedä millainen olo mulla olisi ilman tätä väsymystä. Koitan kaikesta huolimatta keskittyä siihen, että vaan syön ja syön ja syön (kaalitkin taas uunissa). Itse uskon, että nämä migreenit ei varmasti ollut vielä tässä. Tarttee vahvistua, että kestän taas. Tuo viimeisin kohtaus oli erilainen ja jätti jälkiä; nyt on kropassa jänniä tuntohäiriöitä, samanlaisia kuin silloin joskus muinoin, kun kaikki alkoi ja menin tosi huonoksi. Vähän ehkä liian jännää. Jee meikää tutkitaan kunnolla. 2AM. Aamulla vielä sängyssä palelemassa, kunnes potkivat ylös. Korkeella. Kaurapuuroa maitotilkalla ja kahvi. Läpi meni. Tässä ei uni tullut. Nakkisormi ei taivu enää. Tää on käsi nyt. Nukuttiin heti päikkärit kotona ja nyt ootellaan, että ruoka valmistuisi. Aikainen nukkumaanmeno edessä. Jos nyt jokusen tunnin jaksaisi olla. Huomenna jännätään taas iskeekö vaiko eikö. Sanomattakin selvää, että treenit ei muuten ole edes mielessä käynyt. Just nyt on kunto aika nollilla. Tää oli mun ensimmäinen yö sairaalassa ikinä. En mä kyllä yhtään tykännyt. :D migreeni Lue myös: Flunssaton, terveempi elämä 17.03.2015 Kahvitarina 28.02.2014 Ruokailurutiini ja lisäravinteet 29.11.2013 Repalehanska treenaa 22.11.2013 Hyvää treeniä, hyvää ruokaa 20.11.2013 Migreenipäivä nro. 2 Terveydentilakatsaus 26 vastausta artikkeliin ”Migreenipäivitys nro. 3” Eikku sanoo: 21.7.2013 15:22 :( :( Onneksi olet kotona. Yritän lähettää tosi paljon parantavia ajatuksia ja paljon poweria sinne päin. Bobby Jean / Heidi sanoo: 21.7.2013 16:26 :( :( :( Kiitos. Täällä mä olen mieluummin kuin tuolla kylmässä. Mä tahdon jopa mieluummin saada kohtauksenikin täällä kuin sairaalassa! Samuli Pahalahti sanoo: 21.7.2013 16:03 Hmmh, aika ongelmallista. Jokuhan sen migreenin on laukaissut, joten jos itse olisin saanut yhtäkkiä sellaisen, koittaisin kirjata ylös kaiken mahdollisen edeltäviltä päiviltä. Mitä tuli tehtyä, missä käytyä, mitä syötyä, yms. Paleoskeneä seuranneena olen jokusen esimerkin nähnyt, missä migreenistä on päästy eroon ruokavaliomuutoksella. Ainakin gluteeniviljojen välttäminen on ollut monelle ratkaiseva juttu. Mutta tämä ei varmaan sinun tapauksessasi päde, jos kerran olet ollut monta vuotta ilman migreeniä, etkä vissiin tainnut edes pahemmin syödä tällä hetkellä gluteeniviljoja. Chris Kresserillä oli eräässä podcastissa (myös transkriptoituna, joten voi lukea jos ei jaksa kuunnella) potentiaalinen vinkki: tyramiinin, histamiinin ja arginiinin välttäminen. Siellä myös selitetään niiden vaikutusmekanismeja, joten kannattanee tsekata se ja miettiä, voisiko joku niistä olla syynä tässä omassa tapauksessasi. Bobby Jean / Heidi sanoo: 21.7.2013 16:40 Täällä on päät mietitty puhki, onko sitä tullut syötyä tai tehtyä jotain poikkeavaa ennen näitä. Kun ei ole. :/ Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin se, että kellonaika on kaikille kolmelle ollut noin kymmenen tai yksitoista aamupäivästä. Jokin aika välipalan syömisen jälkeen. Noissa syömisisissäni on tyramiinia (mikä yleensä ensimmäisenä poistetaan), kuten maitotuotteet ja banaanit. Mutta se ei selitä sitä, että miksi nyt reagoisin niihin tossa kohtaa päivää, kun myöhemmin päivällä (tai heti aamusta) saan syödä niitä ilman mitään. Saati sitten, että nuo samat on olleet muutenkin päivittäisessä ruokavaliossa jo vuosikausia. Gluteeni- tai muitakaan viljoja en tosiaan syö normaalissa arjessa laisinkaan, eli ihan parisen kertaa kuukauteen. Enkä noiden kohtauksien alla. Home meillä kävi mielessä ja se selvitetään. Silloin kun aikoinaan aloin oireilla näitä muistuttavilla oireilla (jotka lähtivät eräästä yöllisestä kohtauksesta 2008, joka nyt mietittynä saattoi olla migreenikohtaus johon heräsin kesken kaiken), asuin paikassa, jossa oli hometta kylppärissä. Kaikki kolmesta kohtauksesta on myös startanneet samassa huoneessa (olohuone). Muutoinhan suurin muutos ruokavaliossa hiljattain on ollut banaanimerkin hetkellinen vaihto toiseen. :D Bigblue sanoo: 21.7.2013 16:33 Kamalaa :( Voimia täältä! Sairaanhoitajana voin sanoa, etten soisi sairaalavuorokausia kenellekään. Siellä ollaan niin toisten armoilla. Toivottavasti pahin on jo takana. Bobby Jean / Heidi sanoo: 21.7.2013 16:41 Kiitos. Toivotaan tosiaan, että pahin oisi jo takana! :/ Adelheid sanoo: 21.7.2013 17:54 Juu ei ole sairaalaelämä herkkua ollenkaan. Onneks ei itsekään ole muuten tarvinut sielä aikaa vietellä kuin synnytysten yhteydessä. Voimia sulle. Toivotaan ettei uudet kohtaukset iske. Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:32 Ei ole herkkua ei. :/ Kylmää ja kolkkoa. Tähän mä olin eilen vastaamassa, että toivotaankin, että uudet kohtaukset ei enää iske ja sitten heti iski kirjoittaessa. :D Eli en uskalla enää semmosta toivoa! Oishan se silti kivaa. Ronja sanoo: 21.7.2013 18:51 Paranemisia! :( Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:32 Kiitoksia Ronja! :( Artesanity sanoo: 21.7.2013 21:00 Kaikki voimat ja vahvistavat ajatukseni sulle! Pelkkä migreenikin on jo tarpeeks kauhee, mutta että vetää ihan non huonoks! Lämpimiä ajatuksia! Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:33 Isosti kiitoksia. Kyllä on ollut rajuja kohtauksia. Ei niistä niin vaan nähtävästi toivu. :/ Elina J. sanoo: 21.7.2013 21:38 Hyi kamala! Kolme migreeniä peräkkäin! Yäk. Jotain niin ikävää, ettei toivoisi pahimmalle vihamiehellekään. Toivottavasti sama ei toistu pitkään aikaan, mielellään ikinä. Toipumisia! Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:35 Älä muuta sano. Tää on kyllä semmonen vaiva, ettei kenellekään toivoisi. Mielellään ikinä, se kuulostaa hyvälle! Kiitos! Marissa sanoo: 22.7.2013 08:20 Voi sitä pientä siellä <3 Tiedän mitä pahimmat migreenit on ja kiitäs onneani, etten enää sairasta niitä (knok knok) mutta sulla näyttäisi olevan vielä pahemmat, joten en voi muuta kun toivoa hirveästi jaksamista. Todellakin tiedän mite kamalaa voi olla!! :/ Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:37 Mä unohdin vissiin koputella puuta, kun se sitten palasi riesaksi yhdentoista vuoden tauon jälkeen. :( <3 Merry sanoo: 22.7.2013 18:24 Voi kamala, kuulostaa hirveältä. Kovasti voimia, tsemppiä ja jaksamista!! <3 Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:37 Kiitosta! Tsemppejä ja jaksamaisia ja voimia tarvitaan kyllä ihan oikeesti. <3 Pia sanoo: 22.7.2013 21:08 Voi ei :( Haleja ja jaksamisia <3 Kamalaa tuollainen :( Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:37 Kiitos sullekin Pia <3 Ei oo herkkua ei. :( Mari sanoo: 23.7.2013 09:55 Ihan kamala olo tuli tän lukemisesta, tulee mieleen mitä ne pahat kohtaukset on ja se kaikki epätoivo ja pelko… Että kuinka kauan kohtaus jatkuu, koska tulee seuraava. Pystyykö olla yksin kotona ja miten pahaksi se menee – voiko syödä, koska pääsee suihkuun. Kun se on henkisesti niin raskasta, oikeasti kuulostaa karulta mutta joskus kun ollut montaa pahaa kohtausta peräkkäin niin kuolemakin tuntunu paremmalta vaihtoehdolta. En usko, että sä olisit mitään voinu tehdä toisin, siinä vaaditaan yleensä monta altistavaa tekijää ja kaikki on loppupeleissä kuitenkin sattumaa. Ei lääkäritkään täysin ymmärrä kaikkea, varsinkaan migreenin kohdalla. Lähetän sulle kilokaupalla voimaa, ja parempaa mieltä! <3 Mä ainakin pystyin muuten syömään paistettuja perunoita kun kohtaus vähän helpotti. :D Joka kohtauksen jälkeen yleensä oppii enemmän itsestään mutta toivon kyllä ettei sulle enää noita kohtauksia tulis. Koitat vaan jaksaa uskoa parempaan ja yritä olla stressaamatta vaikka se on vaikeaa. :( Bobby Jean / Heidi sanoo: 23.7.2013 12:41 Kuvailit kyllä niin osuvasti! Juuri kaikkea tuollaista siinä mielessä pyörii. Se on nimenomaan henkisestikin aivan järjettömän raskas vaiva ja tapahtuma käydä läpi. Saati sitten näin useasti. :O Ai ihana tuo paistetut perunat. :DD Voimatoivotuksista ja kaikesta muustakin paljon kiitoksia <3 Pakkohan tämän on joskus loppua. Eiks nii? Mari sanoo: 24.7.2013 07:58 Voi, TOTTAKAI se loppuu joskus! :’) Mun neurologi kerran ”lohdutti” mua: ”En tiedä ketään jolla olis jatkunu migreeni kroonisena koko elämän, viimeistään vaihdevuosien aikaan helpottaa”. Mulle sanottiin melkein vuoden tutkimisen, lääkekokeilujen, kortisonihoidon ja magneettikuvien jälkeen suunnilleen näin: ”Sulle on nyt kokeiltu kaikkea. Me ei voida auttaa sua” Itkuhan siinä pääs. Mutta tässä sitä silti ollaan, kun jakso paahtaa eteenpäin niin lopulta se helpotti! Vielä sullakin se elämä voittaa. :) Aivan varmasti. Kunhan vaan jaksat uskoa siihen. Se on vaikeaa ja rankkaa eikä oo välttämättä edes hetkellistä helpotusta mutta pitää vaan nauttia edes niistä pienistä hetkistä kun ei ole kipuja (tai auroja, tai ennakko-oireita…). Ja se helpottuu koko ajan, kun yhtäkkiä arvostaa ihme asioita: niitä perunoita jotka menee alas, niitä hetkiä jotka voi viettää kesällä ulkona… Äläkä ainakaan treenistä stressaa, sun kroppa varmasti muistaa sen kovan työn mitä oot tehny eikä anna sen mennä hukkaan. Bobby Jean / Heidi sanoo: 25.7.2013 11:46 Awww oisko ihanaa, että vaihdevuosina sitten loppuisi.. :’) Oot kyllä käynyt sellaisen taistelun ja matkan, että oksat pois. Älyttömän hieno homma, että se tosiaan sullakin loppui joskus. Eikä siis vasta siellä vaihdevuosien kohdilla. Treeneistä en tosiaan voisi vähempää stressata. :D En ole ajatustakaan siihen suuntaan uhrannut. Kyllä treenata kerkee sitten taas joskus, kun on terve. Siihen asti levätään, juodaan ja syödään, ja unohdetaan kaikki vaa’at ja peilailut ja pullistelut. Ihan niinku viisi vuotta sitten, mulla on samalla tavalla jäänyt oireet päälle. Nyt tiiän, että silloin yöllä sain jonkinlaisen migreenikohtauksen. Oireet on nyt AIVAN täysin samat. Tuntopuutos koko vasen puoli kehosta ja osittain oikea, tuntohäiriöitä, silmät karsastaa ja näkö on muutenkin vähän päin p*rsettä, jumalaton väsymys, aivot käy todella hitaalla, sanat on hukassa ja kirjoittaminen on hiiiiiidasta. Korvat on tosi herkät. Voin helposti nukkua koko päivän. En tunnista peilikuvaani. Viimeksi toivuin siitä yhdestä kohtauksesta monta kuukautta. Nyt on pohjalla neljä. Toistaiseksi. On tää jännää. Nii, ja silloin asuin homeasunnossa. Ja tätä ollaan mietitty täälläkin. Jo ennen ensimmäistäkään migreenikohtausta. Mari sanoo: 25.7.2013 15:30 Sulla on tosi pahat aurat ja kaikki tuntohäiriöt. Mullahan kävi jotenkin niin, että sen kaiken laukaisi monet eri asiat, kuten vuorotyö ja sen myötä uniongelmat ja vuorokausirytmin ja sekavuus, hartiajumit, stressi jne. Lopulta aivoissa vaan kävi niin, että aivot ilmeisesti herkisty niin paljon että ne jäi tavallaan siihen tilaan, ehkä sulla on sama juttu. Kortisoni on sellanen, joka joillain ihmisillä sen katkaisee ja aivot tavallaan palaa normaalitilaan. Mutta jos se ois toi home niin ei sekään mukava vaihtoehto :( Oon ite ollu homekoulussa ja sain siitä kans oireita. Kamalaa. Mulle oli vaikee olla treenaamatta, kunnes löysin itseni polkemista kuntopyörää itkien kun sattu niin paljon ja olin niin surullinen ja turhautunu ja sen jälkeen en sit enää urheillu ennen parantumista, sauvakävelyä neurologit kyllä suositteli. Tai parantumista ja parantumista, ei ne kivut oo kadonnu mutta helpottanu niiiin paljon :) Ja toi mitä sä kirjoitit uusimmassa postauksessa, että onko edes olemassa muuta maailmaa ku se mihin oot joutunu vajoamaan. Niin tuttu tunne! Mutta sit kun se helpottaa ja saat taas elämästä kiinni, niin sä mietit että oliko ne kivut todellisia ja se tuntuu vaan pahalta unelta – se, mitä elämä on ilman kipuja ja oireita on paljon todellisempaa vaikkei siihen elämään aina kiinni pääse. Bobby Jean / Heidi sanoo: 26.7.2013 12:36 On sulla ollu kyllä kunnon soppa siinä triggereitä niiden migreenien alkamiselle. Mun täytyy oikein miettiä tätä herkistymisjuttua sitten, kun aivot joskus toimii niin, että jotain järkeä taas jossain liikkuu. :) Mä osittain toivon, että oisi homeesta kyse. Sitten se tarkoittaisi sitä, että kun täältä lähtisi muualle, niin helpottaisi. Jos ei ole siitä kyse, ei tiedä mistä on kyse. Ja sitten ei voi myöskään tietää milloin helpottaa. Kunhan aikaisemmin kuin vaihdevuosien aikaan! Tiiätkö nää sun kirjoitukset tuo mulle hirveästi lohtua, vaikka en nyt ihan rikki olekaan. Niin silti. Kiitos. :) Kommentointi on suljettu. Heidi

Lauantaita päivää!      20.7.2013       Päivi       6         Tykkää            Jaa Facebookissa      Jaa Twitterissä            Nonnih, täällä sitä taas ollaan, hengissä ja hyvinvoipina :) hahaaa. Eilinen meni sitten lepopäiväksi. No mitäs sen väliä, tänään ois ollut lepopäivä, mut ei sit ollut kun oli eilen. Ihan sama, mä olen lomalla :D Joo ja ai miksi meni lepopäiväksi? No siksi, että oltiin kaverin kanssa koirapuistoilee dogien kanssa lähemmäs neljä tuntia :o Kun pääsin kotiin, söin, ja ajattelin, että vetäsen tohon soffalle hetkeksi aikaa pitkäkseni tasottelemaan mahaa :D Kuinkas sitten kävikään, taisin herätä siitä samasta asennosta siinä puoli yhdeksän aikaa illalla ja totesin, että hittojako tässä hikoilemaan :D Näin se homma etenee ;)           ”Aamupala” :D No ei ihan kaikki mene aamusta, esim. B-vitamiinin ja Magnesiumin otan illalla, koska se kuulema helpottaa unen saantia ja antaa paremmat unet :) Totta vai tarua, mene ja tiedä, mutta näin kuitenkin teen. Samaten aminohapothan menee ennen treeniä ja treenin jälkeen… lepopäivinä kerran päivässä ja silleen. Jotainhan tosta vielä puuttuu, kuten esim. kalsium tablettia ei näyttäis olevan :D Mutta että summasummarum, aikamoinen setti menee kaikenlaista nappia naamaan päivittäin ;)  KUINKA MONI TEISTÄ KÄYTTÄÄ LISÄRAVINTEITA JA MITÄ? MITÄ ETTE KÄYTÄ JA MIKSI? Multa ainakin valmentaja ihan ensimmäisenä kysyi, että mitä mieltä olen lisäravinteiden käytöstä. Vastasin, että ei mulla ole mitään sitä vastaan ja itse asiassa kyllähän mä käytin jo ennenkuin aloitin valmennuksessa. En ehkä ihan näitä kaikkia, mutta jotakin kuitenkin. Koska näytin vihreää valoa lisäravinteille, niin lista kasvoi kyllä kummasti. Joka tapauksessa, sen mitä suuhuni tungen, haluan tietää mitä se on ja miten se mahdollisesti vaikuttaa. Se miten se sitten vaikuttaa oikeesti, niin mene ja tiedä. Itse uskon kyllä rasvahappolisien, aminohappojen, kreatiniinin ja vitamiinien vaikutukseen. Eli näillä mennään edelleenkin ;) Ja jos nyt siellä lukijakunnassa sattuu olemaan joku joka ei tiedä mitä tarkoittaa lisäravinteet, niin sen verran voin kertoa, että niillä ei ole mitään tekemistä doping aineiden kanssa ;) Loput voitte opiskella vaikka internetistä :)              Lepopäivän puistoilua. Pentin bestis, koira jota on ihana ”mälvätä”, pikku Piina, belgianpaimenkoira 9kk :)              Rontit vauhdissa :D Rosi leikkii taas sähköjänistä keulilla :D              No muttas muttas mitäs tässä sitten tapahtuukaan? Päivi, eli minä ;) olen laittanut pitkästä aikaa kisakengät jalkaan :) Hyvä mä! Tänään oli salilla sen verran rauhallista, että sain Fustra loosterin ihan omaan käyttööni :) Tänään tiedustelin uudemman kerran Foreverin jumppasalin käytöstä ja kuulema sopimuksen mukaan. Okkei, maanantaina on sovittu, että meitsi on siellä kopistelemassa ;) Nyt on tullut käytyä Foreverilla taas vähän enemmän kuin Let´s Go Centerissä, koska olen paljon fillaroinut salille. Ja tuonne Foreverille on hieman pidempi lenkki, joten ihan kuntoilun kannalta. Mutta älkööt huoliko  Let´s Go Centerläiset  I´ll be back, viimeistään kun lomat on lusittu :) :) :) Lupaan sen!              Bodari poseeraa. Hinkkasin aika monta kertaa  t-kävelyä  tuossa salissa tänään. Ihan oli nyt pakko hieman verestellä kun huomenna on sitten ne viralliset treenit Forever Myllypurossa. Pikkasen piti hakea tuntumaa. Jalat ovat vaan niin hiivatin kipeet edellisestä etureisitreenistä, että pikkasen jännitti, että mitähän tästäkin tulee, mutta kyllähän sitä pystyssä pysyttiin. Lavalla tosin ei ois horjahduksiinkaan varaa, joten treenii treenii treenii, ei siihen muu auta kuulkaas.              Meitsin Bling Blingit :D Eilen surffailin netissä tsiigailee kisabiksuja. Mitä ja mistä niitä voisi hankkia. Okei, tiedän, mittatilaustyönä esim.  Biancaneveltä , mutta jotkut tilaa ns. blankot biksut ulkomailta ja koristelee itse. Ja tätähän tehdään ihan pelkästään puhtaasti rahan säästämiseksi. Kyllähän se ihan oikeesti ja rehellisesti pikkasen kirpoo ajatella maksavansa bikineistä sellaisen 600€ jos edes välttistä riittää :o              Reipas jumppari on saanut treeninsä päätökseen, sauna kutsuu :)  TÄNÄÄN  tuli siis treenattua  RINTA JA OLKAPÄÄT.  Huomiselle jää meitsin yksi lemppari, selkä ;) yes! Pääsen vähän antaa runtua Myllypuron raudoille :D              Minnes minä sitten eksyinkään. Niin, tosiaan, oli mentävä Tammiston Giganttiin käymään. Minä nimittäin ostin sieltä taannoin Canonin kameran ja kappas kun äkkäsinkin, että kyseistä kameraa myydään toisaalla halvemmalla. No minähän otin heti Giganttiin yhteyttä ja mulle korvattiin se erotus :) jei. Ei pöllömpää. Sain kyllä oikein hyvän vehkeen sopuhintaan :) en voi valittaa… enää :D Gigantista sitten Jumboon, koska mun oli ihan pakko pakko pakko ostaa kynsilakanpoistoainetta, että saan huomiseksi mun lomakynnet kuosiin :) Pieni evästauko oli siis tehtävä Piknicissä :) Mums mums, kanasalaatti oli tosi hyvää! Kiitos!              Mutta mitä muuta tapahtuikaan Jumbon matkalla ? Haha, Päivi eksyi Hairstoren kampaajalle. Juu-u. Vihreä valo vilkkui niin kutsuvasti, etten voinut olla menemättä. Hiukka muo jännitti kun mut esiteltiin mieskampaajalle, ulkolaiselle, joka kylläkin puhui ihan hyvää suomea, hieman murtaen :) Hetken mietin, että ööö… mitähän mä nyt oon tekemässä oikein. Mutta kun tämä mies alkoi hommiin, en voinut kuin hämmästellä sitä toimintaa. Varmaan ensimmäistä kertaa ikinä musta tuntui, että mä olen KAMPAAJALLA. Ensinäkin hän oli erittäin miellyttävä, kertoi mitä hän tekisi, antoi mulle mahdollisuuden päättää vaihtoehdoista ja sitten mentiin. Kun hän siinä teki työtänsä, mulle tuli ihan fiilis, että olin sille kuin tabula rasa josta hän loihti taideteosta. En voinut oikeastaan muuta kuin ihailla sitä saksien suhinaa :D Lopputuloskin oli kerrankin sellainen, etten miettinyt vetäväni pipoa päähän ja odottanut, että pääsen himaan laittamaan itse hiukseni ojoon :) Hän selkeesti näki musta päällepäin, mimmosta tyyliä edustan ja aika nappiin meni :)              Kevyt takapörrö :) Mutta totta tosiaan, tämä kaveri teki muhun sellaisen vaikutuksen, että kysyin hänen nimensä. Aijon mennä uudelleenkin!              Ja mukaan lähti sitten uusi vaha Hairstoresta ja Mavalan kynsilakka Anttilasta. No nyt on millä laittaa ;) haha.     Mutta että ei alituiseen paistaisi päivä tähän risukasaan, niin on mulla teille ikäviäkin uutisia kerrottavana. Nimittäin meidän Mauno kissa on sairas :( Olen tässä hiukka seuraillut sen toimintaa ja katsonut, että se käy aika taajaan potallaan. No, olen seurannut, että pissaa tulee ja ajatellut, että hmmm… jos sillä on ummetusta… mutta on kakkakin tullut, tosin aika kovaa sellaista :o Mutta tänään sitten asia valkeni selkeästi, sillä semmosta ravausta potalla ja munaskuiden nuolemista, ettei epäilystäkään. Kaverilla on mitä ilmeisemmin idiopaattinen kystiitti, eli pissatulehdus, johon ei tiedetä syytä. Tämä on kissoilla ikävän yleistä. Se mikä sen laukasee, on usein mysteeri, mutta tiedetään, että esim. stressi voisi olla taustalla. No ruokavalio on yksi syy, ehkä jopa aika yleinen syy, mikä aiheuttaa kissoille tätä. Kyseessä siis harvemmin on bakteeriperäinen tulehdus. Myös virtsakiteet on usein ongelman taustalla. Tätä epäilen myös meidän Maunolla. Minä surkimus kun olen syöttänyt sille toista ruokaa nyt loman ajan, yleensä Mauno on aina syönyt Royal Caninin Urinarya, juurikin tuon kyseisen vaivan vuoksi. Manulla siis on ollut struviittikideongelma vuosia vuosia vuosia sitten ja se on pysynyt täysin oireettomana aina näihin päiviin asti. Onneksi kotoonta löytyy lääkkeellistä helpotusta ja osaan palpoida kaverin rakon ja tarkkailla pissaamista. Jos kyseessä olisi virtsaumpi, meitsi lähtis piipaa piipaa päivystykseen, näin on. Siitä on nimittäin leikki kaukana jos kissan (tai kenen tahansa!) virtsatiet menee umpeen! Näitä tapauksia näkee aina toisinaan duunissa :/ ei kiva. Että näin. Toivottavasti Manu saadaan kuntoon. Huomenna ajelen duuniin hakee sille sen omaa ruokaa matkalla Myllypuroon, nih. Mutta ollaan kuulolla. Hei ny!    Body Fitness  elukat  kuvia  loma  suru  T-kävely  treenikuvia  viihde    Lue myös:             Kunto check !   07.07.2015             Mun Strömsö   29.06.2015             Fitness ei ole kirosana!   24.06.2015             Miksi aina minä?   10.06.2015             Hyvin menee mutta menkööt   20.05.2015             ETUREISITREENI = KUOLEMA          T-kävelyä ja selkää :)         6 vastausta artikkeliin ”Lauantaita päivää!”           Octavia    sanoo:        20.7.2013 22:20        Mauno-kissalle sympatiat, toivottavasti selviää pian mikä on vikana :( Kisuihin saa upotettua aika pitkän pennin, alkuvuodesta meni 360 euroa parin hampaan poistoon :( Miksei kissoil oo kelakorttia :D  Lisäravinteita menee, ylläri ylläri, ku apteekissa töissä, ni tuntuu et sitä tarvii koko ajan popsia jotain lisiä.  Aamuisin menee omega3, vihreätee-kapseli (antioksidantti + piristystä, kenties rasvanpolttoa?), c-vitamiinia 500mg, vahva B-vitamiini ja monivitamiini (tällä kertaa superfoodeja sisältävä Super+Total). Uskon, että kropan rasittaminen + arjen erilaiset stressitilat syö B-vitamiinivarastoja + extra C-vitamiinista tuskin on haittaa. Otan päivisin toisen annoksen omega 3. Yhteensä tulee n. 5 g omega3. päivässä. Ennen treenejä aminohappo-tabletteja, treenin jälkeen malto-hera-kreatiini-juoma. Illalla magnesiumsitraattia ja sinkkiä.  Jaksoittain käytössä glutamiini, jos tuntuu ettei treeneistä palaudu jne. Vihreä tee-kapselit kans aika jaksoittaisessa käytössä.  En käytä treenilatureita (kofeiini-beeta-alaniini-komboja). Kerran kokeilin ja se tuska hiki ja sydämen takominen ihan pelkästä paikallaan olemisesta riitti mulle :D Jos treeni-boostia tarviin, ni sit ihan kahvi/pari hörppyä energiajuomaa riittänee.  By the way, nice fleda! :p             Päivi    sanoo:        20.7.2013 22:55        Nonnih, aika samoilla linjoilla vedetään täälläkin lisäravinteiden kanssa. Mäkään en käytä treenilatureita, en ainakaan vielä ;) tänään jo hypelsin sellaista purkkia, mut kelasin, et njääääh, antaa olla, kyllä sitä tulee niin paljon kaikkea otettua, että jos niillä ei pärjää niin jo on kumma :D Ehkä joskus voin kokeilla. Sen sijaan ostin kyllä ihan urheilujuomatiivistettä, että voin laittaa treenijuomapulloon ;)  Manu kissa nukkuu rauhallisesti tällä hetkellä vessassa pesukoneen päällä :) Toivottavasti tulehduskipulääke ja antibiootti alkaa puremaan.  Ja hei kiitti hei, mulla on taas tämmönen peikkotukka, en taida päästä siitä yli :D               Pumpumkatti    sanoo:        21.7.2013 10:11        Jännä miten noi korot tuo heti reidet esille paremmin ku lenkkarit :) Hieno tukka! Sunkin tarvii varmaan pestä ja laittaa se joka päivä, jos haluut sen olevan ton näkönen? Siksi pipo? Se sun pipo sopii sulle kyl :)             Päivi    sanoo:        21.7.2013 11:22        Joo kyllä sen huomaa kun laittaa noi korkkarit jalkaan, että se ”näky” on heti parempi, varsinkin sivuposeerausasennossa, jossa kuitenkin pehvan pitää olla ”ylhäällä” ja reisikin erottuu paremmin ;) Siihen tuo korkojen käyttö osaksi myös perustuu ;)  Joo nythän mä kävin kynäsee tätä kuontaloa kampaajalla ja yllättvää kyllä, kun heräsin, ei nää nyt NIIIIN huonosti ole, mutta joo, siis yleensä AINA kastelen hiukset aamulla ja muotoilen ne jotenkin. Varsinkin tuo edellinen välivaike oli kyllä semmonen, että terve :D Pipo on aina helppo ratkaisu ja oikeastaan mä diggaan mun pipoista myös. Niitä on jo aika monta. Treenatessa käytän tuota ja se alkaa olemaan jo aika nukkavieru :D               Emmie    sanoo:        21.7.2013 20:21        Voi sä käyt tuolla salilla! Ehkä maailman parhain sali foreva. ;> Oon monesti ikävöinyt tonne takasin, mutta tulis vähän turhan pitkä ajomatka puntille joka pv :) Ps. Kiva blogi sulla! :)             Päivi    sanoo:        21.7.2013 21:12        Juu, ei tuo pöllömpi sali tosiaan ole. Kyllähän sieltä kaikki herkut löytyy :)  Hei kiitti, tervetuloa lukemaan :) Meitsi ainakin seuraa sun blogia jatkossa mielenkiinnolla :)        Kommentointi on suljettu.      Päivi
Annika Vainio

Lauantaita päivää! 20.7.2013 Päivi 6  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Nonnih, täällä sitä taas ollaan, hengissä ja hyvinvoipina :) hahaaa. Eilinen meni sitten lepopäiväksi. No mitäs sen väliä, tänään ois ollut lepopäivä, mut ei sit ollut kun oli eilen. Ihan sama, mä olen lomalla :D Joo ja ai miksi meni lepopäiväksi? No siksi, että oltiin kaverin kanssa koirapuistoilee dogien kanssa lähemmäs neljä tuntia :o Kun pääsin kotiin, söin, ja ajattelin, että vetäsen tohon soffalle hetkeksi aikaa pitkäkseni tasottelemaan mahaa :D Kuinkas sitten kävikään, taisin herätä siitä samasta asennosta siinä puoli yhdeksän aikaa illalla ja totesin, että hittojako tässä hikoilemaan :D Näin se homma etenee ;) ”Aamupala” :D No ei ihan kaikki mene aamusta, esim. B-vitamiinin ja Magnesiumin otan illalla, koska se kuulema helpottaa unen saantia ja antaa paremmat unet :) Totta vai tarua, mene ja tiedä, mutta näin kuitenkin teen. Samaten aminohapothan menee ennen treeniä ja treenin jälkeen… lepopäivinä kerran päivässä ja silleen. Jotainhan tosta vielä puuttuu, kuten esim. kalsium tablettia ei näyttäis olevan :D Mutta että summasummarum, aikamoinen setti menee kaikenlaista nappia naamaan päivittäin ;) KUINKA MONI TEISTÄ KÄYTTÄÄ LISÄRAVINTEITA JA MITÄ? MITÄ ETTE KÄYTÄ JA MIKSI? Multa ainakin valmentaja ihan ensimmäisenä kysyi, että mitä mieltä olen lisäravinteiden käytöstä. Vastasin, että ei mulla ole mitään sitä vastaan ja itse asiassa kyllähän mä käytin jo ennenkuin aloitin valmennuksessa. En ehkä ihan näitä kaikkia, mutta jotakin kuitenkin. Koska näytin vihreää valoa lisäravinteille, niin lista kasvoi kyllä kummasti. Joka tapauksessa, sen mitä suuhuni tungen, haluan tietää mitä se on ja miten se mahdollisesti vaikuttaa. Se miten se sitten vaikuttaa oikeesti, niin mene ja tiedä. Itse uskon kyllä rasvahappolisien, aminohappojen, kreatiniinin ja vitamiinien vaikutukseen. Eli näillä mennään edelleenkin ;) Ja jos nyt siellä lukijakunnassa sattuu olemaan joku joka ei tiedä mitä tarkoittaa lisäravinteet, niin sen verran voin kertoa, että niillä ei ole mitään tekemistä doping aineiden kanssa ;) Loput voitte opiskella vaikka internetistä :) Lepopäivän puistoilua. Pentin bestis, koira jota on ihana ”mälvätä”, pikku Piina, belgianpaimenkoira 9kk :) Rontit vauhdissa :D Rosi leikkii taas sähköjänistä keulilla :D No muttas muttas mitäs tässä sitten tapahtuukaan? Päivi, eli minä ;) olen laittanut pitkästä aikaa kisakengät jalkaan :) Hyvä mä! Tänään oli salilla sen verran rauhallista, että sain Fustra loosterin ihan omaan käyttööni :) Tänään tiedustelin uudemman kerran Foreverin jumppasalin käytöstä ja kuulema sopimuksen mukaan. Okkei, maanantaina on sovittu, että meitsi on siellä kopistelemassa ;) Nyt on tullut käytyä Foreverilla taas vähän enemmän kuin Let´s Go Centerissä, koska olen paljon fillaroinut salille. Ja tuonne Foreverille on hieman pidempi lenkki, joten ihan kuntoilun kannalta. Mutta älkööt huoliko Let´s Go Centerläiset I´ll be back, viimeistään kun lomat on lusittu :) :) :) Lupaan sen! Bodari poseeraa. Hinkkasin aika monta kertaa t-kävelyä tuossa salissa tänään. Ihan oli nyt pakko hieman verestellä kun huomenna on sitten ne viralliset treenit Forever Myllypurossa. Pikkasen piti hakea tuntumaa. Jalat ovat vaan niin hiivatin kipeet edellisestä etureisitreenistä, että pikkasen jännitti, että mitähän tästäkin tulee, mutta kyllähän sitä pystyssä pysyttiin. Lavalla tosin ei ois horjahduksiinkaan varaa, joten treenii treenii treenii, ei siihen muu auta kuulkaas. Meitsin Bling Blingit :D Eilen surffailin netissä tsiigailee kisabiksuja. Mitä ja mistä niitä voisi hankkia. Okei, tiedän, mittatilaustyönä esim. Biancaneveltä , mutta jotkut tilaa ns. blankot biksut ulkomailta ja koristelee itse. Ja tätähän tehdään ihan pelkästään puhtaasti rahan säästämiseksi. Kyllähän se ihan oikeesti ja rehellisesti pikkasen kirpoo ajatella maksavansa bikineistä sellaisen 600€ jos edes välttistä riittää :o Reipas jumppari on saanut treeninsä päätökseen, sauna kutsuu :) TÄNÄÄN tuli siis treenattua RINTA JA OLKAPÄÄT. Huomiselle jää meitsin yksi lemppari, selkä ;) yes! Pääsen vähän antaa runtua Myllypuron raudoille :D Minnes minä sitten eksyinkään. Niin, tosiaan, oli mentävä Tammiston Giganttiin käymään. Minä nimittäin ostin sieltä taannoin Canonin kameran ja kappas kun äkkäsinkin, että kyseistä kameraa myydään toisaalla halvemmalla. No minähän otin heti Giganttiin yhteyttä ja mulle korvattiin se erotus :) jei. Ei pöllömpää. Sain kyllä oikein hyvän vehkeen sopuhintaan :) en voi valittaa… enää :D Gigantista sitten Jumboon, koska mun oli ihan pakko pakko pakko ostaa kynsilakanpoistoainetta, että saan huomiseksi mun lomakynnet kuosiin :) Pieni evästauko oli siis tehtävä Piknicissä :) Mums mums, kanasalaatti oli tosi hyvää! Kiitos! Mutta mitä muuta tapahtuikaan Jumbon matkalla ? Haha, Päivi eksyi Hairstoren kampaajalle. Juu-u. Vihreä valo vilkkui niin kutsuvasti, etten voinut olla menemättä. Hiukka muo jännitti kun mut esiteltiin mieskampaajalle, ulkolaiselle, joka kylläkin puhui ihan hyvää suomea, hieman murtaen :) Hetken mietin, että ööö… mitähän mä nyt oon tekemässä oikein. Mutta kun tämä mies alkoi hommiin, en voinut kuin hämmästellä sitä toimintaa. Varmaan ensimmäistä kertaa ikinä musta tuntui, että mä olen KAMPAAJALLA. Ensinäkin hän oli erittäin miellyttävä, kertoi mitä hän tekisi, antoi mulle mahdollisuuden päättää vaihtoehdoista ja sitten mentiin. Kun hän siinä teki työtänsä, mulle tuli ihan fiilis, että olin sille kuin tabula rasa josta hän loihti taideteosta. En voinut oikeastaan muuta kuin ihailla sitä saksien suhinaa :D Lopputuloskin oli kerrankin sellainen, etten miettinyt vetäväni pipoa päähän ja odottanut, että pääsen himaan laittamaan itse hiukseni ojoon :) Hän selkeesti näki musta päällepäin, mimmosta tyyliä edustan ja aika nappiin meni :) Kevyt takapörrö :) Mutta totta tosiaan, tämä kaveri teki muhun sellaisen vaikutuksen, että kysyin hänen nimensä. Aijon mennä uudelleenkin! Ja mukaan lähti sitten uusi vaha Hairstoresta ja Mavalan kynsilakka Anttilasta. No nyt on millä laittaa ;) haha. Mutta että ei alituiseen paistaisi päivä tähän risukasaan, niin on mulla teille ikäviäkin uutisia kerrottavana. Nimittäin meidän Mauno kissa on sairas :( Olen tässä hiukka seuraillut sen toimintaa ja katsonut, että se käy aika taajaan potallaan. No, olen seurannut, että pissaa tulee ja ajatellut, että hmmm… jos sillä on ummetusta… mutta on kakkakin tullut, tosin aika kovaa sellaista :o Mutta tänään sitten asia valkeni selkeästi, sillä semmosta ravausta potalla ja munaskuiden nuolemista, ettei epäilystäkään. Kaverilla on mitä ilmeisemmin idiopaattinen kystiitti, eli pissatulehdus, johon ei tiedetä syytä. Tämä on kissoilla ikävän yleistä. Se mikä sen laukasee, on usein mysteeri, mutta tiedetään, että esim. stressi voisi olla taustalla. No ruokavalio on yksi syy, ehkä jopa aika yleinen syy, mikä aiheuttaa kissoille tätä. Kyseessä siis harvemmin on bakteeriperäinen tulehdus. Myös virtsakiteet on usein ongelman taustalla. Tätä epäilen myös meidän Maunolla. Minä surkimus kun olen syöttänyt sille toista ruokaa nyt loman ajan, yleensä Mauno on aina syönyt Royal Caninin Urinarya, juurikin tuon kyseisen vaivan vuoksi. Manulla siis on ollut struviittikideongelma vuosia vuosia vuosia sitten ja se on pysynyt täysin oireettomana aina näihin päiviin asti. Onneksi kotoonta löytyy lääkkeellistä helpotusta ja osaan palpoida kaverin rakon ja tarkkailla pissaamista. Jos kyseessä olisi virtsaumpi, meitsi lähtis piipaa piipaa päivystykseen, näin on. Siitä on nimittäin leikki kaukana jos kissan (tai kenen tahansa!) virtsatiet menee umpeen! Näitä tapauksia näkee aina toisinaan duunissa :/ ei kiva. Että näin. Toivottavasti Manu saadaan kuntoon. Huomenna ajelen duuniin hakee sille sen omaa ruokaa matkalla Myllypuroon, nih. Mutta ollaan kuulolla. Hei ny! Body Fitness elukat kuvia loma suru T-kävely treenikuvia viihde Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 ETUREISITREENI = KUOLEMA T-kävelyä ja selkää :) 6 vastausta artikkeliin ”Lauantaita päivää!” Octavia sanoo: 20.7.2013 22:20 Mauno-kissalle sympatiat, toivottavasti selviää pian mikä on vikana :( Kisuihin saa upotettua aika pitkän pennin, alkuvuodesta meni 360 euroa parin hampaan poistoon :( Miksei kissoil oo kelakorttia :D Lisäravinteita menee, ylläri ylläri, ku apteekissa töissä, ni tuntuu et sitä tarvii koko ajan popsia jotain lisiä. Aamuisin menee omega3, vihreätee-kapseli (antioksidantti + piristystä, kenties rasvanpolttoa?), c-vitamiinia 500mg, vahva B-vitamiini ja monivitamiini (tällä kertaa superfoodeja sisältävä Super+Total). Uskon, että kropan rasittaminen + arjen erilaiset stressitilat syö B-vitamiinivarastoja + extra C-vitamiinista tuskin on haittaa. Otan päivisin toisen annoksen omega 3. Yhteensä tulee n. 5 g omega3. päivässä. Ennen treenejä aminohappo-tabletteja, treenin jälkeen malto-hera-kreatiini-juoma. Illalla magnesiumsitraattia ja sinkkiä. Jaksoittain käytössä glutamiini, jos tuntuu ettei treeneistä palaudu jne. Vihreä tee-kapselit kans aika jaksoittaisessa käytössä. En käytä treenilatureita (kofeiini-beeta-alaniini-komboja). Kerran kokeilin ja se tuska hiki ja sydämen takominen ihan pelkästä paikallaan olemisesta riitti mulle :D Jos treeni-boostia tarviin, ni sit ihan kahvi/pari hörppyä energiajuomaa riittänee. By the way, nice fleda! :p Päivi sanoo: 20.7.2013 22:55 Nonnih, aika samoilla linjoilla vedetään täälläkin lisäravinteiden kanssa. Mäkään en käytä treenilatureita, en ainakaan vielä ;) tänään jo hypelsin sellaista purkkia, mut kelasin, et njääääh, antaa olla, kyllä sitä tulee niin paljon kaikkea otettua, että jos niillä ei pärjää niin jo on kumma :D Ehkä joskus voin kokeilla. Sen sijaan ostin kyllä ihan urheilujuomatiivistettä, että voin laittaa treenijuomapulloon ;) Manu kissa nukkuu rauhallisesti tällä hetkellä vessassa pesukoneen päällä :) Toivottavasti tulehduskipulääke ja antibiootti alkaa puremaan. Ja hei kiitti hei, mulla on taas tämmönen peikkotukka, en taida päästä siitä yli :D Pumpumkatti sanoo: 21.7.2013 10:11 Jännä miten noi korot tuo heti reidet esille paremmin ku lenkkarit :) Hieno tukka! Sunkin tarvii varmaan pestä ja laittaa se joka päivä, jos haluut sen olevan ton näkönen? Siksi pipo? Se sun pipo sopii sulle kyl :) Päivi sanoo: 21.7.2013 11:22 Joo kyllä sen huomaa kun laittaa noi korkkarit jalkaan, että se ”näky” on heti parempi, varsinkin sivuposeerausasennossa, jossa kuitenkin pehvan pitää olla ”ylhäällä” ja reisikin erottuu paremmin ;) Siihen tuo korkojen käyttö osaksi myös perustuu ;) Joo nythän mä kävin kynäsee tätä kuontaloa kampaajalla ja yllättvää kyllä, kun heräsin, ei nää nyt NIIIIN huonosti ole, mutta joo, siis yleensä AINA kastelen hiukset aamulla ja muotoilen ne jotenkin. Varsinkin tuo edellinen välivaike oli kyllä semmonen, että terve :D Pipo on aina helppo ratkaisu ja oikeastaan mä diggaan mun pipoista myös. Niitä on jo aika monta. Treenatessa käytän tuota ja se alkaa olemaan jo aika nukkavieru :D Emmie sanoo: 21.7.2013 20:21 Voi sä käyt tuolla salilla! Ehkä maailman parhain sali foreva. ;> Oon monesti ikävöinyt tonne takasin, mutta tulis vähän turhan pitkä ajomatka puntille joka pv :) Ps. Kiva blogi sulla! :) Päivi sanoo: 21.7.2013 21:12 Juu, ei tuo pöllömpi sali tosiaan ole. Kyllähän sieltä kaikki herkut löytyy :) Hei kiitti, tervetuloa lukemaan :) Meitsi ainakin seuraa sun blogia jatkossa mielenkiinnolla :) Kommentointi on suljettu. Päivi