15.11.2012 Kymmenen lempparia 15.11.2012 Heidi 24 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Sain marraskuun alussa Marilta haasteen listata kymmenen tämän hetkistä lempiasiaani. Kiitos, tämä oli mukava haaste! Innostuin jo silloin heti ja nyt vihdoin tulee toteutettua. Säännöt näyttää seuraavanlaisilta: 1. Listaa tämän hetken kymmenen lempiasiaasi. 2. Jaa haaste vähintään viidelle tykkäämällesi blogille ja ilmoita siitä heille. 3. Muista nauttia listaamistasi asioista mahdollisimman usein! :) Tässä oma listani, satunnaisessa järjestyksessä: 1. Skotlanti Tuskin tuli yllätyksenä. :D Tämä pitääkin sisällään sitten ihan kaiken mitä siihen liittyy, odotuksineen kaikkineen. Koko muutto ja miten asiat ovat sujuneet täällä päässä jo hienosti, holiday cottage, ajomatka, hotelliyö, asuntonäytöillä kiertely, kaikki uusi ja jännä. Listasinkin toisen blogin puolelle asiat mitä odotan eniten ja ne voi käydä lukemassa tästä . Sain toki myös tuliaisia Skotlannista kun mies siellä kävi – Lidlin muovikassi! :D 2. Mieheni ja meidän yhteiset jutut Arki vaan on parhautta mieheni kanssa. <3 Hulluttelut, liikuntaharrastukset, puuhastelut, kaikenmaailman tapahtumat joita kierrellään ja paikat joita nähdään, tämä täysivaltainen elämä hänen kanssaan.. No on parasta! <3 En voi sanoin kuvailla sitä ymmärrystä mikä meidän välillä on. Sen ansiosta meillä on ihan parasta huumoria. Heitellään kyllä puolin ja toisin ilmoille sellaista juttua, että muita voisi hirvittää. :’D Monesti mietimme, että onkohan kellään toisella sellaista kuin meillä. Toivon, että on. En ole koskaan ollut kenestäkään niin ylpeä kuin miehestäni. Se on lunta! :’) Vaeltamassa oltiin. <3 Tässä ollaan muuten F1 -kisoja kattelemassa. Tai justiinsa katteltu. 3. Aamut Kaikki taitaakin jo tietää, että olen aamuihmisiä. On ihaninta herätä silloin kun aurinko ja muu maailma vielä nukkuu. Aloitella treeniä silloin kun suurin osa vasta heräilee. Nähdä se luonnon herääminen joka päivä. Kiireettömät aamut, kunnon aamupala, iso kuppi kahvia, sohvalla lökötellen, aamutv:tä katsellen, monta tuntia yövaatteissa. Minä niin rakastan. 4. Liikunta Treenit sujuu hyvin, painoja saa lisätä, intoa piisaa ja itseään ei koskaan tarvitse pakottaa liikunnan pariin. Se on osa minua. Se auttaa mahdolliseen stressiin, se saa aivot tarpeen mukaan joko työstämään asioita tai unohtamaan hetkeksi kaiken. Se auttaa mahdolliseen väsymykseen, sillä se jos mikä piristää. Se auttaa mahdolliseen kiukkuun, sillä kiukulla saa ladattua suurempia painoja tai useimpia toistoja. Lopputuloksena on lähes poikkeuksetta hyvä mieli. Tarvitsen liikuntaa. Sekä mieleni että kehoni tarvitsee liikuntaa. Ei pakon vuoksi, vaan ihan puhtaasta halusta. Olen myös opetellut tällaiset esteettiset poseeraukset viime aikoina. :’D En pakon vuoksi, vaan ihan puhtaasta halusta.. HAHAA 5. Ruoka Ensinnäkin, ruoka on hyvää. Toiseksi, kokkaaminen on kivaa. Kolmanneksi, osaan tehdä ruokaa, josta tykätään valtavan kovin! Ruoka on suuri nautinto. Vaikka näen ravintoasian niin, että se on ensisijaisesti tarkoitettu keholle, se on nykyään ihan yhtä paljon myös mielelle, sillä makuja ei puutu ja ilman niitä kaikenmaailman herkkujakin syön herkkuja joka päivä. Hyvä ettei kuola lennä kun ajattelen aamupalaa. :D Tai iltapalaa.. Tai välipaloja.. Tai kasvispöperöitä.. Tai.. Tai.. Alkuviikolta. Mulla on tällainenkin essu. Hieno on, eikö? Kuva elokuulta. 6. Punainen tukka Goldwellin Elumen -väri on ihan uskomaton. Se vaan pysyy! 7. Turvottelemattomuus Viljatonta kokeilua takana jo kolme viikkoa. Keho ei ole koskaan tuntunut näin hyvältä. Ei kerää nestettä, ei turvottele, vatsa toimii paremmin = ei reagoi erinäisiin ruoka-aineisiin enää, joihin reagoi ennen poikkeuksetta. Enkä puhu pelkästään viljatuotteista, vaan hyvin laajalti monesta muustakin. Tää oli tänään. 8. Syksy Niin tykkään syksystä. Niin tykkään kyllä kaikista vuodenajoista. En manaa kesää, jos mun on liian kuuma. En manaa talvea, jos mun on liian kylmä. En manaa kevättä, jos.. manaako joku kevättä? :D Enkä manaa syksyä, jos sataa ja tuulee. Tykkään sateesta, tuulesta, usvasta. Herään henkiin. Tykkään raikkaudesta enemmän kuin paahtavista helteistä. Syksy sopii minulle. Ehkä minussa on paljon samaa kuin syksyssä, siksi se on kaverini. Myös kaikki suurimmat muutokset elämässäni on tapahtuneet syksyllä. Sama jatkuu tänäkin vuonna. Minulle syksy edustaa pitkälti muutosta. 9. Kirjoittaminen Nautin. Hirvittävästi. Tämä on ollut sama jo pienestä pitäen. Päiväkirjoja, tarinoita, runoja, kouluaineita, henkilökohtaisten asioiden purkamista, läheisille kirjoittamista, kirjeitä, sivukaupalla tekstiä koneella, käsin, itselle, toisille, miehelle. Jos jostain ajatuksesta en meinaa saada kiinni, alan kirjoittaa siitä ja se aukeaa. Oivallan asioita, menen syvälle menneisyyteen asti, löydän yhteneväisyyksiä, analysoin, käsittelen, muistan asioita, joiden luulin unohtuneen. Kirjoittaminen voi olla maagista ja satavarmasti terapeuttista. Myös kuntopyörää polkiessa voi bloggailla. :D Tänään kävi näin. Tosin keskityin lukemiseen, en kirjoittamiseen. 10. Täydelliset Naiset Joo! Telkkarista aikoinaan katselin satunnaisesti muutaman jakson, mutta tykkäsin. Sen verran, että boksit piti ostaa. Nyt niitä onkin katseltu alusta lähtien viime kuukaudet. Melkein joka päivä tulee katsottua vähintään yksi. Miehen onnistuin koukuttamaan tähän myös jo ajat sitten. Ennen katselin aina jakson crosstrainerin päällä, sitten kerran oikein sohvalta käsin ja pyysin miestä seuraksi. No, en katselen enää crosstrainerin päällä niitä. :D Ihan parasta laatuaikaa yhdessä tämäkin.. <3 (ja tätä seuraa heti kun koneelta irtoan! :’) Sitten! Haastan seuraavat blogsauttelijat: Monna , Anna , Janna , Jaanaba , Terksu , Eve ja Erica . Ja tietty kaikki muutkin, olkaa hyvät! Oon mä vielä hengissä! Oksat pois! 24 vastausta artikkeliin ”Kymmenen lempparia” Anna sanoo: 15.11.2012 17:07 Kiitos haasteesta, tartun siihen vielä tämän viikon aikana :) ps. Jos joku vielä väittää, että sie et eläis täysillä, niin kattokoon peiliin!!!! Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:37 Oleppa hyvä! Jään oottelemaan! :) Mutta kun enhän mä syö herkkuja ja viihdy tuntemattomien kanssa?! Hih. Kiitti! ;) Kyllä mä ainakin itse koen eläväni täysillä, enkä ihan ymmärrä, miten joku täysin ulkopuolinen voisi todeta mun puolesta, etten eläisi. Jaanaba sanoo: 15.11.2012 17:32 Kiitos, on kyllä mukava haaste. Määkin oon ehdottomasti aamuihminen, tykkään herätä vaikka kuinka aikaisin varsinkin silloin kun on vapaata. Mutta treenien suhteen oon muuttunut iltaihmiseksi pikku hiljaa. Toi että oman miehen kanssa viihtyy ja tekee paljon asioita ja voi puhua miten paljon vaan mistä vaan on ihan parasta. <3 Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:41 Mä kanssa tykkäsin tästä. Oli kivan erilainen tämmönen. Aamuissa on hirveästi parhautta. Semmonen kiireetön piiiiitkä aamu on parasta ikinä. Iltatreeneissäkin on puolensa, kuten kymmenen minuutin hoover :D Mutta taitaa noiden hartioiden vuoksi mulle olla parempia noi aamutreenit, kun ei vielä oo ihan väsyneet. Saas sitten nähdä, jos tää elämänrytmi tästä oleellisesti muuttuu ja aamuista tuleekin vaikka työpainotteisia, sitten pitääkin siirtyä iltatreeneihin vallan. Älä muuta sano. Se, että mies on sen kaiken muun lisäksi se paras ystävä, siinä on elämään parhautta niin maan perkuleesti. <3 Terksu sanoo: 15.11.2012 18:39 Voii kiitos haastamisesta :D Palaan asiaan viimeistään viikonloppuna! Tämä oli kyllä hyvää luettavaa!! :D Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:42 Jee, mä ootan täällä ja vahtaan kun haukka :D Ja kiva että tykkäsit! :) Eve sanoo: 15.11.2012 19:50 uujee, kiitos <3 yritän vastailla mahdollisimman pian kans tähän :) Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:43 Ollos hyvä vaan! <3 :) Eli sanoo: 15.11.2012 21:23 Muutatte Skotlantiin? :) Olen totisesti ollut blogipimennossa jo hetken aikaa! Mekin mietittiin muuten aikoinaan Skotlantia :) Ei paha vaihtoehto… Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:44 Hih, joo, kahden viikon päästä. :D Ei paha vaihtoehto ollenkaan! <3 Erica sanoo: 15.11.2012 21:30 Kiitti haasteesta! <3 Musta on aina kiva lukea näitä mut oon niin huono itse vastaamaan :D Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:45 Ole hyvä! <3 Ja minä kun aattelin, että tää ois ollut semmonen mistä oisit tykännyt niin että oisit tämän tahtonut ihan into piukalla tehdä :D Monna sanoo: 16.11.2012 06:14 Kiitos haasteesta! :) <3 Ja ihania juttuja sulla tässä! Ihanaa kun joku muukin tykkää syksystä! <3 Oot huippu! :) Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:46 Ole hyvä Monna! <3 Ja kiitti!! <3 :) Janey May sanoo: 16.11.2012 06:21 Keväällä manataan siitepölyä, jolle monet ovat allergisia. :) Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 06:48 Ai perkule, näin tehdäänkin :D Hmm. En voi sitten sanoa, etten manaisi kevättä jos oisin allerginen, kun en oo. Mutta ei kai sekään kevään vika ole.. Jotenkin asioiden manaaminen, mille ei mitään voi (kuten vuodenajat..) on jotenkin itselleni niin absurdia.! :’) Anonymous sanoo: 16.11.2012 10:47 Ei jestas mikä essu, meinasin pudota tuolilta kun ajattelin ensiksi: ”Mitää, kuka lisäis ittestään kuvan paita auki?” :D Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 17:30 :D :D Se on hieeeeno :D Tommosen mä sain vanhemmilta kun kävivät kylässä. :D Anonymous sanoo: 16.11.2012 11:41 Kiva postaus :) Luin parin päivän aikana melkein kaikki kirjoituksesi :) Erityisesti tykkäsin siitä, jossa kerroit että et ymmärrä miksi sinusta tykätään :D Tai itsellänikin on tullut sellainen jännä ristiriitainen tuntu, että osittain ärsyttää mutta osittain haluan lukea vaan lisää… Mutta ärsytyksistä on turha jauhaa, koska se ei muuttaisi sinua miksikään. Toisaalta ehkä parasta, että sinusta saa ärsyyntyä ja siitä voi kommenteissa puhua, eikä olla pelkästään tykkäävinään aina ja kaikesta. Ehkä suurin este oikean elämän tutustumiselle olisi se, että minulla on paljon tekemistä oman jämäkkyyteni kanssa (olen yes-nainen ja tuuliviiri), jolloin jämäkät ihmiset myös saavat aikaan mielistelyreaktion. Ja jos puolestaan alkaisin esittämään ehdottomia mielipiteitä, sekään ei olisi aitoa minua ja senkin varmasti huomaisit heti. En siis onnistuisi olemaan mieliksi ja se olisi kamalaa :D Tunnistan kuitenkin samoja piirteitä: minäkin olen pohjimmiltani erakko. Olen vasta viimeisen vuoden sisällä alkanyt hyväksyä sen ja pitää yksinolosta. Aiemmin yritin väkisin olla sosiaalinen ja kun se ei onnistunut, tunsin itseni huonoksi ihmiseksi. Mutta tämä onkin aivan ok :) Komea mies muuten ;))) No, mullakin on :D Mainitsit tuosta päivärytmistä, niin saanko kysyä millainen se muilta osin on? Olen itse osa-aikainen housewife Englannissa, ja olen tehnyt liikunnasta mahdollisimman pitkän ”ohjelmanumeron” salille kävelyineen ja suihkuineen, että se täyttäisi osan vapaasta päivästä. Bobby Jean sanoo: 16.11.2012 17:47 Kiitos! Tää oli kiva kommentti. :) On aina kiehtovaa tietää, millaisia mielipiteitä herätän, kun en vaan ihan kaikkea aina ymmärrä. :D On myös mahtavaa aina kuulla, että joku jaksaa koluta kutakuinkin koko blogin läpi! Pointsit siis sinulle! :’) En mä oikeassa elämässä ole ihan näin jämäkkä. :D Osaan olla hirvittävän päättämätön ja tuuliviiri myös, mutta nämä tietyt asiat tietysti aina on ja pysyy ja niissä olen vain ehdoton. Ja jämäkkä. :D Mutta ne on vain ne tietyt asiat. Moni varmaan mieltääkin niiden vuoksi mun koko persoonani ehkä hyökkäävämmäksi kuin se onkaan. Tai mieltää suvaitsemattomaksi. Loppupeleissä suvaitsen vaikka mitä. Tai olen ainakin suvaitsematta ihan hiljaa sitten vaan. :D Ihminenhän voi olla aivan loistava persoona, ihan vaikka eroaisi tärkeissä asioissa mielipiteiltään rajustikin. Yksi esimerkki on lapsuudenystäväni Suomessa. Se ainoa ystävä, josta tykkään niin perkuleesti! <3 Ja ei kyllä taideta juuri niissä suurissa asioissa nähdä samalla tavalla. Ehkä juuri siksi viihdyn hänen kanssaan niin loistavasti. Erakko -luonne oli minullekin aikoinaan vaikea hyväksyä. Kun sen sitten sanoi ääneen, sitä ymmärsi, että kyllähän sellainen saa olla. Ei siinä ole mitään pahaa. Ja yhtäkkiä ei enää tuntenutkaan pakkoa ja sen myötä paniikkia kaikenmaailman sosiaalisista kerääntymisistä ja kissanristiäisistä. Ei ole aina pakko mennäkään! Ja sehän on ok! :) Hihih, mä olen samaa mieltä että komia on mies! ;) Enkä oo tietenkään puolueellinen! :D Mä olen täällä ihan kokopäiväinen hausfrau, joten päivissä ei ihan selkeää rutiinia ole, mikä lohkaisisi noin ison yksittäisen osan kuin treenaaminen. Sellaista perustapahtumaa sitten vain, että ruokaa pitää tehdä ja siivoskelen kun tarvitsee ja kirjoittelen tietysti paljon. :) Miehen kanssa loppuaika, enemmänkin nykyään kun ollaan tällä hetkellä molemmat kotosalla. Vielä hetken saa nauttia siitä. <3 EPixie sanoo: 25.11.2012 16:22 Mietin, että pitäisikö tätä kommenttia kirjottaa vai ei, mutta oli tämä sitten jonkun tai kaikkien mielestä ns. pisteiden havittelua tai ei, niin kerronpa vain, että minä luin koko blogisi yhden päivän aikana läpi ja tästä on aikaa ööh… Pari kuukautta? Osaltaan johtuu ihan luonteestani, mutta myös siitä, että osaat vain kirjoittaa niin hyvin ja viihdyttävästi. Miksi päätin kirjoittaa kommentin? Koska haluan mielelläni tukea/saada hyvää mieltä sellaisille henkilöille, jotka omalla tekemisellään tukevat/saavat hyvää mieltä minulle, tahattomasti tai tahallaan. Bobby Jean sanoo: 25.11.2012 18:40 Woah! Oot mun sankari! :D On varmasti mennyt hetki koluta koko blogi läpi! Minä kiitän suuresti, on erittäin mukavaa että kerroit tämän. :) Ja kiitos kirjoitustaitokehuista myös! :) Ilahduin. Kivaa, että tämä toimii molempiin suuntiin. :) Mari sanoo: 24.11.2012 09:04 Jee! Niin paljon niin huippuja juttuja: kirjoittaminen, ruoka, syksy, aamut TURVOTTELEMATTOMUUS. Sitä osaa arvostaa varsinkin tämmöisinä aamuina, kun turvottaa. Ai piru. Yhdyn ylistyskuoroon: sun miehessä on kyllä just sitä karskiutta ja rosoa mitä pitääkin. Siloposket = nou nou! Bobby Jean sanoo: 24.11.2012 09:28 Joo kyllä nyt turvottaa täälläkin noista muista syistä.. :/ Huoh.. Ehkä sitten taas joskus saa tämän taas kohdilleen kun loppuu rautatabukuuri! Mua niiiiiin pakahduttaa, että toisetkin näkee sitä samaa kuin minä! <3 Nimenomaan fanitan tuota sänkeä niin maan perkuleesti ja sitä ei saa koskaan ajaa pois! Kommentointi on suljettu. Heidi
11.11.2012 Viikkotreenit, nuhapäivitys ja ruokajuttuja 11.11.2012 Heidi 47 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Sunnuntaita! Viikkotreenit on taas aika kasata saman postauksen taa. Tässäpä tuota: Maanantai: Ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet Kesto: 1:34 Keskisyke: 120 Maksimisyke: 167 Kulutus: 272kcal + Kävely ja juoksuspurtit Kesto: 46min Matka: 5km Keskisyke: 134 Maksimisyke: 184 Kulutus: 205kcal Tiistai: Selkä, hauikset, vatsa Kesto: 1:30 Keskisyke: 121 Maksimisyke: 166 Kulutus: 288kcal Keskiviikko: Jalat, vatsa Kesto: 1:30 Keskisyke: 114 Maksimisyke: 161 Kulutus: 255kcal Torstai: Ojentajat, olkapäät, vatsa + kyljet Kesto: 1:30 Keskisyke: 102 Maksimisyke: 148 Kulutus: 193kcal Loppuviikko lepoa Joo, tyngäksi se jäi kun kävin lääkärillä terveenä ja flunssaisena tulin pois. :D Mutta nyt jo helpottaa. Kuumettakaan ei ole ollut, vähän lämpöä vain ja sekin sieltä nopsaan laski normaaliin. Eilen kävin perinteisesti kaupassa ja hääräsin normaalisti ja olo oli jo terve. Tänään ei enää edes nenä vuoda ja lämpö tosiaan täysin normaali. Jokin pieni pikaflunssa (tai allerginen nuha?) oli vaan. Ehkä sitten huomenna taas treenien pariin, viimeistään tiistaina. Tänään taas voi jo hieroakin kahden päivän jälkeen, kun ei ole viitsinyt, jos jokin tulehdustila onkin kehossa ollut. Kaikki niistämiseen tarvittavat lihakset on hirveän kipeänä. Niska, hartiat, leuan alta rintaan.. Koko kaula on kosketusarka noista lihaksista. Ja vatsalihakset kanssa. Hyvää treeniä tuo niistäminen. :’) Viikon treenikuvituksena saa toimia maanantaisen lenkin maisemia, kun aika hyvin kaikki viikon lihaskuvitukset tuli käytettyä säästelemättä jo aiemmin. :D Nätti ilma oli. Tätä suoraa vetelin alas täysillä. Tykkään tosi kovin mennä ihan täysillä ja lopettaa justiinsa ennen kun sydän tulee rinnasta pihalle. Pitkiä vetoja ne ei ole, mutta sitäkin mukavempia. Ja polvikipuja ei seurannut, vaikka useamman pyrähdyksen tein. Nyt jo uskon, ettei niitä tulekaan enää liikunnasta johtuen. Oisiko ensimmäistä kertaa oikeanlaiset kengät jalassa. Alkukesällä niitä vielä tuli kun oltiin Springsteenin keikalla ja piti porteilta juosta sisälle. Silloin jalassa oli lättätennarit. Niissä ei luonnollisesti ole mitään juoksuihin sopivaa ominaisuutta olemassa. Toinen kuva onkin sen jälkeen kun jo palasin kotiin. Otettu meidän suihkuhuoneen kattoikkunasta. Muutenkin treenit meni tosi kivasti ja nousujohteisesti, painoja sai nostella vaikka missä ja toistot lisääntyivät. Omakin paino pomppasi puoli kiloa ylöspäin, alkaa enemmät plussat vissiin näkyä. :D No, vaa’alla ainakin, muttei muualla. Mikä on pelkästään positiivista, sillä nyt edelleen on keho nesteetön, eli tuo paino ei ole sitä höttöä kehossa, vaan jotain muuta. Normaalisti näen ja tunnen lisääntyneet kaksisataa grammaakin, kun se tulee heti ihon alle nesteeksi. Nyt vaa’an lukema tuli yllätyksenä, koska mitään turvotusta ei ole. Tosin en sitten tiedä paljonko tuohon vaikutti se, että pohjalla oli iltatreeni. Joka tapauksessa, tämä viljaton ja sen mukana tuoma nesteettömyys antaa mahdollisuuden siihen, että voin olla suuremmilla plussilla ilman vihaamaani nestepöhöä. Sekös on kivaa, koska syöminen on kivaa. Skotlannissa sitten kyllä muuttuukin ruokailukuviot. Rahkaa ei juuri myydä tai jos ravintoarvoiltaan hyvää löytyy, se on todella kallista verrattuna meidän alle 40 sentin purkkeihin. Tarkoituksena on ehdottomasti kokeilla kaurapuuroaamupaloja, kun noita hiutaleita (Quakerin) löytyy jos jonkinlaista. Mutta siitä sitten Skotlannissa enempi. Alle kolme viikkoa! Niin ja jos tykkää seurata siihen liittyvää tarinointia, sitä voi tehdä tämän linkin kautta. Sitten niitä ruokajuttuja. Aattelin kokeilla jotain uutta ja ostin kaupasta puoli kiloa ruusukaaleja ja puolen kilon parsakaalin. En yhtään tiennyt mitä niistä tekisi, mutta luotin päähäni, että jotain keksin niistä kokata. Vaikken ole koskaan ennen niistä mitään tehnytkään. En ole edes koskaan ruusukaaleja maistanut. Päädyin seuraavanlaiseen ruokaan: keitin parsat ja ruusukaalit suhteellisen kypsiksi ja tein niiden rinnalle kastikkeen. Kuullottelin ensin sipulia (renkaita) pannulla oliiviöljyssä ja tein erillisessä kulhossa itse kastikkeen. Purkillinen yrttivalkosipulitomaattikastiketta, pari valkosipulipalleroa puristettuna sekaan, puoli purkkia rahkaa, kasa mausteita (taisin käyttää mm. kuminansiemeniä, paprikaa, chiliä, currya, sitruunapippuria ja mustapippuria, basilikaa ja oreganoakin). Sitten pannulle sipuleiden kanssa kevyesti porisemaan. Päälle vielä tuoreyrttejä, tilliä ja persiljaa. Kun kaalit oli suht kypsiä, kaadoin veden pois ja laitoin ne kuumalle pannulle oliiviöljyyn vähän kärtsäämään, jotta niihin tuli kiva tumma pinta. Maustoin vielä vähän pippurilla ainakin. Jonkin aikaa saivat kärtsäillä siinä ja lopussa sekoitin ne tuonne kastikkeen sekaan. Sitten olikin valmista. Parsat imaisivat kastiketta kivasti itseensä ja maistui todella hyvälle. Ruusukaalit taas oli ihan yhtä hyviä. Näin ihmisenä, joka syö perunaa ehkä kerran tai kaksi vuodessa, mulle tuli noista mieleen peruna. :D Lautasella ne näytti tälle: ..ja seuraavana päivänä vähän jämiä omenasalaatin sekaan. Salaatti on siellä omenasilpun alla. Siinä taas überterveellinen sapuska ja keho kiitti. Jopa mies kiitti ja positiivisesti yllättyi taas, että kaalia vetelee tyytyväisenä napaan ja jälleen on todettu, että kun tekee epäilyttävistä ruoka-aineista omaan tyyliin sopivaa ruokaa, epäilyttävä ruoka-aine lakkaa olemasta epäilyttävä ruoka-aine. Olen jo aika monen ruoan suhteen onnistunut kääntämään miehen pään. ;) Onko teistä muuten kukaan pakottanut miehiänne syömään mun reseptien mukaan ruokia? :D Meillä on mies tätä miettinyt ja pyysi kysymään. Kieltämättä se nyt itseänikin askarruttaa, kun on puheeksi tullut. :D Treeneistä sen verran vielä, että maanantain kovat treenisykkeet oli helppo saada aikaiseksi sillä, että soitin ennen treeniä lääkärille varatakseni ajan, ja kun minä en puhu saksaa ja siellä puhutaan hyvin vähän englantia, niin tilanne ei oo sellainen maailman mukavin. Vaikka en etukäteen jaksanutkaan välittää tai stressata, niin siinä kun se puhelin hälyttää, niin alkaa sydän lyödä hyvinkin nopsaan. Mä sitten vihaan muutenkin hoitaa mitään asioita puhelimessa, edes suomeksi ja Suomessa, oli sitten mistä tahansa kysymys. Vaikka kampaaja-ajan varaamisesta. En tykkää puhelimessa pölötellä. Aina paljon mieluummin menen paikalle kasvokkain selvittelemään mitä tahansa asioita. Puhelinkammo. Joo, sai ne sykkeet kivasti tosiaan ylös sillä. :) Niin, ja loppujen lopuksi olin lääkärissä melkein tunnin liian aikaisin, kun ei siellä tosiaan englanniksi osattu kertoa aikaa ihan oikein. Fifteen ja fifty, iso ero mutta kirjaimissa pieni. Yhtä pieni se on saksaksi, fünfzehn ja fünfzig. Ei kumpikaan siis tajunnut sitä oikein. No, tuntia liian aikaisessa on parempi kuin tuntia liian myöhään. Ja tuloksetkin pelkästään pääpiirteittäin mukavia, joten kannatti käydä, vaikka flunssa tulikin. ;) Niin ja mahtui tähän viikkoon hooverissa se ennätyskin. Treenivihkoon se pääsi näin: Leppoisaa tai treenikästä sunnuntaita, mitä ikinä puuhastelettekaan. Katsotaan jos huomenna pääsen minäkin taas riehumaan. Ja isänpäiviä tietysti kanssa! juoksu kasvisruoka ruokaohje treeniviikko Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Viikko 51: Kun alkoholijuttuja mietin 20.12.2015 Toisen iltatreenin tunnelmat Oon mä vielä hengissä! 47 vastausta artikkeliin ”Viikkotreenit, nuhapäivitys ja ruokajuttuja” Senja sanoo: 11.11.2012 10:37 ihanilta näyttää noi lenkkimaisemat.jotenkin niin seesteisen rauhallista. ja hyvältä kuulostaa toi sun ruokavinkki. ite oon vasta lähiaikoina alkanut panostaa ruuanlaittoon (muutettiin pienestä yksiöstä kaksioon jossa on jopa siedettävän kokoinen keittiö) ja juuri näistä treeniblogeista saa ihan mielettömän kivoja vinkkejä. varsinkin täältä, kun paljon kasvissyöjälle sopivaa. kiitos siis siitä. itse olin flunssassa koko tämän viikon alun ja jouduin olemaan viisi päivää urheilematta. vaikka mun treenaaminen ei ole lainkaan yhtä tavoitteellista ja samalla tavalla intensiivistä, enemmänkin juoksen lenkkiä ja käyn jumpissa ilman mitään tavoitteita, oli silti aika kova paikka toi monen päivän paikallaann olo. valittelin poikkikselle, että ”noi treenibloggaajatkaan ei ole koskaan kipeitä, ne varmaan syö niin hyvin jnejne ja jos on kipeitä varmaan treenaa silti valivali” ja nyt sanoit, että sielläkin ollut flunssa ja lepäsit! nyt kun ajattelen, tietenkin lepäsit koska sehän on hullua kipeänä urheilla, se tuntuisi tosi pahalta sitäpaitsi.. jotenkin vaan tuli itelle semmonen olo että ”jopa sä” kenen saavutuksia ja kuntoa suuresti ihailen on joskus kipeä ja silloin levätään:) kauheen pitkä ja outo selitys, ehkä sait jutun pointin.:D Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 12:49 Kyllä tuolla peltojen keskellä on yleensä rauhaisaa. Silloin ikävää, kun lannoittavat niitä, pahempaa käryä saa hakea.. :D Mäkin oon pääasiassa vasta vuoden kokkaillut, en vielä ihan sitäkään, kun täällä piti oikein opetella, ei enää ollutkaan niitä pakastevihannespusseja kaupassa tai valmiskasvispihvejä tai muitakaan mitä oli tottunut syömään! Ja niin sitä piti opetella koko kokkailun taito. Jostain se itsestään syntyi ja nyt ei tulisi mieleenkään turvautua pääasiassa sellaisiin ruokiin, mitkä vaati vain lämmityksen. ;) Vaikka paljon niissäkin on terveellisiä vaihtoehtoja. Kyllähän se päätä vaatii, kun keho on tottunut liikkumaan ja yhtäkkiä pitää levätä. Ei se maailman helpointa ole, mutta mulle tosiaan ihan selkeä tapaus, että kun keho on kipeä tai muuten vain voimaton, silloin lepäilen. Uskoakseni myös ei loppupeleissä auta vaikka syö kuinka terveellisesti ja saa vitamiinit ja muut, kun treenaa kovaa niin vastustuskyky on varmaan aina vähän alhaisempi. Mulla vielä poskionteloissa sellaista ikuisuusvaivaa, jonka vuoksi jokainen pikkunuhakin hyppää sinne ja aiheuttaa tulehduksen. Nyt taisin (ehkä!) selvitä vähän helpommalla, nopeasti tuntui alkavan ja nopeasti loppuvan. Josko huomenna ois jo oireeton! :) Elisa sanoo: 11.11.2012 11:41 Meillä ainakin on mies ollut hyvinki epäileväinen joidenkin ruokalajien suhteen. Yleensä kyllä nämä käännytykset ovat tapahtuneet niin, että ensin teen (pakon edessä) jotain ”epäilyttävää” ruokaa vain itselleni, ja pakotan vain maistamaan. Seuraavalla kerralla syödäänkin yleensä jo yhdessä samaa :D Nyt tosin lähiaikoina, ehkäpä juuri näiden onnistuneiden kokeilujen kautta, tuo mieskin on alkanut luottaa hiukan mun ruoanlaittotaitoihin, eikä ole enää niin epäileväinen. Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 12:52 Hahaa, mä olen tosiaan päässyt tässä käännyttämisessä siihen pisteeseen, että mies luottaa mun kokkaustaitoihin. Saattaa olla, että entuudestaan ei voi sietää jotain ruoka-ainetta, mutta luottaa siihen, että mä teen siitäkin hyvää. :’) Joskus muinoin hän sen sijaan oli aina soittelemassa palokuntaa jo valmiiksi kun aloin kokkailla, eli pitkä matka on kuljettu tänne :D Onneksi tykätään nykyisellään samanlaisesta ruoasta! Ei tarvitse pakottaa edes. :’D Stay with me evelyn sanoo: 11.11.2012 13:36 Meil ei koske tikullakaa:D tosin tei ruuat ei oo epäilyttäviä mun liotettujen idätettyjen mössöjen rinnalla xD Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 18:53 :D Siinä saattaa olla epäilyttävyysaste hippasen korkeampi :’D Stay with me evelyn sanoo: 12.11.2012 04:32 Plus ne yleensä viel maistuu pahalle xD Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 06:42 Haha, siinä on jo haasteita myydä niitä :D Stay with me evelyn sanoo: 12.11.2012 12:41 Ja syyä xD Bobby Jean sanoo: 14.11.2012 07:47 Myyä ja syyä, ei oo heleppoo :D Vierailija sanoo: 11.11.2012 12:05 Ruusukaalia ostin minäkin ihan ekan kerran vasta tänä syksynä, ja voi kun oli hyvää! Jutun juoni oli keittää ne napakoiksi, sitten ottaa pois kattilasta, puolittaa ne ja paistaa vielä pannulla (öljyssä, voissa ,mitä nyt käyttääkin) rapsakan tuntuman aikaansaamiseksi. Lisäilin vielä hippuset suolaa, pippuria ja sitruunamehua. Superhyvää! Tunnustan vielä, että ohje on bongattu itse Gwyneth Paltrow’n kokkailuista ;D Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 12:54 Hui, mähän tein justiinsa noin! :O Meikähän on sielultaan siis Gwyneth Paltrow! :D Anonymous sanoo: 11.11.2012 17:13 Mä en tiedä, mikä tossa puhelimessa puhumisessa oikein on, mutta hitsi, että se saa munkin niskakarvat pystyyn! En todellakaan ole mikään puhelimessa höpöttäjä. Soitan vain, jos on ihan pakko ja on oikeasti jotain asiaa, enkä vain vaihtaakseni kuulumisia. Tuntemattomille (haastattelupyynnöt, lääkäriin soitot jne.) soittelua vältän viimeiseen asti. Vieraalla kielellä asioiden hoitaminen puhelimessa on ihan horroria. Kaipa kaikkeen tottuu, kun sitä tarpeeksi monta kertaa tekee, mutta tuskin tulen koskaan puhelimessa höpöttämisestä erityisemmin nauttimaan. Ruusukaalit! Niitä ostan huomenna! En ole koskaan maistanut, mutta nyt oon niin monelta jo kuullut kehuja, että pakko testata itsekin :) -A Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 18:57 Siis minäkään en ymmärrä mikä siinä on! Vaikka kuinka päättäisin, että mitään ihmeellistä ei asiassa ole, niin keho päättää toisin; mulle tulee aina hirveä hiki ja sydän hakkaa. Monesti, suomeksi tai muulla kielellä, kirjoitan ylös ihan ne yksinkertaisimmatkin pointit, mitä pitää muistaa sanoa tai käsitellä. Joskus ihan kokonaisia lauseita, alkaen itsensä esittelystä. Mä niiiiiiin vihaan puhelimessa asiointiaaahhhh.. Täysin eri asia on, jos mulle soitetaan, mutta se, että mä soitan.. se on jotain hirvittävää. Pressure! Joo, ruusukaalit! Mäkin ne bongasin alunperin pitkin blogeja, ja pakko oli sitten koettaa itsekin! :) Anonymous sanoo: 11.11.2012 20:15 No, just noin! Mulla on kaikki aloitusreplat aina kirjoitettuna paperille ylös (kuka oon (siis joo, mähän voin vaikka unohtaa oman nimeni :P), miksi soitan/mihin asia liittyy jne). Kai mä jotenkin pelkään, että siellä vastapäässä ei yhtään tajuta, mitä mä yritän oikeen selittää tai haluan sanoa :P Puhelimeen vastaaminen on tietty ihan asia erikseen, koska silloin se ”selitysvelvollisuus” ja periaatteessa koko keskustelun vetovastuu on sillä toisella. Näin mun aivot tuntuu asian järkeilevän…ihan hölmöä, mutta minkäs teet :P -A Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 06:44 Sama! Paperilla on ihan itsensä esittelystä lähtien kaikki. Vaikka en mä oikeasti edes uskoisi, että esittely menisi jollain tavalla koskaan pieleen tai nimeni unohtaisin, mutta se vaan pitää kirjoittaa siihen paperille.. Ihme touhua. :D Anonymous sanoo: 13.11.2012 17:09 Jee, ruusukaaleja maistettu ekaa kertaa eilen ja nyt niitä on jo uponnut kilon verran muun ruuan ohella :P Ei varmaan tarvitse sanoa, että pidän!! Uus lemppari”höyste” muun ruuan ohelle :) Nyt pitää vaan hieroa aivonystyröitä ja kehitellä kaikenlaisia eri versioita noista, niin ei makunystyrät kyllästy :) Kiitti inspiksestä! -A Bobby Jean sanoo: 13.11.2012 17:59 Jee, ole hyvä! :) Täällä kanssa syöty toistamiseen, toimii myös uunissa paahdettuina muiden kasvisten ohella! ;) Janna sanoo: 11.11.2012 18:09 Oon kateellinen sun treenivihosta, hahha! ;D Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 18:58 Haahaa! Niin kuuluukin olla!! :D Lälläslää :D Anonymous sanoo: 11.11.2012 18:18 Puhelimessa puhuminen ahdistaa muakin! Kaveri joutui kerran perumaan kampaaja-ajan puolestani, sillä en itse uskaltanut soittaa sinne… :D Sinulla on uskomaton kroppa ja blogisi on todella ispiroiva! Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 18:59 Mä en edes tiennyt että meitä on muita! Lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa moinen. Mistä lie sitten johtuukaan, että tämmösiä ollaan. :D Ja kiitos paljon! :) Anonymous sanoo: 11.11.2012 18:31 Mikä tuo puhelinkammo oikein on? Ihan normeilla tyypeillä se tuntuu olevan. Ymmärrän että siitä voi kärsiä jos omaa pahan puhevian, änkyttää tai kärsii paniikkihäiriöstä. Olen kuitenkin huomannut että ihan tavalliset tyypit angstaavat puhelimessa asiointia. Itse en kuulu tähän porukkaan. Otan aina mieluummin puhelimen käteen jos pitää asioida jossain. Suurin syy siihen varmaankin laiskuus. Työtehtävissäni puhelin on näytellyt niin suurta roolia, että puhelinkammo olisi vienyt kirjaimellisesti leivän suusta. Sympatiat kammoisille kuitenkin. Luulenpa että kammosta pääsisi vain pakottamalla poimimaan luurin käteen niin usein kuin mahdollista. Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 19:08 Mä en tiedä mikä juttu tää on, en edes ennen tiennyt että meitä on näin paljon :O Ei tosiaan ole mitään puhevikaa, änkytystä tai muuta, ihan sujuvasti osaan puhua, mutta jostain syystä se soittaminen on vaan kamalaa. Puhelun vastaanottaminen ei ole. Tiedä sitten mistä johtuu.. Mutta justiinsa ajanvaraukset, virallisten asioiden hoitamiset, kaikki tuommoiset.. Menisin paljon mieluummin paikalle varaamaan ihan vaikka sitä aikaakin! Olen kuitenkin kykenevä tekemään niitä puheluita, eli ei tää siis niitä estä, mutta kyllä vaan vihaan niitä tehdä.. Ja tottumiskysymys se varmaan on. Kaikenlaiseen tottuu. Mulla on lääkärikammo myös (ei tosin koske hammaslääkäriä) ja kun sitä Suomessa joutui juoksemaan vähän väliä selvittämässä noita kaulasuonijuttuja, kammo ajan myötä katosi. Sitten hetki käymättä lääkärillä ja seuraavaksi täällä Saksassa hakemaan ihan vain rokotusta (piikkikammoa ei ole sitäkään), niin hirveä paniikki oli taas. Tauon jälkeen paljon vaikeampaa, mutta kyllä sen ensimmäisen käynnin jälkeen on taas jo huima ero eikä enää kammota. :) EPixie sanoo: 11.11.2012 19:02 Mulle tulis ihan kauhea ikävä maitorahkaa, kun sitä tulee syötyä päivittäin ja siitä saa niin hyvää! Mutta, jospa sitten löytyy jotain yhtä hyvää (tai jopa parempaa!?!) tilalle. Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 19:10 Me elätellään toiveita, että iltapalarahka pysyisi kuvioissa, eli purkit päivässä! :) Tällä hetkellä menee yhteensä viisi purkkia päivässä, että kyllä siitä on varaa vähän vähennellä. :D Tilalle varmasti löytyy taas jotain superherkkua, olen luottavainen! Maailmaan mahtuu kuitenkin niiiiin paljon ehania sapuskoja! :’) Anonymous sanoo: 11.11.2012 19:22 Ei hätää, Skotlannista löydät varmasti uusia herkkuja, esim. haggis. ;D Mulla muuten itsellä pienoinen lääkärikammo. Verenpaineenmittaus on ihan hirveetä. Kaikilla kai on omat kammonsa, ja monesti vielä ihan sellaisia, joita ei ko. henkilölle koskaan kuvittelisi. t: puhelinkammoisuutta ihmettelyt. :) Bobby Jean sanoo: 11.11.2012 19:50 Hahaa, joo haggista vaan iltapalaksi ja aamupalaksi, ja taas on uudet herkut löytyneet. :’D Lääkärikammo taitaakin olla suhteellisen yleinen tämän puhelinjutun rinnalla. Jäin itse oikein nyt miettimään mistä tuo puhelinkammo oikeasti johtuu. Pitääkin oikein ottaa ajatus työn alle pohdittavaksi. :D Tuuli sanoo: 11.11.2012 20:24 Täälläkin yksi puhelinkammoinen! Mun on pakko aina ennen virallisia soitteluita pakko miettiä aloitusreplat valmiiksi, tai jäädyn totaalisesti. Kasvotusten asiat on pajon helpompi ja ennenkaikkea mukavempi hoitaa, vihaan puhelimessa puhumista. Ja oon muuten edelleen aika kade noista lenkkimaisemista. Itsehän tänään lenkkeilin pimeässä ja sateisessa loskakurasotkussa. Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 06:48 Voi vitsit, meitä on näin monta! Mä en yhtään tiennyt! Kasvotusten asioiden hoitamisen otan ihan satamiljoonaa kertaa mieluummin kuin puhelimen välityksellä asioiden hoitamiset.. Ja aloitusreplat ja kaikki muutkin löytyy multakin paperilta. :’) Ei oo helppoo! :D Ja ei hätää, kyllä täälläkin on jo monta päivää satanut ja ollut kolean harmaata! ;) Anonymous sanoo: 11.11.2012 20:37 Kyllä Skotlannistakin pitäisi kaikenlaisia fiksuja rahkoja löytyä, ja sitten tietysti kaikenlaisia paikallisia kivoja safkoja joita en enää edes muista x) Olen itse asunut Briteissä ja valinnanvaraa löytyy kyllä ruoka(kauppa)puolella jos jonkinlaista! Todellakin olen minäkin saanut mun miehen syömään kaikenlaista mitä on vannonut inhoavansa… Kummallisia päähänpinttymiä joita olen saanut purettua, jesh ;) Ja kiitti motivoivasta blogista! Innolla odotan mitä ruokaelämyksiä löydät Skotlannin päästä – rohkeasti vaan kokeilemaan kaikkia uusia juttuja! Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 06:54 Kyllä siellä tuntuisi olevan parisen varteenotettavaa vaihtoehtoa rahkoista, mutta hintatasohan niissä on jotain ihan muuta, joten jää kyllä yhteen purkkiin päivässä. Innoissaan täällä ollaan siitä ensimmäisestä/niistä ensimmäisistä kauppareissuista, että mitä kaikkea sieltä löytyykään! Siinä on oma kiva vivahteensa, kun pääsee kunnolla tutkimaan ja syynäämään ja etsimään kaupasta toiseen juuri sitä, mikä eniten miellyttää. Tosin kauppojen nettisivut ovat tässä tilanteessa jo auttaneet alkuun, hyvin on tuotteet esillä. Täällä Saksassa mentiin kauppaan ihan tietämättä yhtään, että mitä löytyy ja mitä ei. Shokkihan siinä tuli. :D Ja kiitos itsellesi! ;) She loved life sanoo: 12.11.2012 07:06 Puhelinkammoinen täälläkin! Pizzaa en tahdo tilata sitten millään, kampaaja-ajan varaan netissä, työasiat hoidan sähköpostilla niin pitkälle kuin mahdollista. Tuntuuhan se vähän järjettömältä, mutta minkäs teet :D Tosiaan jos jonnekin pitää söittaa, niin paperi ja kynä oltava käsillä ja ranskalaisilla viivoilla loogisessa etenemisjärjestyksessä tärkeimmät asiat siinä paperilla ja ensimmäiset lauseet mietittynä päässä valmiiksi. Omaa nimeäni en sentään kirjoita, mutta esim. henkilötunnus ja s-postiosoite on oltava siinä valmiina saatavilla, jos on oletettavaa että se toinen siellä langan toisessa päässä sattuu kysymään :D Mutta tosiaan, hienoa huomata etten ole ainut tällainen! :D Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 11:18 Ooo meitä niin on monta!! Paperi ja kynä on pakko olla edessä silloin, kun pitää tehdä puheluita. Ja koneella vielä kaikki mahdolliset auki, mitä vaan voi tarvita. :D Kalenterit ja justiinsa kaikki osoitetiedot ja sellaiset. Voi meitä. :D Anonymous sanoo: 12.11.2012 10:27 Täälläkin yksi puhelinkammoinen! Onpa meitä monta :) Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 11:19 Mä olen niin iloinen, että kirjoitin siitä, en mä osannut aavistaakaan että meitä on näin paljon! :) Anonymous sanoo: 12.11.2012 10:58 Sori nyt vaan, mutta pakko kommentoida että oikeastaan on ihan sama missä maassa sä asut. Et kuitenkaan millään tavalla laita itseäsi likoon tutustuaksesi tai sopeutuaksesi paikalliseen kulttuuriin. Syöt joka paikassa samaa ruokaa ja pysyttelet neljän seinän sisällä kuvailemassa täydellisiä vatsalihaksiasi ja treenailemassa omassa treenihuoneessa. Totta puhuakseni en ihan ymmärrä miestäsi, musta tuntuu että sekin on aikalailla supistanut elämäänsä sun myötä. En sano tätä pahalla, musta tuntuu kuitenkin että sä elät jotenkin säästöliekillä, et antaudu maailmalle ja niille seikkailuille mitä sillä on sulle tarjottavana. Ihmetyttää myös nää ihmiset jotka vaan tsemppaa sua siinä, eikä auta sua avaamaan silmiäsi jollekin muullekin. Joojoo tiedetään että tää on sulle vain treeniblogi mutta itsehän olen avannut täällä myös muuta elämääsi. Eikä noista sun muistakaan blogeista paista kovinkaan maailmalle avoin ihminen. Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 11:16 Awww. Sun mielestä mulla on täydelliset vatsalihakset. Kiitti. <3 Tuo kaikki muu, siihen voin vastata oikeastaan seuraavasti: Mun historiasta, mun mieheni historiasta, meidän yhteisestä historiasta, nykyisyydestä, tulevaisuudesta, meidän tunteista ja odotuksista ja mistään siihen liittyvästä, mistä luulet ilmeisesti jotain tietäväsi, et tiedä yhtään mitään. Ja sen vuoksi sun argumenttisi on pelkkää tyhjää täynnä. Ei pahalla, vai miten se meni.. Kyllä mä ymmärrän, että oot kateellinen siitä, että me toteutetaan yhteisiä unelmia ja reissataan ympäri maailmaa. <3 Voi sentään. Se varmasti ärsyttää. Anumaaria sanoo: 12.11.2012 17:30 On se mukava kun muut tuntee sut paremmin kuin sinä itse. ;) Hetken olen blogiasi lukenut, ja kadehtinut (vatsalihaksiesi lisäksi) asennettasi. Se, että sua ei voi tuntemattomien veemäisten nobodyjen mielipiteet ja sanomiset liikauttaa, vie sut vielä pitkälle. Jään ehdottomasti seuraamaan blogiasi, myös Skottiblogia. Asuin siellä hetkisen itsekin muutamia vuosia sitten. Luulenpa että tulet tykkäämään paikasta. Edinburgh oli oma tukikohtani, mielenkiinnolla odotan mitä teikäläiset siitä tykkäävät. :) Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 19:14 Näitä tosiaan riittää, näkevät tulevaisuuteenkin! ;) Eteviä. :D Kiitos paljon tuosta kaikesta, mitä kirjoitit, hyvälle mielelle tulin. :) Ja täällä kanssa fiilistellään, että kyllä sitä Skotlannissa viihdytään mainiosti. ;) Meidän määränpää on pohjoisessa Skotlannissa, ja jonnekin Aberdeenshiren alueelle päädytään. :) She loved life sanoo: 13.11.2012 10:49 Mä en nyt (taas) oikein ymmärrä. Käsitetään tässä nyt kaik yhes koos ensin, että blogi ei ole kenellekään koko elämä, eikä kata kaikkea siitä elämästä, vaikka lukijasta tuntuisikin, että tietää kirjoittajasta KAIKEN. Nyt kun tuo on käsitetty, voidaan yhdessä leikisti olettaa, että Ano klo 11:58 on oikeassa, eikä Bobby Jeanin elämään kuulu mitään muuta kuin nuo Anon mainitsemat seikat: neljä seinää, samaa ruokaa, treeniä päivästä toiseen ja peilin edessä pullistelua. Mitä sitten jos olisikin niin? Eikö silloin saisi asua muualla kuin siinä maassa mihin on syntynyt? Tarvitseeko olla superuloispäinsuuntautunut yksilö, että saa luvan ja kunnian asua ulkomailla, saatika nauttia siitä jos niin tekee? Eikö elämästä voi nauttia ilman, että antautuu maailmalle tai sen seikkailuihin ja laita itseään likoon tutustuakseen tuntemattomiin? Sekö on Ainoa Oikea tapa elää? Muita tapoja ei ole? Jos sattuu elämään ja nauttimaan näin, niin miksi ulkopuolisten pitäisi tulla väkisin avaamaan toisen silmät jollekin muulle tavalle elää? Mitä hittoa. Ja ennen kaikkea, mitä ihmettä se kenenkään Anon napaa kaivaa mitä muut tekee elämällään, miksi sellaisesta pitää tulla avautumaan toisen blogiin? Tuosta ei paista läpi mikään muu kuin se, että on yritetty vähätellä toista ihmistä ja hänen tapaansa elää OMAA elämäänsä (no, lisäksi toki paistaa läpi ääretön tyhmyys kun kuvittelee, että blogissa/blogeissa on tullut ilmi KAIKKI mitä BJ:n elämään kuuluu). En pysty käsittämään miten tuollaiset ihmiset elää itsensä kanssa. Tekisi mieli sanoa, että juuri tällaisen asioiden/käytöksen takia eläimet on niiiiin paljon parempia kuin ihmiset, niin seurana kuin lajina muutenkin. Miksi internetissä/Anonyymina on niin kovin vaikea käyttäytyä hyvin? Bobby Jean sanoo: 13.11.2012 18:13 Enpä olisi voinut paremmin asiaa itse kirjoittaa! :) Vaikka periaatteessa loppujen lopuksi näiden blogien kautta annan aika paljon itsestäni maailmalle, se on siinä suuressa kokonaisuudessa vain pienenpieni pintaraapaisu. Ehkä eniten ihmetyttää se, että kun miehestäni en ole antanut näihin lähellekään sitä pienenpientä pintaraapaisua, ollaan tietävinään hänenkin (ja meidän yhteisestä) elämästä hirvittävän syvällisiä asioita, joita en satavarmasti julkisesti koskaan jakaisi. Sanomattakin selvää, että toinen puoli anonyymin kommentista oli potaskaa ja toinen puoli oli sitä, että kun jotkut elää eri tavalla kuin hän, se on väärä tapa elää. Täytyy myös sanoa, että kun aletaan syyttelemään asioista joista ei mitään tiedä ja vedetään touhuun mukaan joku minulle rakas ihminen, ollaan sellaisilla vesillä että minä en kiukustu. Vaan minä raivostun. Että osaa olla ajattelematonta porukkaa. Minua saa haukkua miten tykkää, mutta jättäköön läheiseni rauhaan. Ensin mietin, että vastaan kyseiseen kommenttiin juurikin tuosta, että selvästi jonkun mielestä on vain yksi tapa elää ja jos elää toisella lailla niin se on väärin, siihen ei pidä rohkaista, pitää kertoa tälle väärineläjälle että eläisi toisella tavalla. En jaksanut kuitenkaan sitä selittää auki, mutta onneksi sinä jaksoit minunkin puolestani! :’) Hih, kiitos! En tosiaan voi olla pahoillani siitä, että eletään elämää ihan sillä lailla kuin tahdommekin elää (siis kyllä, miehenikin!). Ja perhana, että on muuten hyvää elämää! Anonymous sanoo: 12.11.2012 13:40 Kateudesta ei ole kyse. Olen itse reissannut paljon ja olen muuttamassa jo toista kertaa ulkomaille. Teen vain seikkailuni vähän toisenlaisella asenteella. Itsellä on pyrkimys opetella maan kieli ja tutustua paikallisiin sekä paikalliseen kulttuuriin. Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 13:41 Niin ja kappas, olet nyt oppinut jotain lisää – siis ihmisiä on erilaisia! :O Solei sanoo: 12.11.2012 15:47 Olemme tosi onnellisia teidän uusista suunitelmista. Hienoa! Paljon Onnea! Toivon että Skotlanti on sinulle ja teille, parempi paikka elää kuin Saksa. Kuinka raskitkaan jättää Alpit? Minua on aivan surettanut kun olen lukenut noita sinun kirjoituksia kuinka koit alkutaipaleen täällä. Olisin halunnut auttaa. Tarjosin sinulle apua ja seuraa mutta,..lämpimin ajatuksin. Me ihmiset olemme sitten niin erinlaisia. No,se on rikkauttakin. Meillä tulee kohta kaksi vuotta täyteen tätä rikasta elämää. Mieheni on aloittanut uudet työt saksalaisessa firmassa ja olemme oikein tyytyväisiä asiasta. Hän on super-mies, saksankielikin menee aina vain paremmin. :) Vieläkin usein ihmettelen tätä suurta unelmien täyttymystä että pitkäaikainen unelma täyttyi. Mehän on alusta asti oltu hirveän uteliaita kaikesta, kaupungeista, kylistä, nähtävyyksistä, ruvasta,,. Varmasti ensimäisen kolmen kuukauden aikana kiertelimme lähikin seutuja enempi kuin monet suomaliset kymmenessä vuodessa täällä. :) Kun asuntoauto hankittiin sittenpä on joka toinen viikonloppu oltu reissussa. Ihan vaikka 100km päässä. Nyt meni kesä että oltiin melkein kokoajan reissussa ja siihen vielä näyttelyitä.:) Italiaankin on tehty tälle vuodelle neljä reissua ja viimeisin yli kolmen viikon reissu. Reilu kaksi viikkoa sitten tultiin sieltä helteestä. Kissatkin nautti kovasti reissussa ja heillä oli paljon mielenkiintoista seurattavaa, toisia kissoja, oravia, sorsia ja muita lintuja sekä upeita maisemia Välimerta myöten. Paljon on koettu ja nähty mutta paljon on vielä kokematta ja näkemättä. Eikä ole vielä tarpeeksi reissattu. :) Tuota sinun kokemaa kieli asiaa olen paljon miettinyt. Itsehän en osaa englantia kuin sanoja ja saksaa vielä vähempi. Ja kun on lukihäiriö, kielten oppiminen on vaikeaa. Ajattelen että pikkuhiljaa opin, edes sanoja. Alusta asti olen kulkenut yksinkin rohkeasti kaupassa, eikä ole mitään ongelmaa. Opettelin tervehtimään ja englanniksi sanomaan että en osaa puhua saksaa enkä englantia kun tulen Suomesta. Ja sitten puhun ystävällisesti Suomea ja muutama sana saksaa ja englantia väliin. :) Hyvin usein käy noin enkä ole kokenut sitä ongelmana. Aina saan ystävällisen kohtelun ja hymyilyä, kun kuullaan että tulen Suomesta. Puhutaan välillä eri kieliä mutta silti ymmäretään toisiamme. Tietysti vähän kärsin tuosta kun kovana jutteliana olisi niin mukava enempikin jutella. Saisin vielä enempi irti tästä rikkaasta elämän vaiheesta mutta pikku hiljaa enempi. Nautin siitäkin kun istahdan johonkin kaupungilla ja katselen ja kuuntelen ympärilläni olevia ilosia ihmisiä, se on aivan tarttuvaa. Ymmärrän kyllä sinun kieli asian jos haluaa työelämään. Minä nautin tästä kotirouvana olosta suunattomasti. Jos meillä ei olisi karavaanari- ja näyttely harrastusta niin silloin voisivat päivät käydä välillä tylsiksi mutta kun on koti ja kulkupeli joita siivoaa ja laittaa, tekemistä riittää ja illalla voi miehen kanssa sitten viettää laatuaikaa. Kevällä Suomessa käydessä vain vahvistu se ettei sinne takaisin halua ja sieltä ainoastaan kaipaa aikuisia Lapsia. Hyvää matkaa ja onnea paljon uuteen elämän vaiheeseen!! :) Toivottavat Karavaanarit toiseltapuolen kaupunkia ps. oho, tulipa tästä pitkä. Solei sanoo: 12.11.2012 16:05 Sori, laitoin tämän väärään paikkaa. Bobby Jean sanoo: 12.11.2012 16:16 Ei hätää! :) Vastailin jo tänne: http://toluckytown.blogspot.de/2012/11/aikataulua-ja-matkasuunnitelmaa.html ;) Kommentointi on suljettu. Heidi
9.11.2012 Toisen iltatreenin tunnelmat 9.11.2012 Heidi 8 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Eilen oli siis se toinen (poikkeuksellinen) iltatreeni. Tällä kertaa touhu alkoi vain kuuden minuutin hooverilla, verrattuna edelliseen kymmenen minuutin hooveriin. Hartiasärkyyn piti luovuttaa. Ojentajat/olkapäät/vatsa/kyljet oli vuorossa. Eteenpäin mentiin ojentajissa, olkapäissä viparit pysyi samassa, mutta pystypunnerruksessa kärsittiin. Ekalla meni yksi enemmän kuin viimeksi, mutta tokalla ja kolmannella ei noussut, vaan jäi alle viimetreenin määrien. Ei ehkä tuon alueen treeni ole illalla kovin hyvä, kun siinä on koko päivän ollut hartiat korvissa, voimat on siltä alueelta illalla jo loppu. Aamuisin taas on pohjalla illan hieronta ja yön lepo. Viparit (ilmeellä :D) sivuille, alas, eteen, alas. Ja uudestaan. Vitosen levypainot käsissä. Hankala pitää niistä kiinni, sattuu sormiin. Kokeilen ensi kerralla kutosilla, niihin oisi oikein mukavat käsipainot. Voi kyllä olla, ettei nouse. Viime treenissä pystypunnerruksessa (tangolla) sain 11-9-9 26,9kilolla. Nyt ensimmäisellä tuli siis yksi enemmän ja muut kärsi, 12-8-6. Aika paljonkin kärsi siis. Ei vaan noussut. Onneksi ojentajissa mentiin melkein kohisten eteenpäin ja fiilikset jäi positiivisen puolelle! Vatsojakin tein. Vähän varioin sitä perinteistä jalkojen nostoa penkillä maaten, ja nostin pyllyäkin ilmaan. Ihan parasta laskeutua sieltä alas taas hiiiiiitaasti.. En oo kyllä varma onko nää kuvat järjestyksessä. Tossa saattaa olla kaikissa kuvissa ylösvienti menossa, eikä alastulo. :D Eli järjestys lopusta alkuun, näin menee jalat ylös! Erilaista valaistusta ja iltamassua. Ennen – jälkeen. Jos ei muuta, niin tukka ainakin meni sekaisin. Eilen sitten hyökkäsikin nenä täyteen räkää, ihan tuntui tyhjästä tulleen. Yöllä heräsi siihen, miten sitä valui pihalle. Olkaa hyvät vaan tästä infosta.. :’D Ihme juttu. Viimeksi sain jonkinsortin flunssan (kaikki muistaa pähkinäepisodin? :D) sen jälkeen, kun kävin eräällä tietyllä klinikalla tapaamassa erästä tiettyä erikoislääkäriä. Tällä kertaa kävin samaisella klinikalla kuulemassa tuloksia samaiselta lääkäriltä – ja jo alkoi taas nokka vuotaa. Tänään aamulla oli vähän lämpöä. Joten lepoa nyt sitten. Onneksi tuli nyt, eikä loppukuusta muuton aikoihin. Ja onneksi tuolla lääkärillä ei enää pidä käydä. :D Toisella kylläkin, taas tuloksia kuulemaan. Jospas en toisi sieltä kotiin sitten muuta kuin niitä tuloksia. Perjantaita ja viikonloppuja! ojentajatreeni olkapäätreeni Lue myös: Viikko 48: uupunut 30.11.2015 Viikko 35: ruokahaluton herkuttelija 30.08.2015 Salin ensimmäiset kuukaudet: liikkeet kuvineen 31.07.2015 Viikko 30: vatsakipuinen keventelijäepäonnistuja 26.07.2015 Viikko 27: spiroergoselviytyjä, kannikankasvattaja ja herkuttelija 05.07.2015 KYMMENEN! EN KESTÄ! Viikkotreenit, nuhapäivitys ja ruokajuttuja 8 vastausta artikkeliin ”Toisen iltatreenin tunnelmat” Eve sanoo: 9.11.2012 12:08 Ihme lääkäri kun sieltä lähtee kipeempänä kun mennes :D Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 12:25 No niinpä. :D Terveenä meet ja kipeenä tuut pois. :D Anna sanoo: 9.11.2012 13:10 Sinne lääkärille ei selvästikään pitäis mennä ;) Olit tänään taas mielessäni ;) Tosin 3*yhden minuutin hooverit ovat vähän eri luokkaa siun kymppiin verrattuna :D Mutta tästä on hyvä lähteä. Plus että oisin vatsan kannalta kestänyt varmaan pidempäänkin, mutta alla ollut olka-hartia -treeni tuntui sen verran, että juurikin tuo siunkin mainitsema hartiasärky stoppasi miunkin hooverit (niin no joo, siulla vasta kuuden minuutin jälkeen ja miulla jo yhden, mutta joka tapauksessa :D)! Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 19:01 No enää en kyllä mene :D Hihih, 3xminuutti on kelpo! Ja jostain mäkin olen aloittanut. Muistaakseni puolesta minuutista.. :’) Pikkuhiljaa kestot on siitä kasvaneet! Mutta se on kyllä tyhmää, kun pitää lopettaa touhu johonkin epäoleelliseen, että massu jaksaa mutta muut paikat prakaa. Hööh! Anonymous sanoo: 10.11.2012 13:29 Saanko kysyä että miten treenaat sun kyljet? Ku mulla on semmonen ongelma et mulla on ihan kamala kapeet kyljet (ihan ku ois kylkilihakset jätetty kropasta pois :’D). Oon tehny sitä kylkihooveria 2 min molemmille kyljille ja 3 min perushooveria ja ne kyljet vaan ei halua muodostua mitenkää :D Anonymous sanoo: 10.11.2012 13:38 ^^ Vielä kylkiongelmainen anonyymi lisäää että kuntosalilla teen myös kiertoliikkeitä laitteella :) Bobby Jean sanoo: 10.11.2012 13:42 Heips! :) Minä vannon side bendin nimeen, eli tämä liike: http://www.exrx.net/WeightExercises/Obliques/DBSideBend.html Muuta en kyljille tee, ja tuossa kunnon painot! Mulla on noin 30 kiloa siinä. Kunnon paino oisi kyllä jo varmasti esimerkiksi 10-15 kiloakin. :D Vapaata kättä pidän lanteilla, toisin kuin tuossa kuvassa. On ihan hirvittävän tehokas liike! Anonymous sanoo: 10.11.2012 15:25 Kiiitos ! :) Kommentointi on suljettu. Heidi
8.11.2012 KYMMENEN! EN KESTÄ! 8.11.2012 Heidi 44 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Eilen ja tänään on hyvin poikkeuksellinen treenipäivä. Kyseessä on nimittäin iltatreenit ! Tällaista ei ole tapahtunut sitten.. ööh.. no, jokuseen vuoteen. Olen toki mm. yövuorojen vuoksi treenannut illalla, mutta se on ollut sitä minun aamuani. Nyt olen herännyt normaalisti viideltä, mutta treenaan vasta illalla. Syynä näihin kahteen erikoiseen päivään on ollut aamupäivän tapaamisia, asioiden hoitamisia, muuttoon liittyen. Normaalisti, jos tällaisia päiviä on ollut yksi silloin tällöin, olen jättänyt treenin vain tekemättä. Olen sen niin vahvasti sitonut siihen aamupäivään. Sen jälkeen pääsee aina mukavasti suihkuun ja aloittamaan päivän energisenä ja liikunnat on jo siinä vaiheessa hoidettu. Tuo sopii minulle hirveän hyvin! Eilen kuitenkin tiedossa oli toinen samanlainen päivä tälle päivälle, joten en viitsinyt skipata treeniä kahtena päivänä (tai edes yhtenä), varsinkin kun tiedossa on nuo muuton aiheuttamat uudet kuviot muutenkin, jolloin tulee treenattua eri tavalla kuin nyt. Joten nyt tekee mieli paahtaa menemään täysillä, kohta ei oo ees tankoa! :D Eilen oltiin kotona takaisin jo puolen päivän aikoihin, joten koko loppupäivä oli aikaa. Mutta koska olen niin tottunut aamutreenailija, tuntui vireystaso olevan huomattavasti alempana iltapäivästä kuin aamupäivästä. Mietin pitkään tuleeko siitä yhtään mitään. Niskakin jumittaa, väsyttää.. Energiaa ei tuntunut juuri olevan. Ja miten ihmeessä päivän syömiset pitää ajoittaa?! :D Ihan sekaisin koko rytmi, kun treeni hyppääkin illalle. Pitkään siinä vaihdoin mielipidettäni treenaanko ollenkaan. Jostain pomppasi yllättäen joskus viiden aikoihin energiapiikki kehoon ja lopulta päätös oli helppo; hell yeah! Edessä oli jalka-/vatsatreeni. Ja miten se sitten alkoi? NO KYMMENEN MINUUTIN HOOVERILLA. WTF?! YARRRR hihih Aloitan jokaisen treenin aina hooverilla. Ennätykseni on seitsemän minuuttia, minkä olen tehnyt kerran. Normaalisti olen siinä viisi minuuttia. Nyt minuutit vain etenivät ja mihinkään ei tuntunut ottavan liiaksi, jotta olisi pitänyt lopettaa. Aloittaessani oli tarkoitus siihen viiteen minuuttiin taas tähdätä. Sitten se menikin jo ohi. Mietin, että kuusi tänään. Kun kuusi oli täynnä, päätin että sivutaan ennätystä ja ollaan seitsemän. Seitsemän minuutin kohdalla oli jo selvää, että yli mennään. Päätin tähdätä yhdeksään. Ja silloinkin vielä oli puhtia! Keho kyllä tärisi, muttei voimat kaikonneet. Miehen kanssakin vaihdeltiin kuulumisia siinä kesken kaiken, kun niin kauan meni. :D Kymmenen minuutin kohdalla sitten lopetin. En tiedä kuinka kauan olisin voinut lopulta olla, mutta pelkäsin niin niskani puolesta, kun hartioihin se nyt joka tapauksessa ottaa. Normaalisti hooverin jälkeen mulla sattuu rintarankaan ja etureisiinkin, kun siinä tulee oltua kuitenkin suhteellisen pitkä aika. Nyt vain nousin siitä ja olin ihan suu auki, että mitä tapahtui. Ja missään ei tuntunut mitään, sykekin alhainen. Siis iltatreenithän rulettaa! :D Yksijalkainen peukkumonsteri Jalkatreeni meni sekin loistavasti. Eipä tuon jälkeen pysäyttänyt enää yhtään mikään! Kyykätessä kun nousee kantapäät ilmaan kun menen kovin alas, niin keksin siihenkin ratkaisun (kun mitään laudanpätkää ei just nyt oo saatavilla kantapäiden alle). Käsipainojeni 2,5kg:n vinyylilevyt on sopivan kokoiset ja napakat kenkieni alle ja liukastumisriskiä tai muuta ei siinä ole, joten kokeilin tuolla keinoin. Ja sekin meni loistavasti! Tasapainoon ei pitänyt enää keskittyä, pystyi keskittymään ihan siihen liikkeen suorittamiseen. Mustat kengät, musta kumimatto, mustat vinyylilevyt, mustat säärystimet, keinovalaistus.. Jaa miten niin ei erota? :’D Ja ihan pikkasen läheltä kameraa menee tanko! :O Muitakin liikkeitä tein ihan kunnon meiningillä, kuten leg curl on ballia: Kyllä tätiä hapotti! Ja sitten hymyilytti! Alusta loppuun oli kyllä puhtia ja tekemisen meininkiä. Olin ihan huippufiiliksissä. Myös todella yllättynyt, kun tosiaan ajankohta oli minulle aivan vieras. Olisi harmittanut, jos olisin treenini skipannut. Tänään ei sitten tarvitse edes harkita. Kyllä varmasti treenaan. Katsotaan kuinka suosittu tästä iltatreenistä mulle tuleekaan.. Iltatreenit rulaa sittenkin! Kymmenen minuutin hoover!! Lopussa uupunut, mutta tyytyväinen treenari. jalkatreeni vatsalihastreeni Lue myös: Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 51: Kun alkoholijuttuja mietin 20.12.2015 Viikko 49: Kun energia palasi rytisten 06.12.2015 Viikko 46: prässienkkoja ja hullutteluja 16.11.2015 Viikko 45: valmis kontti 09.11.2015 Tulevia treenikuvioita Toisen iltatreenin tunnelmat 44 vastausta artikkeliin ”KYMMENEN! EN KESTÄ!” Anonymous sanoo: 8.11.2012 13:58 10 min hoover! No huh huh, nainen. Hiljaiseksi vetää. Ei tohon muuta osaa sanoa :O …paitsi, että pakko kokeilla tänään samaa ite, niin kahjolta toi kuulostaa :D Varmaan kuolen parin minuutin kohdalla, koska en hoovereita pahemmin harrasta. Eli jos musta ei enää kuulu mitään, niin… :P -A Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 14:09 Hihiih, tsemppiä! :D Raportoi sitten miten meni! Ja mä toivon, että tosiaan palaat raportoimaan! :D NinniM sanoo: 8.11.2012 14:23 Kymmenen minuuttia!?! Jumankauta nainen! Mieletöntä!! :) Heh, mä oon kerran kokeillu, että kuinka kauan voisin olla ja 2,5 minsan jälkeen lopetin. Kädet väsyi, ei enää jaksanu. :D No on sulla kyllä vatsalihakset ja muutkin lihakset sellaisessa kunnossa, että ollaan kuin yö ja päivä. :D Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 14:45 Heh, kiitti. :D Kyllä mä olin ihan yhtä hämmästynyt tosin. :D Mä annan kaiken kunnian ajankohdalle! ;) Johki sanoo: 8.11.2012 14:28 Käytätkö jotain painoa selällä? Joskus voimaharjottelun alkutaipaleella mainitsin hooverista mun PT:lle kun muistan kans jonkun kertoneen että menee hooveria yli 5 minsaa – kysyin siis että hui tarviiko noin kauan pysyä niin hän sanoi et jos alkaa mennä kovin pitkäksi niin silloin kannattaa laittaa vaikka levypainoa selälle. Mä koen hooverin aika tylsäksi, en varmaan edes malttaisi olla 10 minsaa :) Toisaalta mulla on nyt hooverit yhen treenin päätteeks triplasarjassa, siinä vaiheessa mehut jo niin pois että turha toivo edes 5 min… Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 14:47 Joskus käytin kymmenen kilon levypainoa, mutta jo sen saaminen makuuasennossa hyvään kohtaan selän päälle oli urheilusuoritus itsessään, joten luovutin. :D Ilman siis mennään! Tylsää mullakin tuossa tuli ja silloin onkin oiva aika pyytää miestä vaihtamaan tuoreimpia kuulumisia siihen viereen. :’D Anna A sanoo: 8.11.2012 18:13 Vaihtelua saa, jos laittaa jalat tai kädet epävakaalle alustalle esim. tasapainolaudalle tai sille puolipallolle, bosu tai joku vastaava? Tai jumppapallolle. Siis jos alkaa aika käydä pitkäksi kympin hooverissa… Eikö se ukkos voi laittaa sitä painoa sulle, jos se kerran ehtii sulle jutteleenkin? -Anna- Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 18:33 Mä yhteen aikaan tein myös jumppapallon päällä etunojassa. Ottaa jostain syystä kipeää tuonne kyynerpään tienoille, kun siinä tulee sitä sivuttaispitoa niille, sellaista pientä alamäkeä, pallo kun kyseessä on. Lopetin sen vuoksi ja jatkoin perinteisesti. Mä luulen, ettei tää kymppi kuitenkaan ihan tavaksi tule. :D Minun ukkoseni on itseasiassa harvoin ihan vapaa-aikainen kun treenaan. Yleensä on juoksemassa tai suorittaa jotain rästihommia pois sillä aikaa. Nyt ehti vaihtaa kuulumiset muuttoon liittyvästä hetki takaperin loppuneesta puhelusta. :D Voishan sitä tietty hyödyntää silloin, kun on mahdollista! Anna A sanoo: 8.11.2012 19:23 Seki muuten lisää paljon haastetta kun nostaa toisen jalan vähän irti alustasta ja yrittää pitää lantion suorassa. Ainakin mulle :) Itselle minuutin hooverikin on jo tylsää :) Pitäsi olla jotain, vaikka lukemista. -Anna- Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 19:53 Joo yhellä jalalla on kanssa kiva tehdä! :) Senja sanoo: 8.11.2012 16:20 mä niin liputan iltatreenille! itellä ainakin puolet enemmän lähtee tehoja kun aamuisin. välillä koitan niitä aamu/aamupäivätreenejäkin mutta ei tule mitään :D ei vaikka kunnon aamupalan söisi. iltaisin taas tuntuu että jaksaa vaikka mitä, kai ne energiat on täyttynyt jotenkin erilailla. ja ihmiset ovat tässäkin suhteessa niin erilaisia :) ja vau toi hoover!! Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 18:35 Mä taas olen niin aamuihminen kun olla ja voi :D Mun suurin energiapiikki on nimenomaan aamuisin siinä noin kolme-neljä tuntia heräämisestä. Pitäähän siinä jo vähän jotain tankata lisää, mutta sehän on vaan kivaa. :D Mutta ihan erilaisen tuntuman tosiaan tuohon iltatreeniin saa! Jee! :) Eikku sanoo: 8.11.2012 16:45 Vautsi!! Sä tarvitset kohta jonkun kirjan siihen lueskeltavaksi. Tai vaikka läppärin eteen, että voit päivittää blogia hooverissa ollessasi, jotta saat ajan kulumaan ;). Ite oon huomannut, että illalla jaksan myös paljon paremmin. Siis jos jaksan sinne salille raahautua. Oon niin aamuihminen, että aamuisin on energiaa vaikka kenelle jakaa ja aamutreeni polkaisee päivän hyvin käyntiin. Töiden jälkeen ei jaksaisi millään enää lähteä treenailemaan. Mutta sitten kun sinne menee, niin tosiaan jostain syystä suorittaa paljon paremmin (enemmän toistoja, joissain liikkeissä enemmän painoja). Ja jos menen illalla juoksemaan, niin sykkeetkin ovat matalammalla kuin aamuisin. Ehkä siksi kun on ehtinyt täyttää energiavarastot päivän aikana? Mutta koska olen niin iltauninen ja todella äärimmäinen aamuihminen, niin pitäydyn aamutreeneissä ihan siksi, että olen mestari puhumaan itseni iltatreenaamisesta pois :D. Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 18:39 Hahaa, tämänhän voisi melkein oikeasti tehdä, on noita lehtiä ja kirjoja aikas paljon rästissä.. :D Meillä menee kyllä tuo päivärytmi ihan justiinsa samalla tavalla! Tosin mun työpäiväni ei oo varmaankaan ihan niin kuin sun työpäiväsi.. :D Mutta päivän ahertelujen jälkeen mulle iskee väsy ja jotenkin sitä pitää keskustella itsensä kanssa hoitamaan treenejä (tai muita). Aamuisin taas kaikki menee innokkaasti ja energialla! Mutta nyt sitten huomasi, että vaikka tuntui väsyneeltä kun alkoi illalla treenata, silti sitä puhtia riitti paljon! Ja kyllä mä taidan kanssa ihan niissä rakkaissa aamutreeneissä pitäytyä, samantapaisella rytmillä mennään täällä.. :D Mutta nyt tiiän, että iltatreenikään ei ole katastrofi! Jiihaa! EmAn sanoo: 8.11.2012 17:24 Eikun vaan jotkut kuunnelmat tai äänikirjat pyörimään hooverin ajaksi, jos tuosta enää yhtään ajat pitenevät! :) Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 18:40 Kyllä siihen selkeesti jotain viihdykettä pitää saada, jos tää tavaksi tulee! :D Anna sanoo: 8.11.2012 17:57 Voi vitsi siuta rautamimmiä!! Tiedänkin taas, mitä mietin huomenna hoovereita tehdessäni :DD Luultavasti tää menee vielä joku päivä siihen, että miulla ei salitreenin aikana ookaan yhtään mitään muuta mielessä kuin sie ja siun kroppa :D Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 18:42 Anna! :’D Missä menee se raja, että mikä on söpöä ja mikä friikkiä?! :’D Hihih, söpöä varmaan vielä. Mä luulen. Joo.. :D <3 Anna sanoo: 8.11.2012 18:52 Hahah, joo hei tiiätkö meinasin kirjottaa tuon kommenttini loppuun, että tää saattaa kuulostaa jonkun mielestä jo aika häiriintyneeltä :D Mutta onneks tiedetään kummatkin jutun juoni ;) Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 20:25 Ja kehuinhan mäkin tänään Monnaa kuumaksi naiseksi, tää on kohta ihan lähtenyt käsistä. :’D Kyllä me ymmärretään onneksi kaikki toisiamme näissä asioissa! ;) Anonymous sanoo: 8.11.2012 18:54 Katsoin vaan omg sulla on laihat ja pienet reidet että ei uskoisi että olet punttari! Mutta sä syöt liian vähän,ei tuloksia saa jos ei jää plussakaloreille valitettavasti, tämän olen kuullut ammatilaisilta usein siis! Jos ei syö tarpeeksi ruoka käytetään vain perusainevaihduntaan ja muuhun vaikka söisikin prodee ja kuin hyvätasoista ruokaa. Näin on näreet! :/ Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 19:46 A tuossa alla vastasikin ihan jämptisti mun puolestani kaikilla faktoilla, jotta mun ei tartte tähän sen enempää todeta. :D Näin on näreet! Omg. Anonymous sanoo: 8.11.2012 19:16 Vaikka tää kommentti onkin BJ:lle heitetty, niin laitan oman lusikkani soppaan (note: Heidi, en oo vielä kuollut, koska en oo vielä hooveria kokeillut heh). Omg…siis OMG! Heidi on (muistaakseni) 165cm pitkä ja painoa n. 46-47…peruskulutus varmaan päivän yleisestä aktiivisuudesta riippuen 1200-1400 kaloria + päivän treenit kuluttaa n. 200-400 riippuen onko aerobinen mukana – eli kulutus (normi)skenaariossa max. 1800-1900. Heidi on kertonut laskeneensa energian saannikseen n. 1900. Siinä pluskaloreita sulle. Ei ole mikään runsas plussa, mutta selkeesti toimii. Kroppa ei kerää rasvaa, mutta lihasmassa lisääntyy ja voima kasvaa. Ehdottaisin sinulle ano silmälääkärissä käyntiä, jos oot sitä mieltä, ettei Heidi muka ole saanut tuloksia. Gee. Anna mun kaikki kestää. Mä ottaisin Heidin jalat any day. Kiitos ja anteeksi. -A Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 19:47 Kiitti A, tää oli justiinsa näin! Oot hyvin opiskellut :D :D Jee kerrankin joku joka oikeasti LUKEE mitä mä kirjoitan! :’) Anonymous sanoo: 8.11.2012 23:55 Energiankulutus voi olla enemmän kuin jotkut taulukot väittää ja treenit voivat nekin mennä yli oletetun (sillä näitä ei voi kukaan todella tarkasti laskea), joten noin vähät, mahdollisesti plussakalorit on aika riski lihasmassan kannalta, kun ne voi huonossa lykyssä olla sitten kuitenkin miinuskaloreita. Vaikka se välikaisesti pumpissa ollessaan näyttäskin tulokselta, vähänkin miinuskaloreita on paha, paha juttu, jos tahtoo voimia. Jokaisen pitäisi kokeilemalla selvittää oma energiankulutuksensa. Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 05:32 Niih. Siksipä olenkin itse oman energiankulutukseni selvittänyt. Anonymous sanoo: 9.11.2012 15:22 …Anonyymin järkeilytavalla voidaan myös sanoa, että energiankulutus voi olla huomattavasti v.ä.h.e.m.m.ä.n kuin jotkut taulukot väittää ja treenit voi nekin mennä reippaasti a.l.l.e oletetun (sillä näitä ei voi kukaan todella tarkasti laskea).. Yleisempää on, että ihmiset liioittelevat kulutettuja kaloreitaan ja aliarvioivat syödyt kalorit. Kyllä se peili (ja mahdollisesti vaaka) sitten kertoo mihin suhtaan ollaan energiansaannin ja kulutuksen kanssa menossa. Itselleni oli ainakin aikoinaan shokki nähdä InBody-mittauksessa, kuinka mitätön mun peruskulutukseni oli. -A Anonymous sanoo: 9.11.2012 18:40 Luin jostain, (en muista mistä, eli en voi varmentaa/tarkistaa, enkä muista mistä syystä…) että sykemittarin antama kulutuslukema näyttää punttitreenin osalta yläkanttiin. Mutta kyllä väittäisin, että piskuinen Heidi on maltillisilla plussilla tuolla 1900kcal energiansaannilla, vaikka kovaa treenaisikin. Pakkoko sitä on samanlaista sikabulkkia vetää kuin itse tein (heh heh… on kyllä inbodyn mukaan 10kg keskimääräistä enemmän lihasta, läskin määrästä ei tosin sitten puhuta!)? Mikä kiire, valmiissa maailmassa? -Anna- Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 19:11 Siis kyllä, jos söisin laskureiden mukaan, niin lihoisin lähes kilon viikossa. :D Eli laskurit on perssiistä. Itse olen löytänyt sen määrän, mikä on mulle optimi, ei liikaa, ei liian vähän. Ja siitä kertoo vaaka, peili, olo (onko nälkä/ähky/turvotus jne.). Nyt on tosi hyvä tällä kaavalla. 1900kcal on plussilla lepokulutukseen nähden jo useampi sata. Ja sen kertoo mm. kehitys. Sykemittareissa on hirveästi erojakin, kuten tämä nykyinen Garmin vs. edellinen Polar. Siinä missä Garmin antaa kulutukseksi jostain tietystä treenistä 200kcal, Polar antoi täysin vastaavasta 400-500kcal. Ja kyllä Garminiin uskon tässä. Jos söisin Polarin antaman vajeen mukaan, olisin aika äkkiä aika iso pallo. :D Nana sanoo: 8.11.2012 19:23 No huhhuh, 10 minuutin hooveri vetää kyllä hiljaiseksi ;D Just tänään duunikaveri kysyi multa, että pystynkö olee 3 minuuttia hooverissa. Sanoin että varmaan joo jotenkuten, mutta onhan se pitkä aika. Mutta kymmenen, jepjep! Eilen muulten satuin lukemaan jostain että hooverin maailmanennätys o n joku 33 minuuttia tai sinnepäin, aika sairasta =D Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 19:52 Mä lukaisin jokin aika sitten, että mennään jo jossain lähemmäs kahta tuntia, ei tää mun kymmenen minuuttia tunnu oikein missään.. :’D Anonymous sanoo: 8.11.2012 19:28 Joskus luin että kcal tulee päivässä 1600!! :O niin ja -A, olen huomannut sinut muissa blogeissa, ja tajunnut että sulla on/ollut pitkä ja paha anoreksia(?), että tiedä sitten miksi haluisit tikkujalat!? Joo on tuloksia tullut, minusta enemmän lantiosta ylöspäin, jalat on kamalat rimpulat ja pepussa ei muotoa. Sitten yksi merkittävä tulos on varmaan ollut rintojen katoaminen. :/ Jee?! Plus tää oli Heidille, halusin vastauksen häneltä, en muilta! Kiitti ja kuitti vaan. Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 19:51 Joskus luit. Ja sitten kannattaisi päivittää niitä tietoja.. Mun peppua voi ihailla vaikka täällä: http://eioorakettitiedetta.blogspot.de/2012/09/oodi-leg-curl-on-ball-liikkeelle.html Hihih. Kelpaa mulle. Sulle sen ei kuulukaan kelvata. Nääs mun mieheni tykkää myös. <3 Lisäksi voi vilkaista vaikka täältä: http://eioorakettitiedetta.blogspot.de/2012/09/nain-mina-muutokseni-aloitin.html että mitä viimeisen kuvan yhteydessä sanon koivistani. Vähän voisi tietysti itsekin nähdä vaivaa ennen kun käy huutelemaan.. Näin on näreet! :O Anonymous sanoo: 9.11.2012 15:44 Yllä olevalle anolle vielä sen verran, että nimimerkki -A ei ole mikään järin omalaatuinen, ja samaan nimimerkkiin olen mäkin törmännyt eri blogeissa. Vajaa puolet ovat olleet omia kommenttejani ja toinen reilu puolikas joidenkin muiden. Pitää varmaan vaihtaa ”nimeä” johonkin pidempään ja monimutkaisempaan, ettei mun kuvitella kommentoineen ties kenen ja ties mihin blogeihin… -A Anonymous sanoo: 9.11.2012 04:53 Moi, mä suosittelen kyykkykenkiä! Ratkaisee lankku- vinyylipaino- ym ongelmat ja ovat tosi tukevat! Mun kyykkytulokset nousi jotain 10% kun hylkäsin lankku + geelipohjasisäkenkäcombon ja ostin kunnon painonnostokengät! Suosittelen :) Ja 10 min, thumbs up!! Oot sä kova! Tolla tuloksella ei pelkästään kroppa, vaan myös pää, et noin kauan malttaa :D Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 05:35 Ooo, en oo moisista kuullutkaan! Kiitti vinkistä, pitää katsoa joskos joskus tulee semmoisiin oikein tarve! :) Ja pää on tosiaan kyllä varmasti paljon kovempi kuin kroppa.. :D Kiitti! ;) Anonymous sanoo: 9.11.2012 05:44 Ei millään pahalla mut mahdatkohan tehdä tota hooveriakaan puhtaasti :D Kun oot muutenki tommonen väärintekijä.. :) Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 05:49 ”Vatsaliikkeet teen teknisesti oikein, mutta muuten tietysti väärin, kun ei niitä kuulu tehdä joka päivä.” Väärintekijä -postauksesta. Mutta se, että uskotko sinä sitä, sillä ei mulle niin väliä ole. :) Anonymous sanoo: 9.11.2012 09:17 Ei oikeastaan mullekkaan, mutta jos julkaiset siitä videon niin lupaan katsoa sen alusta loppuun ;) Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 09:20 Kymmenen minuutin hoover -video? :D Hoover on sentään sen verran tylsän näköistä meininkiä, etten ole sitä videoinut. :D Asento on helppo tarkistaa peilistä, kun ei sisällä liikettä. Monna sanoo: 9.11.2012 08:59 Wautsikawauwau!! Huh! Mä haluun kanssa tänään salitreenin yhteydessä kokeilla hoover-ennätystä! Mulla se tosin varmaan jää kahteen minuuttiin!! :D Hahahaha!!! Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 09:24 Mä olen aina ollut sitä mieltä, että hooverissa on kaksi minuuttia ihan hemmetin hyvin! Hoover on kuitenkin aika perkeleestä. :D 2-3 minuuttia mulla tuppaa olemaan ne seuraavat aina, ekalla menee enempi.. Tsemppiä ennätysjahtiin!! :) Emilia sanoo: 9.11.2012 09:30 Kymmenen minuuttia! Auts! :D Mä teen yleensä aina hooverin vatsatreenin lopuksi ja tuntuu että se on ihan tuskaa silloin. Pitääkin joskus kokeilla omaa enkkaa ennen muuta treeniä, kahta-kolmea minuuttia epäilisin. :) Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 19:13 Tuskin mäkään olisin treenin päätteeksi ihan tällaiseen päässyt.. :D Kai se oisi jäänyt pariin minuuttiin, niin kuin muutenkin aina ne seuraavat sen ensimmäisen pitkän jälkeen! ;) Hoover on mun mielestä aika hyvä koko kropan lämmittäjä treenin aluksi, siinä kun tärisee ja pitää kroppaa vakaana niin jo on lämmin päästä varpaisiin kun se on ohi. :D Kommentointi on suljettu. Heidi
7.11.2012 Tulevia treenikuvioita 7.11.2012 Heidi 29 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Nyt alkaa muutto toiseen maahan konkretisoitua oikein kunnolla. Tässä on asiasta tiedetty alle viikko, ja nyt on jo selvillä muuttofirma ja heidän kanssaan on tehty sopimus tiettyyn päivään, meidän lähtöpäivä on tiedossa, väliaikainen suloinen holiday cottage on varattu kuukaudeksi, ajoreitti on suunniteltu, sekä puolen välin pysähdys UK:n puolella (eli hotelliyöpyminen ennen toisen päivän ajomatkaa UK:n läpi) on hoidettu. Mahtavaa! Suuret ja tärkeät asiat on siis hoidettu. Joulukuun ensimmäinen päivä ollaankin sitten jo UK:n puolella. Vaikutukset treenikuvioihin: – Huonekalut ja muut lähtevät muuttofirman mukana 29.11. Eli treenihuoneen sisältö myös, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. – Holiday cottageen tulee meidän seuraksi oma käsipainosettini, miehen kunnon käsipainosetti, jumppapallo ja kuminauha. Ehkä vatsalihaspenkki. Näillä eväin toteutetaan treenit, kunnes on oma kämppä ja treenihuone taas käyttövalmiina. – Treenien sisältö tulee siis jollain asteella pakosti muuttumaan, kun liikkeet tehdään ilman tankoa ja levypainoja, tai penkkiä. Käsipainoilla (varsinkin miehen säädettävillä) pärjää kyllä jo hyvin pitkälle. Tänne Saksaan saapuessahan me elettiin samaan tapaan alkuun, eli majatalossa ja käsipainojen varassa. Treenit hoidin silti ja aerobiset on helppo tehdä aina ulkona, senkun laittaa lenkkarit jalkaan. Majatalohuoneisto meillä oli täällä todella pieni, tilat kapoisia, mutta nyt on sitä tilaakin luvassa ja mahtuu riehumaan kunnolla! Ja luvassa on siis aivan erilaisia treenipostauksia jonkin aikaa. :’) Treenittömiä päiviähän tuohon luonnollisesti tulee muutama. Ajomatka alkaa 30.11. aamulla, Belgian kautta Ranskaan, sieltä meren ali Englantiin, jossa yövytään. Joulukuun ensimmäinen päivä menee ajaessa, ja illalla ollaan perillä meidän tönössä. Siitä seuraavana päivänä, sunnuntaina, pitääkin jo etsiä jääkaappiin täytettä ja muutenkin syötävää. Maanantaina alkaa arki ja jos ei suurempaa uupumusta ole, niin treenit lähtee silloin käyntiin. Internettiä siellä ei tosin sitten ole, joten postauksia ei ihan tähän tahtiin ole luvassa. Mutta tulee kyllä varmasti sitä tahtiin mikä vain mahdollista on! Tämä oli nyt lähinnä tällainen kuvaton pikapostaus siitä, mitä on odotettavissa. Että ei minusta lusmua saa, vaikka treenihuone katoaakin olemattomiin. :’) Väärintekijä KYMMENEN! EN KESTÄ! 29 vastausta artikkeliin ”Tulevia treenikuvioita” Senja sanoo: 7.11.2012 16:48 mä niin tykkään tästä sun motivoivasta tyylistä ja blogi on jotenkin ihanan aito ilman mitään ylimääräistä. ja sun vatsa!! pakkohan se on liittyä lukijaksi:) Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 04:40 Kiitos Senja!! :) Tervetuloa lukemaan! :) NinniM sanoo: 7.11.2012 17:17 Kiva, kun teit pikapostauksen tulevista kuvioista!! Niin jännää! :) Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 04:41 No onki jännää! Hihiihh, kolme viikkoa enää niin lähteeeehhh.. :’) Janna sanoo: 7.11.2012 18:36 Uiiiij kuulostaa niin jännittävältä! :-) Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 04:42 Eikö vaan! Jänskättää täälläkin!! :) Kissaakin jänskättää vähän ihan saletisti, vaikkei sitä näytäkään. :D Anonymous sanoo: 8.11.2012 00:20 miksi, oi miksi, sulle on niin sairaan vaikeaa ottaa vastaan kritisoivaa kommenttia? Jäikö persoonan ja luonteen kehitys jonnekkin samalla kun lihakset alkoi kehittyä? uskomatonta jotenkin, että aikuinen ihminen tekee vittuilupostauksia ihmisille, jotka tarkottaa hyvää. Sitten ku joku kommentoi jotain kriittistä ni ”puspus<3<3” o_O missä on sosiaalinen älykkyys? Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 04:42 :’D puspus <3 She loved life sanoo: 8.11.2012 06:49 Hengitän syvään enkä sittenkään aio kommentoida mitään Anonyymin klo 1:20 jättämään kommenttiin, jääköön omaan arvoonsa. Mutta. Ihan superia tämä Skotlantiin muutto ja mahtavaa päästä seuraamaan sitä :) Toivon, että vaikka nettiä ei ole käytettävissä, niin jos aikaa/tilaisuuksia/motivaatiota vaan on, niin tee ihmeessä postauksia valmiiksi ja julkaise niitä sitten kun netti löytyy! Mielellään niitä ei-enää-niin-ajankohtaisiakin asioita lukee :) Tosin vähän luulen, että niinä aikoina olisi muutakin tekemistä kuin postausten teko.. Hauskaa muuttoa! (toivotan jo nyt, kun ei sitä tiedä koska seuraavan kerran intoudun kommentoimaan :D) Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 12:40 Siellä on tosiaan anonyymillä taas vähän hiekkaa aluspöksyissä :D En minäkään jaksa selitellä ja ottaa kantaa enää, kun kuuroille korville (sokeille silmille?) menee. Mä jaan soraäänillekin rakkautta vaan! Puspus! <3 :’) Kyllä minä kirjoittelen niitä postauksia valmiiksi ja postailen sitten aina kun mahdollista. Meidän holiday cottagessa ei ole nettiä, mutta omistajilla on viereisessä tönössä ja signaali saattaa välillä ulottua meidänkin tönöön asti (tosin kutsu tuli myös mennä kylään vaan ja käyttää nettiä :D). Lisäksi läppäri on niin helppo napata aina mukaan ja mennä jonnekin, missä on ilmainen wi-fi. Joten kyllä niitä postauksia tulee! :) Tekemisen määrästä en alkuun osaa sanoa, siellä korvessa lehmien ja muiden elukoiden keskellä me asustellaan. <3 Eli sama meininki kuin täällä :D Hih, oispa jo loppukuu! <3 Ja kiitos! Kovin, kovin, KOVIN innoissamme ollaan! :) Anonymous sanoo: 8.11.2012 19:41 Meillä on muutto sitten samaan aikaan:) Tosin me muutetaan vaan omakotitaloon ihan saman kaupungin sisällä, mut miulle ihan riittävän jännää:D Pitkään sai tää blogi olla rauhassa ikäviltä kommenteilta, mutta nyt on näköjään yks anonyymi löytäny tän ja hukannu sosiaalisen älykkyytensä siinä ohessa:P vaikka onhan se toki viihdyttävää omalla karulla tavallaan! Hooveri-postaukseen liittyen; lapset on hyviä reenikamuja, kun ihan itestään kiipee selkään se 13 kilon paino! Hyvällä tuurilla vähän hyppii ja hilluu siinä sitten kans. Varmaan selvää, ettei hätyytettä siun aikoja :D Bobby Jean sanoo: 8.11.2012 20:22 Muuttaminen haluamaansa kohteeseen on aina yhtä jännää, tapahtui se sitten valtion sisällä tai valtioiden välillä! :) Omakotitaloasuminen on parasta.. <3 Kyllä tännekin sitten eksyi näitä hiekka-alkkareita ihan kiitettävästi, yllättävän kauan siinä kyllä menikin! Mielensä taisivat lopullisesti pahoittaa kun aloin kyykätä ja julkaisin siitä kuvan. :D Voi sentään. :’) Ja onhan sillä sitä viihdearvoakin, moni käy täällä naureskelemassa kommenteille :D Muistaakseni joku toinenkin joskus ehdotti lasta johonkin.. niin juu, foam rollerin käytössä sai hyvin rullattua takareidet auki kun lapsi istui syliin. :D Mukavia apureita kun treenaamaan auttavat! :D Anonymous sanoo: 9.11.2012 10:38 Kannattaa varoa, mitä täällä netissä kirjoittelee. ”Hiekka-alkkari” on jo kunnianloukkaus. Jos olisin yksi heistä, veisin asian pidemmälle. T. sporttinen lakinyymi Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 10:51 Mulle saa siis huudella mitä vain, nimitellä miksi vain, mutta mä en saa sanoa mitään takaisin? Saako sanoa, että on hiekkaa alkkareissa, mutta ei saa sanoa hiekka-alkkariksi? t. mm. Obsessoitunut ortorektinen epäsuhta lesbo Anonymous sanoo: 9.11.2012 11:15 Vaikka jotkut sinua nimittelisivätkin, se ei anna sinulle koskemattomuutta. Jos loukkaa, nosta syyte kunnianloukkauksesta, älä tee sellaista itse. Ei myöskään saa väittää, että olisi ”hiekkaa alkkareissa”, ihan sama asiahan se on. Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 11:25 Minua ei loukkaa, kun en jaksa välittää. Ei siis tulisi mieleenkään lähteä nostamaan kunnianloukkaussyytettä. :’) En mä nyt oikein tiedä mitä mä tähän taas sanoisin. Absurdia. Anonyymit saa rellestää ja heille ei saa sanoa mitään. En mä ihan pysty allekirjoittamaan tätä.. Siis ’hiekkaa alkkareissa’! Toisin sanoen ’vanne kiristää päätä’. Onko tämä nyt sanavalintahifistelyä? Loukkaako ’vanne kiristää päätä’? Tai ’herne nenässä’? Olen hämmentynyt. Siis ihan oikeasti. :D Anonymous sanoo: 9.11.2012 11:32 Jos ne rellestää, eikä sinua loukkaa etkä jaksa välittää, niin miksi sitten ottaa riski ja huudella takaisin? Ei vaikuta siltä, että et välittäisi. Kaikki esittämäsi vaihtoehdot ovat solvaavia henkilökohtaisuuksia, ei neutraaleita ilmaisuja. Jos sanavalinnat tuottavat hankaluuksia, niin pakkoko sinun toisten havaittavissa olevasta ärtymyksestä huomauttaa? Ja jos joidenkin ärtymys on ilmeistä, niin mihin sinun huomiota asiasta tarvitaan? Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 11:39 En ole koskaan ajatellut, että asiassa ’otetaan riski, kun huudellaan takaisin’. Tai että ’sanavalinnat tuottavat hankaluuksia’, koska tätä ennen en tiennyt, että oli hankaluuksia sanavalintojen kanssa. :’D Tapoihini harvoin kuuluu se, että jätän kommentin omaan arvoonsa, vaikka sen sisällön jättäisinkin. Siinä on ero. Minun blogiinihan näitä tulee. Tottakai vastailen. Jos en muuta, niin puspus <3. :’) Mielessäni näen, miten arvon anonyymit kihisevät kiukusta, kun eivät saa minusta suoraan sen enempää irti. Pakko myöntää, että ajatustasolla tuo lämmittää. Vaikkei niin oikeasti edes tapahtuisi. Ajatus riittää.. <3 Eli kyllä se monesti pakko on vaan huomauttaa. :) Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 11:41 Mutta en kyllä voi olla ihan täysillä samaa mieltä siltikään sun kanssa, että kyseessä olisi solvaavia henkilökohtaisuuksia. Anonymous sanoo: 9.11.2012 11:48 Hekin ehkä nauttivat siitä, kun sinä vaikutat ärtyneeltä ja puolustautuvalta. Ehkä he siksi tekevätkin sitä. Huomaan tässä jonkunlaisen kaavan. :) Mutta vielä tuohon aiempaan unohtui sanoa, että ei, hekään eivät saa sinua nimitellä. En siis tarkoittanut, että sinä olisit ainoa, jolla on vastuuta tässä. Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 11:53 Tää on aivan mahdollista ja olen asiasta tietoinen. Se on sellainen meidän ja näiden anonyymien välinen oma kiva pikku rutiini. <3 :’) Aika avoimesti myös myönnän, jos mulle on se herne sinne nenään lipsahtanut. ;) Ja kyllä se sinne lipsuu! Elämää anonyymien kanssa. Semmosta se välillä on. :’) Anonymous sanoo: 9.11.2012 11:55 Suosittelen silti puolustautumaan asiallisesti, ettet joudu hankaluuksiin. Anonymous sanoo: 9.11.2012 14:51 Voisi tuo kiukutteleva anonyymi miettiä, että kunnianloukkaussyytettä varten tarvitset ensin kuvallisen nimimerkin ja tulet sen kautta kiukkuamaan ja jos sitten saat loukkauksia, niin voi ehkä olla mahdollisuus nostaakin jotain, ei tosin tollasilla nimityksillä millään. Mutta anonyyminä siulla ei ole sellaiseen mitään oikeutta, koska et ole luonnollinen henkilö.. Ei tsiisus, mikä tyyppi. Ihan raivostuttaa.. Laita BJ joku kommenttitarkistus, että siun on ite julkastava ne tai jotai? Miul käy kihisee tuo pässi jo niin pahasti:D Eihän täällä voi kohta lukea mitään kommentteja ku tuo ärsepää käy aukomassa joka postauksen jälkeen.. Julkaset sitte jos tulee omana ittenään tollasia laukomaan! Bobby Jean sanoo: 9.11.2012 19:05 Tätä samaa mietin, että kun kyseessä on anonyymit, niin ei voi olla henkilökohtaisia solvauksia olemassa, kun ei ole edes henkilöä! :D Ihan absurdia! Mä joskus vaahtosin, että mitään kommentoinnin estoa millään tavalla en tuu laittamaan vaikka haukkuisivat mua kuinka, kun ei ne minuun pääse läpi niin, että loukkaisi. Mutta kyllä mä tässä oon miettinyt sitäkin vaihtoehtoa nyt, ihan vaan heidän kiusaksi. :D Hih, katsotaan josko joskus kiehahtaa sen verran, että en enää julkaisekaan ihan kaikkea! ;) Häähää! Anonymous sanoo: 10.11.2012 19:07 Hieno logiikka. Siitä päätellen: jos anonyymi ei ole henkilö, ei anonyymi täten voi ketään myöskään solvata vaikka mitä kirjoittelisi, koska ei ole olemassa. Anonymous sanoo: 10.11.2012 19:09 Ja huomaa, sinäkin anonyymi olet anonyymi, jotta et vain sinä olisi se solvaaja?! Laura sanoo: 13.11.2012 18:28 Kiitos loistoblogista! Sulla on upea vartalo <3 Blogisi tuo paljon treenimotivaatiota ja jotenkin sulla on niin hyvä tyyli (oma treenihuone ja fiksu ruokavalio). Laura sanoo: 13.11.2012 18:29 Kiitos loistoblogista! Sulla on upea vartalo <3 Blogisi tuo paljon treenimotivaatiota ja jotenkin sulla on niin hyvä tyyli (oma treenihuone ja fiksu ruokavalio). Bobby Jean sanoo: 14.11.2012 07:46 Kiitos Laura! :’) <3 Kommentointi on suljettu. Heidi
Annika Vainio 07112012: TREENIT VALMENTAJAN KANSSA 7.11.2012 Päivi 3 Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Oikein paljon terveisiä Helsingistä. Ihan ytimeen sukellettiin tänään. Hakaniemessä kävin kääntymässä. Missäs muualla kuin Sallan salilla Solanassa. Tänään oli pitkästä aikaa siis tällit valmentajan kanssa. (Kauranen Salla :) ) Jännitystä oli tietysti ilmoilla. Tottahan toki muutamana viime päivänä on päässä risteillyt ajatuksia siitä, että ENTÄ JOS Sallalta ei tule hyvää palautetta. Entä jos mun kehitys ei ole ollut tyydyttävää. Kyllähän mä itse tiedän, että mä olen tehnyt ihan helvetisti työtä, ihan oikeesti olen. Aina voi tietysti tehdä vielä vähän enemmän. Ja kuten olen todennut, mä en tod nouse yhdellekään kisalavalle, jos mulla ei ole mitään mitä esitellä. Tämän mä sanoin tänään Sallallekin. Että ihan kunnon mukaan mennään. Ja mikä tästä tekee vielä vähän jännittävämmän on se, että tulokas ryhmät poistuvat nyt kokonaan. Niinpä niin, sinne mennään sitten samaan riviin jo vähän kokeneimpienkin kisailijoiden kanssa, joten jo lähtöasetelma on altavastaaja :o Tänään siitä Sallan kanssa puhuttiinkin, että onhan se vähän kenkku. Jos ei vaikka fysiikassa häviäisikään paljoa kokeneemmalle, niin tottahan toki se näkyy lavaesiintymisessä. Onhan se nyt sanomattakin selvää, että ensikertalainen lavalla jännittää ihan varmasti enemmän, kuin sellainen henkilö joka on jo käynyt siellä kääntymässä. Eli siis, suoraan sitten SM karsintaan, hienoa hienoa. Huhhuh, ei ainakaan vähentänyt paineita ollenkaan, wuhuu. Menin muuten sitten autolla tänään Hakaniemeen. Hyvä mä. Vähän jännitti tuo autoilu, muo ei nimittäin ihan kauheesti hotsita toi stadissa suhaaminen. Mutta ylpeä voin olla itsestäni. Hyvien neuvojen kautta löysin suoraan perille. En edes ajanut harhaan, kerran vain moottoriajoneuvolla kielletylle kadun pätkälle, mutta mitä pienistä ;) Parkkipaikka löytyi suorastaan suoraan oven edestä :) Jei! Vitsi mä niin haluaisin muuttaa ytimeen. Tossa vaan on sitä jotakin. Huoh. Jos ois fyrkkaa, niin ostaisin asunnon stadista. Okei, kyl mä varmaan jonkun kolhon yksiön tai kaksion sieltä saisin ostettua, mutta mutta… ei ehkä ihan sit meidän juttu tällä hetkellä. Joskus… ehkä joskus :) Ja sitten treeniin. Meitsi aloitteli crossaamalla. Oli ihan kiva aloitus treenille kun Salla tuli paikalle ja totesi, että ainakin selkeesti selkään on tullut lisää kokoa ja kireyttä :) Siitä oli hyvä jatkaa. Tänään pumpattiin olkapäät. Aloiteltiin kiertäjien lämppäämisellä. Aika kivan poltteen sain siitä jo aikaiseksi. Siitä suoraan sitten pystypunnerrukseen smithissä. Vähän taas otettiin uutta tekniikkaa siihen mukaan. Sitten viparit istuen. Se oli tuttua kauraa ja meni hyvin. Viparit taljassa, vähän korjattiin taas tekniikkaa. Siitä sitten vielä pystypunnerrukset käsipainoilla. Voin sanoa että ihan viimeisessä toistossa lipsahti jo ”vittu” suusta :o Kyllä laitto taas Salla meikän koville :) Hyvä treeni, parempi mieli ;) Treenin lomassa keskusteltiin miten on mennyt ja sen sellaista. Salla on kyllä tosi huippu tyyppi. Aina niin iloisella mielellä ja tsemppaa kovasti. Kehuu myös sopivassa suhteessa, mutta ei oo kuitenkaan lepsu, vaan laittaa ihan oikeesti naama irvessä pumppaamaan. Varsinaisen treenin jälkeen mentiin harjoittelemaan poseerausta :) Jei. Tänään kerta kaikkiaan konkretisoitui se tosiasia, että mä IHAN OIKEASTI OLEN OSALLISTUMASSA BODY FITNESS KISOIHIN :) Aivan huippufiilis. Todennäköisesti, jos ja kun treeni kulkee ja kehitystä tulee, niin kisat olisivat sitten ensi syksynä edessä. Dietille lähtisin siinä maaliskuun korvilla. Seuraavan kerran nähdään Sallan kanssa tammikuussa ja silloin varmaan sitten kelataan tää homma, että lähdenkö syksyn kisoihin vai not. Mä voin sanoa sen, että en ala itkemään jos kisat vielä siirtyy siitä, en todellakaan. Onhan se tietysti, totta helvetissä se on, pettymys, jos kunto, fysiikka… terveys ei salli osallistumista, mutta paskat siitä sitten. Ei jäädä tuleen makaamaan. Sitten pumpataan rautaa kahta kauheemmin. Mutta ainakin tänään Sallan mielipide oli se, että kyllä kisoihin mennään. Sain erityisesti kehuja selästä ja olkapäistä. Selkä levii kuulema todella hyvin. Asennot oli ihan ok, pieniä korjauksia Salla joutui tekemään. Olen siis tehnyt kotitehtäväni. Nyt mun pitää hankkia ne hemmetin korkokengät, joiden koron korkeus on oltava minimissään 8cm, oi kamala. Hitto mä oon oikeesti ihan hirveen hirveen hirveen pitkä kun isken ne kymmensenttiset korot jalkaan. No mut sit olen. Kyllä nyt tuli taas ihan hirveesti motivaatiota taas lisää. Ei siinä että puutetta olisi ollutkaan, mutta kyllähän se motivoi ihan kauheesti kun kuulee valmentajan suusta sanat ”Oot kyllä tehnyt hyvää työtä!” Näillä mennään. Oon niiiiiiin iloinen ja kyllä, myönnän, vähän ehkä ylpeäkin itsestäni. Hyvä mä ;) Mutta eihän tässä tietenkään ylpistytä, vaan kovaa duunia tehdään jatkossakin. Ihanaa oli myös se, että yksi iäkkäämpi naisihminen pukkarissa alkoi psyykkaamaan muo myös kun kuuli mun ja Sallan keskustelua ”Hyvin se menee, luotat vaan itseesi!” Body Fitness kuvia treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 05112012 maanantai; rinta-olkapäät Tadaaaa! 3 vastausta artikkeliin ”07112012: TREENIT VALMENTAJAN KANSSA” Pumpumkatti sanoo: 7.11.2012 23:43 Jee! Aina on kiva saada hyvää palautetta :) Ja olipas turha jeejee-kommentti, mutta laitanpa kuitenkin, koska olen iloinen :) Momin sanoo: 8.11.2012 17:37 Kyllä eilen oli jee jee fiilis :) Mukavahan se on kuulla että joku muukin iloitsee meitsin puolesta :) Tänks! Noora sanoo: 27.11.2012 23:00 Valmentajalta saatu palaute on kyllä niin parhautta, etenkin jos se on positiivista ;) Kommentointi on suljettu. Päivi
5.11.2012 Kasvispöperöitä 5.11.2012 Heidi 16 Tykkää 0 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Kerroinkin eilen tehneeni ruokaa. Paljon ruokaa. Tarkoitus oli tehdä yksi uunivuoallinen, mutta oli se jo aina alussa selvä, että aineksia on vähintään kahteen vuokaan. Ja niinhän siinä sitten taas kävi. Ennen maustemäärää – maustemäärän kera Pienempään vuokaan laitoin kesäkurpitsaa, ihan raa’asti vaan kunnon köntsiä, eli neljään osaan vaan. Päälle sipulirenkaita ja paprikarenkaita. Mulla oli punaista, keltaista ja vihreää. Vaikka en edes vihreästä pidä, mutta siinä setissä oli. Ja tietysti valkosipulia puristin sekaan. Tuoreyrttejä oli tällä kertaa persiljaa ja tilliä. Ja sitten kasa kaikkia muita mausteita päälle ja uuniin toisen vuoan kaveriksi. Siitä toisesta onkin vain yksi kuva (ei ollut näin kaunista), ja se on tämä kun tulivat uunista: Valmista. Riittäisi koko tienoolle. Siinä olikin sitten munakoisoa, herkkusieniä, sipulirenkaita, valkosipulia, vaaleita soijapalleroisia ja pari purkkia yrttivalkosipulitomaattikastiketta + hirveät kasat mausteita. Uunissa taisi olla asteita 180°C ja puolitoista tuntia nämä muhivat kypsiksi. Eilinen annos ja tämän päivän annos. Maistui. Maistui vielä tänäänkin. Eiköhän se maistu vielä huomennakin. Ei ainakaan kesken ole heti loppumassa.. :) Nyt on muuten jännä huomata reaktioita eri ruoka-aineisiin, kun on se vilja pois häiritsemästä (mikä siis aiheutti sen, että vatsa reagoi ihan kaikkeen). Nyt vatsa reagoi aidosti juuri niihin, mitä syön. Eli nuo soijapallerot ei sitten sovi mun vatsalleni. Ei todellakaan. :D Onneksi vaikutus oli vain päivän mittainen, eli harkitusti niitäkin voi edelleen syödä. Eipä niitä niin usein muutenkaan ole tullut syötyä (pari kertaa kuussa?). Tänään jätin ne lautaselta pois ja söin vain tuota paprikakesäkurpitsaversiota. Siitä ei seurannut mitään oireita. Veikkaan vahvasti soijapalleroita. Ymmärtääkseni aika herkästi aiheuttavat vatsaoireita ihmisillä yleensäkin. kasvisruoka ruokaohje Lue myös: Surusta kreatiiniin 25.03.2016 Viime aikoina.. 01.02.2016 Viikko 53: Viimeinen 04.01.2016 Viikko 52: joulut, nessut ja tyhmyydestä sakottamista 28.12.2015 Viikko 51: Kun alkoholijuttuja mietin 20.12.2015 Paketissa on Väärintekijä 16 vastausta artikkeliin ”Kasvispöperöitä” Anna sanoo: 5.11.2012 15:25 Nyt on muuten kaunista ruokaa! :) Ja varmasti hyvänmakuistakin! Bobby Jean sanoo: 5.11.2012 18:09 No justiinsa siksi mä havahduinkin ottamaan niitä kuvia :D Värikäs ruoka (jokin muu kuin öklönvirheä :D) näyttää nätille! Ja kyllä maistui juu! Anu sanoo: 5.11.2012 16:45 Oi vitsit kun näyttää herkulliselle! Tuohon kun vielä paistaisi lohta kaveriksi niin avot! :) Bobby Jean sanoo: 5.11.2012 18:12 Mjoo, kyllä siihen varmaan kävisi lohi hienosti kaveriksi! Jos mää semmosta söisin niin enköhän oisi pyöräyttänyt tuohon rinnalle mukaan! Mmhhh.. muistan kyllä hyvin miltä lohi maistui. Hyvvee. Mara sanoo: 6.11.2012 05:10 Oon jo jonkin aikaa seurannut blogiasi ”uskaltamatta” kommentoida… nyt viimein rohkaistuin! Luonteesi muistuttaa omaani, vaikka toki merkittäviä erojakin on, esim. en pidä farkuista sitten yhtään :D Aloitin kasvissyönnin alkuvuodesta ihmiskokeena, koska vatsa on aina tuntunut olevan kovin herkkä kaikelle ja samoista turpoamisista ym. kärsin (usein minun käsitettiin vain kuvittelevan asioita, koska muutenkin olen suht hoikka). Lihan pois jättäminen on helpottanut oloa huimasti, mutta jotenkin poikkeaminen tässäkin (olen myös absolutisti, ahkera liikunnan harrastaja ja mitä kaikkea muuta :D) on tuonut tavallaan lisäpaineita, kun en koskaan ole halunnut tehdä olemisellani numeroa tai vaikeuttaa sillä muiden elämää (ruoka-/juomavalion huomioiminen vierailulla jne.). On kovin ahdistavaa selitellä, miksi olen mitä olen, kun joku sitä kysyy. Miksen kuitenkin saisi olla vapaasti itseni? Enhän minäkään kysy toiselta, miksi hän juo alkoholia tai syö lihaa… Osasyynä kaikkeen on ujouteni, ja tuollaiset kyselyt saattavat joskus saada epäilemään omia valintoja :/ Tästä blogista olen saanut mielettömästi potkua, myös siihen, että on mahdollista kasvattaa lihasta kauniisti (näyttämättä yhdeltä isolta lihaskimpulta, jonka kävelykin on vaivalloisen näköistä) melko tiukallakin kasvisruokavaliolla! Siispä en voi kuin suuresti kiittää! :) Paljon olisi kaikkea kysyttävää (kun kerrankin löytyy ihminen, joka varmasti ymmärtäisi omia tuntemuksia), mutta se lista on turhan pitkä postattavaksi :D Bobby Jean sanoo: 6.11.2012 12:43 Heippa Mara! Kiva kun jätit kommentin! :) Kyllä meissä paljon tuntuu samaa olevan, tuon tarinasi perusteella. Vaikka et farkuista sitten tykkää ollenkaan. :D Minäkin olen saanut itseäni aikoinaan selitellä paljon (miksi en juo alkoholia, miksi en syö herkkuja, miksi en tahdo lapsia jne.). Nykyisin paljon vähemmän. Olen niin itseni hyväksynyt ja tiedän, että nämä valinnat ovat omiani, ja tehty koska ovat minulle parhaaksi. Ja kellään muulla ei ole asiaan mitään sanomista. Sanovat ja kysyvät, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Monesti nimenomaan toiset tekevät näistä asioista suuren numeron, vaikka itse olisi kuinka hiljaa. Kyllä ne siitä jossain kohtaa hiljenee, kun huomaavat, että olet ylpeästi sellainen kuin olet! Jos sulla on kysymyksiä enempikin niin heitä vaikka sähköpostia! :’) Löytyy tuolta profiilikuvauksen takaa. :) Mara sanoo: 7.11.2012 06:50 Kappas, no niinhän teenkin ihan tässä lähipäivinä! :) Bobby Jean sanoo: 7.11.2012 12:56 Jiihaa! :) Artesanity sanoo: 6.11.2012 14:04 Soija pistää mulla ainakin mahan sekasin ja pahasti ja oon kuullut että tosi monella muullakin. Olis mielenkiintosta tietää mistä se johtuu :) Tosi hyvän näköstä ruokaa oot taas tehny :P Bobby Jean sanoo: 6.11.2012 18:15 Näin mä googlettelin kanssa. Kiva toisaalta tietää, ettei oo vaan oman kropan herkkyyttä vaan ihan yleistä! :) Kiitti! ;) Anonymous sanoo: 6.11.2012 19:24 Mulle joskus lääkäri sanoi kun menin vatsavaivojen kanssa sinne, että soija ei sovi pohjoismaisille ihmisille ja se kumpuaa ihan sieltä luolamies ajoilta saakka. :D Söin silloin ennen aika paljon soijatuotteita ja tofua nyt jättänyt pois ja vatsa rauhoittunut. Elimistö on kuulemma vieläkin metsästäjäkeräilijä tilassa eikä ole tottunut nykymaailman jalostettuihin viljoihin yms muuhun.. itsekkin olen myös viljaton ja maha pelittää toosi hyvin! :) -Tiia- Bobby Jean sanoo: 7.11.2012 05:20 Kyllä maar tuossa on perää, ei ihan kaikki oo tarkoitettu ihmisvatsalle (kuten maito) ja eiköhän niissä voi olla eroja kanssa näiden pohjoismaisten ihmisten ja vaikka tuon Aasian suhteen, ei kai aasialaistenkaan vatsa kestäisi yhtäkkiä jotain perisuomalaista sapuskaa! ;) Sartsa sanoo: 6.11.2012 22:23 Mitä mausteita käytät? :)Näyttää niin herkulliselta tuo lopputulos! Onneks oon syönyt :D Bobby Jean sanoo: 7.11.2012 05:22 Kiitti! :) Mä käytän milloin mitäkin. :’) Vakkarimausteita kuitenkin on mm. kuminansiemenet, mustapippuri ja curry, sekä erilaiset kuivatut yrtit (basilikaaaahhhhh).. :D Sartsa sanoo: 11.11.2012 16:09 Basilika on kyllä rakkaus! Bobby Jean sanoo: 14.11.2012 07:48 Kyllä! Jos yksi mauste pitäisi valita niin se oisi basilika! <3 Kommentointi on suljettu. Heidi
