Etusivu › Kaikki artikkelit

Kaikki artikkelit

06022012 maanantai: olka-vatsa      6.2.2012       Päivi         Tykkää            Jaa Facebookissa      Jaa Twitterissä            Nonnih, täällä taas. Jännä kyllä että heräsin aamulla vähän ennen kuutta ihan tikkana, ei väsymyksestä tietoakaan. Nooooh, nyt kun olen päässyt tähän kotisoffalle, niin olen vissiin ihan kuola poskella vetänyt tirsaa :o Ohhoh.  Työpäivä meni nopeesti. Lähdin jo pikkaen yli yksi läiskii. Suoraan salille, tietty ;) Siellä jumppailin olkapäät ja tein vatsalihaksia. Mukavaa oli tulla ajoissa kotiin. Ulkkonakin oli mahtava sää, meidän pikkuneitikin tarkeni kävellä siellä pitkästä aikaa niin, ettei tarttenut koko ajan jalkoja nostella :)  Huhhuh, ruokaa oli syötävä heti treenin päälle. Ei olis ollut ollenkaan nälkä. Puoli väkisin pakotin itseni syömään. Onhan tämä hienoa, kun ei tartte nälkää nähdä :)  Vielä kun jaksais vähän tässä puuhastella, niin hyvä ois. Huomenna on iltavuoro, joten treenit sijoittuu aamupäivään :)  Ollaanhan taas kuulolla.    treenaan  työ    Lue myös:             Kunto check !   07.07.2015             Mun Strömsö   29.06.2015             Fitness ei ole kirosana!   24.06.2015             Miksi aina minä?   10.06.2015             Hyvin menee mutta menkööt   20.05.2015             No johan!          07022012 tiistai: etureidet          Päivi
J.L. Runebergin päivä      5.2.2012       Päivi       1         Tykkää            Jaa Facebookissa      Jaa Twitterissä            Monelle Runebergin päivä on yhtäkuin torttupäivä :D ahhaha, mutta kuinkahan moni osaa kertoa herrasta mitään muuta??? No pieni fakta on se, että herra taisi kuolla 73 vuotiaana 1877. Hän puhui ruotsia äidinkielenään, oli toimittaja, runoilija, opettaja ja professori. Mitähän muuta. No eiköhän se riitä hänestä. Meillä ei syödä torttuja ;) ei kuulu ruokavalioon, joten parempi jättää kaupan hyllylle ja itse en sellaisia tehtaile, miksi tekisin, kun en söisi kuitenkaan :D      Tässäpä mun erittäin onnistunut ruokani. Tein eilen ja olen todella innoissani, että siitä tuli niin kertakaikkisen maistuvaa. Tein siis kanafilesuikaleista ruoan. Filesuikaleiden sekaan lisäsin ruokakermaa, mausteita (curry on ehdoton ;) ) metsäsieniä ja pikkuruisesti makua tuomaan Creme Bonjourin Cuisine sipulimakua. Siitä tuli niiiiiin nams, hyvää. Lopuista sienistä ja Creme Bonjourista sekoitin itselleni salaattiin kastikkeen. Ja voin kertoa, että oli aika maittavaa sekin yhdistelmä ;)      Tässä meidän Runebergin päivän herkut. Mun äiti pisteet nousi taas, kun lupasin tytölle, että toisin hänelle pizzaa kaupasta, vaan unohdin ostaa sen :D No kun en mä koskaan osta pizzaa kaupasta, niin enhän mä voinut sitä nytkään muistaa. No onneksi mun ostama ruisleipä ja tytölle ostamani kotimainen metwursti ja jogurtti kelpasi pizzan sijasta. Likka oli tyytyväinen ja mun mielestä nuo leivät olivat hyviä :)      Tänään leikin taas kampaajaa. Mähän en raaski juurikaan kampaajalla käydä, no jos nyt joskus ani harvoin, mutta no mä leikkaan itse hiukseni ;) Tässä tämänpäivän parturoinnin ja värjäyksen lopputulosta :)      Ihan ok. Niin siitä tulikin mieleen, en muista olenko jo kertonutkin, kun yksi duunikaveri tossa menneellä viikolla kehaisi, että mulla on taas niin kivasti leikatut ja laitetut hiukset :D Siihen totesin tietty, että kiitos kiitos vaan paljon kohteliaisuudesta, mutta ihan itse hiuksseni leikkaan. Hän oli aivan ihmeissään, että miten kummassa onnistun siinä. No eihän se ihan yksinkertaista ehkä ole ja lopputulos ei varmasti ole kampaaja tasoista, mutta kuitenkin sen verran välttävää että kelpaa mulle. Ja jos vielä saan kehuja, niin ei se nyt ihan vituralleen ole voinut mennä :D hih. Tyttökään ei ole koskaan käynyt kampaajalla. Minä olen hänenkin hiukset leikannut. Tosin se nyt ei vaadi kovinkaan suurta ammattitaitoa, että osaa pätkästä pitkien hiusten latvat ja leikata otsahiukset suoraan :D  Semmosta siis tänne tänään. On tullut tehtyä kaikkea yleishyödyllistä. Trimmasin kissankin :D Kaupasta hain koko viikoksi ruoat ja pyykkiä on tullut pestyä ja imuroitua. Nyt jo mielessä pyörii huomiset treenit ja treenikassin pakkaus. Vähästä se ihminen voi iloinen olla. Ai juu, ja äänestettykin on. Tänään valitsin toisin kuin viimeksi ;)    koti  kuvia  ruoka  viihde    Lue myös:             Kunto check !   07.07.2015             Mun Strömsö   29.06.2015             Fitness ei ole kirosana!   24.06.2015             Hyvin menee mutta menkööt   20.05.2015             Elämä on!   06.05.2015             Lainahöyhenissä          No johan!         Yksi vastaus artikkeliin ”J.L. Runebergin päivä”           Pumpumkatti    sanoo:        19.2.2012 11:13        Meilläkin on pitkät perinteet hiusten leikkuusta perheen kesken (äiti leikkas multa kotona, mä leikkaan mun vanhemmilta ja mieheltä ja kaiken huipuksi mies leikkas multa opiskeluaikoina) mutta omaa tukkaani en ikinä uskaltais lähteä yrittämään! Koordinaatio on niin hukassa peilikuvana!      Kommentointi on suljettu.      Päivi
Annika Vainio

J.L. Runebergin päivä 5.2.2012 Päivi 1  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Monelle Runebergin päivä on yhtäkuin torttupäivä :D ahhaha, mutta kuinkahan moni osaa kertoa herrasta mitään muuta??? No pieni fakta on se, että herra taisi kuolla 73 vuotiaana 1877. Hän puhui ruotsia äidinkielenään, oli toimittaja, runoilija, opettaja ja professori. Mitähän muuta. No eiköhän se riitä hänestä. Meillä ei syödä torttuja ;) ei kuulu ruokavalioon, joten parempi jättää kaupan hyllylle ja itse en sellaisia tehtaile, miksi tekisin, kun en söisi kuitenkaan :D Tässäpä mun erittäin onnistunut ruokani. Tein eilen ja olen todella innoissani, että siitä tuli niin kertakaikkisen maistuvaa. Tein siis kanafilesuikaleista ruoan. Filesuikaleiden sekaan lisäsin ruokakermaa, mausteita (curry on ehdoton ;) ) metsäsieniä ja pikkuruisesti makua tuomaan Creme Bonjourin Cuisine sipulimakua. Siitä tuli niiiiiin nams, hyvää. Lopuista sienistä ja Creme Bonjourista sekoitin itselleni salaattiin kastikkeen. Ja voin kertoa, että oli aika maittavaa sekin yhdistelmä ;) Tässä meidän Runebergin päivän herkut. Mun äiti pisteet nousi taas, kun lupasin tytölle, että toisin hänelle pizzaa kaupasta, vaan unohdin ostaa sen :D No kun en mä koskaan osta pizzaa kaupasta, niin enhän mä voinut sitä nytkään muistaa. No onneksi mun ostama ruisleipä ja tytölle ostamani kotimainen metwursti ja jogurtti kelpasi pizzan sijasta. Likka oli tyytyväinen ja mun mielestä nuo leivät olivat hyviä :) Tänään leikin taas kampaajaa. Mähän en raaski juurikaan kampaajalla käydä, no jos nyt joskus ani harvoin, mutta no mä leikkaan itse hiukseni ;) Tässä tämänpäivän parturoinnin ja värjäyksen lopputulosta :) Ihan ok. Niin siitä tulikin mieleen, en muista olenko jo kertonutkin, kun yksi duunikaveri tossa menneellä viikolla kehaisi, että mulla on taas niin kivasti leikatut ja laitetut hiukset :D Siihen totesin tietty, että kiitos kiitos vaan paljon kohteliaisuudesta, mutta ihan itse hiuksseni leikkaan. Hän oli aivan ihmeissään, että miten kummassa onnistun siinä. No eihän se ihan yksinkertaista ehkä ole ja lopputulos ei varmasti ole kampaaja tasoista, mutta kuitenkin sen verran välttävää että kelpaa mulle. Ja jos vielä saan kehuja, niin ei se nyt ihan vituralleen ole voinut mennä :D hih. Tyttökään ei ole koskaan käynyt kampaajalla. Minä olen hänenkin hiukset leikannut. Tosin se nyt ei vaadi kovinkaan suurta ammattitaitoa, että osaa pätkästä pitkien hiusten latvat ja leikata otsahiukset suoraan :D Semmosta siis tänne tänään. On tullut tehtyä kaikkea yleishyödyllistä. Trimmasin kissankin :D Kaupasta hain koko viikoksi ruoat ja pyykkiä on tullut pestyä ja imuroitua. Nyt jo mielessä pyörii huomiset treenit ja treenikassin pakkaus. Vähästä se ihminen voi iloinen olla. Ai juu, ja äänestettykin on. Tänään valitsin toisin kuin viimeksi ;) koti kuvia ruoka viihde Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Elämä on! 06.05.2015 Lainahöyhenissä No johan! Yksi vastaus artikkeliin ”J.L. Runebergin päivä” Pumpumkatti sanoo: 19.2.2012 11:13 Meilläkin on pitkät perinteet hiusten leikkuusta perheen kesken (äiti leikkas multa kotona, mä leikkaan mun vanhemmilta ja mieheltä ja kaiken huipuksi mies leikkas multa opiskeluaikoina) mutta omaa tukkaani en ikinä uskaltais lähteä yrittämään! Koordinaatio on niin hukassa peilikuvana! Kommentointi on suljettu. Päivi

Lainahöyhenissä      5.2.2012       Päivi         Tykkää            Jaa Facebookissa      Jaa Twitterissä             Pertti Koivula ja Santeri Kinnunen taipuvat nyt pariskunnaksi, joista toinen omistaa yökerhon ja toinen on kerhon suurin tähti. Näyttävien tanssi- ja laulunumeroiden Lainahöyhenissä-musikaali kertoo liikuttavan tarinan rakkaudesta, ennakkoluuloista ja niiden voittamisesta.  Tämä näytelmä tehdään kaikille, jotka rakastavat hyvää tarinaa, romantiikkaa ja naurua, jossa piilee kirkas kyynel. Neil Hardwick ohjaa riemastuttavan ja koskettavan Lainahöyhenissä-musikaalin, ja koska kyseessä on Hardwick, on hän jälleen tavattoman innostunut, erittäin otettu työryhmänsä taidoista ja perusteellisen paneutunut tarinan ytimeen.  Lainahöyhenissä on tuttu ranskalaisena Hullujen häkki -nimisenä elokuvana (La Cage aux Folles), monille nykyään vielä tutumpi amerikkalaisena Lainanhöyhenissä-versiona. Neil tosin pitää jo 1970-luvulla filmatusta ranskalaisesta elokuvasta enemmän, koska se on syvällisempi ja intiimimpi kuin jenkkiversio.  Lyhyesti kerrottuna kysehän on pariskunnasta, josta Georges omistaa yökerhon St. Tropez’ssa, ja Albin esiintyy kerhon suurimpana kabareetähtenä. Kaikki on hyvin, kunnes Georgesin poika tulee ja ilmoittaa menevänsä naimisiin rakastamansa tytön kanssa. Siihen isällä ja isän puolisolla, taiteellisesti ja naisellisesti herkällä Albinilla ei ole mitään sanomista. Mutka matkaan tulee siitä, että tulevan morsiamen isä on äärikonservatiivinen senaattori, jolle ei voida missään tapauksessa paljastaa pojan vanhempien olevan homomiehiä. Seuraa itkua ja hammastenkiristelyä, ja Albin suostuu lopulta esittämään naista ja karsimaan homomaneereitaan. Enempää juonesta emme paljasta tässä vaiheessa.  http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=zaza   Aivan sairaan mahtava ja hienosti toteutettu teatteri. Olin niin innoissani alusta loppuun asti, että voisin väittää olleeni jopa haltioitunut. Tämä kyllä kerta kaikkiaan osu ja uppos. Nauroin ja välillä kihosi kyynelet silmiin. Suosittelen ehdottomasti ja lämpimästi. Jos haluatte rahoillenne vastinetta, niin menkää ihmeessä katsomaan. Takaan ettette tule pettymään. Ihan parasta viihdettä pitkiin aikoihin, eikä harmita yhtään että lähdin tuohon pakkaseen samoamaan ;)  Teatterin jälkeen suuntasimme vielä Iguanaan duunikavereiden kanssa. Minä tosin otin vain kahvin kun kaverit alko tilailee punkkua ja siideriä ;) Samalla he tilasivat myös kauheat mätöt, mutta mulla oli hyvä syy olla ottamatta mitään, halusin ehtiä viisi yli yhdentoista dösään. Onko musta tullut todellakin näin vanha, mutta ihan oikeasti, mulla oli jo kauhea hinku päästä kotiin, lämpimään, omalle sohvalle köllimään koira kainalossa :) Ah ja tässä sitä nyt ollaan. Mahtava ilta kyllä takana.    viihde    Lue myös:             Mun Strömsö   29.06.2015             Hyvin menee mutta menkööt   20.05.2015             Fitness on pop!   20.04.2015             Yleisön pyynnöstä!   03.04.2015             No nyt kärysi…   22.02.2015             04022012 lauantai: takareidet ja pohkeet          J.L. Runebergin päivä          Päivi
Annika Vainio

Lainahöyhenissä 5.2.2012 Päivi  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Pertti Koivula ja Santeri Kinnunen taipuvat nyt pariskunnaksi, joista toinen omistaa yökerhon ja toinen on kerhon suurin tähti. Näyttävien tanssi- ja laulunumeroiden Lainahöyhenissä-musikaali kertoo liikuttavan tarinan rakkaudesta, ennakkoluuloista ja niiden voittamisesta. Tämä näytelmä tehdään kaikille, jotka rakastavat hyvää tarinaa, romantiikkaa ja naurua, jossa piilee kirkas kyynel. Neil Hardwick ohjaa riemastuttavan ja koskettavan Lainahöyhenissä-musikaalin, ja koska kyseessä on Hardwick, on hän jälleen tavattoman innostunut, erittäin otettu työryhmänsä taidoista ja perusteellisen paneutunut tarinan ytimeen. Lainahöyhenissä on tuttu ranskalaisena Hullujen häkki -nimisenä elokuvana (La Cage aux Folles), monille nykyään vielä tutumpi amerikkalaisena Lainanhöyhenissä-versiona. Neil tosin pitää jo 1970-luvulla filmatusta ranskalaisesta elokuvasta enemmän, koska se on syvällisempi ja intiimimpi kuin jenkkiversio. Lyhyesti kerrottuna kysehän on pariskunnasta, josta Georges omistaa yökerhon St. Tropez’ssa, ja Albin esiintyy kerhon suurimpana kabareetähtenä. Kaikki on hyvin, kunnes Georgesin poika tulee ja ilmoittaa menevänsä naimisiin rakastamansa tytön kanssa. Siihen isällä ja isän puolisolla, taiteellisesti ja naisellisesti herkällä Albinilla ei ole mitään sanomista. Mutka matkaan tulee siitä, että tulevan morsiamen isä on äärikonservatiivinen senaattori, jolle ei voida missään tapauksessa paljastaa pojan vanhempien olevan homomiehiä. Seuraa itkua ja hammastenkiristelyä, ja Albin suostuu lopulta esittämään naista ja karsimaan homomaneereitaan. Enempää juonesta emme paljasta tässä vaiheessa. http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=zaza Aivan sairaan mahtava ja hienosti toteutettu teatteri. Olin niin innoissani alusta loppuun asti, että voisin väittää olleeni jopa haltioitunut. Tämä kyllä kerta kaikkiaan osu ja uppos. Nauroin ja välillä kihosi kyynelet silmiin. Suosittelen ehdottomasti ja lämpimästi. Jos haluatte rahoillenne vastinetta, niin menkää ihmeessä katsomaan. Takaan ettette tule pettymään. Ihan parasta viihdettä pitkiin aikoihin, eikä harmita yhtään että lähdin tuohon pakkaseen samoamaan ;) Teatterin jälkeen suuntasimme vielä Iguanaan duunikavereiden kanssa. Minä tosin otin vain kahvin kun kaverit alko tilailee punkkua ja siideriä ;) Samalla he tilasivat myös kauheat mätöt, mutta mulla oli hyvä syy olla ottamatta mitään, halusin ehtiä viisi yli yhdentoista dösään. Onko musta tullut todellakin näin vanha, mutta ihan oikeasti, mulla oli jo kauhea hinku päästä kotiin, lämpimään, omalle sohvalle köllimään koira kainalossa :) Ah ja tässä sitä nyt ollaan. Mahtava ilta kyllä takana. viihde Lue myös: Mun Strömsö 29.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Fitness on pop! 20.04.2015 Yleisön pyynnöstä! 03.04.2015 No nyt kärysi… 22.02.2015 04022012 lauantai: takareidet ja pohkeet J.L. Runebergin päivä Päivi

04022012 lauantai: takareidet ja pohkeet      4.2.2012       Päivi       3         Tykkää            Jaa Facebookissa      Jaa Twitterissä            Tervehdys jälleen. Ja raikas pakkastuulahdus siinä samalla kans :) Niin on hirveen kylmä ja ja ja ja niin on nättinä kelit ulkona ja ja ja…Silleen :)  Eli tänään sitten pumppailin takareidet, otin kunnolla tuntumaa sekä reiden koukistuksessa istuen että maaten, maltillisilla painoilla, kunnon puristukset, kyllä tuntuu ;) Sen jälkeen takareidet selkäpenkistä ja tänään, aivan sika jees, sain todella sen tuntumaan kohteessaan, eikä ottanut ollenkaan alaselkään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Joten vaihtoehdot a)olen oppinut tekemään liikkeen paremmin tai b) olen onnistunut saamaan takareisiin enemmän potkua :o hmmm… no jah, voihan se olla sekä että :) No oli miten oli, niin kyllä tuntui. Sitten vielä prässi siihen ja viimeiset mehut käpälistä irti. Kyllä mun mielestä ja no jos jollain on mielipide toinen tai faktaa asian suhteen jakaa, niin saapi sanoa, jalkaprässiin voi ja saa laittaa tuntuvat painot, sillä sehän lienee massaliike ja ois kait hyvä ettei siinä kohdin niin kovin tissiposkeiltais ;) what ever, mut 120kg x15x3 i dag :) Sen verran otti koville takareidet selkäpenkistä, etten sentään alkanut survoo 130 kilolla :o, ehkä siinä kohdin ois sit voinut liike kärsiä :o Juups. Sitten kuvei :D      Edestä (ei kai :D) Suht kireeltä näyttää, vaikka nyt näin itse tässä sanonkin. Ehkä vähän turhankin ollakseni kuitenkin off kaudella… en tiedä, mutta eiköhän se palaute tule sitten 16. päivä asiantuntijan suusta :)      Sivusta. Ei oo ihan helppo ottaa mitenkään edustavia kuvia itse itsestään, mutta yritystä on ja en nyt ihan järkyttynyt ole tästäkään kuvakulmasta. Ehkä olen saanut jotain aikaiseksikin, no siihenhän tähdätään.      Takaa vähän yläselkää, sen mitä tuosta kuvasta nyt voi ylipäätään nähdä :D Makuuhuone vissiin näkyy paremmin ;) heh.      Sitten jalkaprässistä … pieni hengähdystauko ennen seuraavaa sarjaa :)Ulkona on niin kirkas ilma :)      Päätin sitten vielä lähteä metsästää itselleni rannetukia. Nooooh, oli tarkoitus myös löytää polvituet / – lämmittimet, mut ylläri pylläri, oli sitten vain S-koon tukia, niin mun tuuria,en ees viittinyt kokeilla että oisko hyvät, en nyt ihan usko että menen S sarjaan :o ehkä kuitenkin se M tai L… ehkä M… no olihan siinä ihan mitatkin, et jos nyt vaiks mittais aluksi oman polvensa ympärimitan ja lähtis sit uudestaan ettii. Mut tollaiset Karhun mallit haluaisin, 80% neopreenisolukumia ja 20% nailonia ja mustat, sehän se tärkeintä on, et ne on MUSTAT :D tietty tietty. Stadiumissa ois ollut jotkut toiset, mut… no ne oli ruman väriset :D :D ja ne oli tehty Eestissä ja ne oli vielä kalliimmatkin kuin Karhun vastaavat. Eli suosin Suomalaista tässä suhteessa nyt sitten ;)      Rannetuki räpylässä, pätevän oloinen on. Nyt vain stedaamaan sit ihan in real life ;)  Salilla ei tapahtunut tänään mitään erikoista. Pikku hiljaa alkaa laajennukset valmistumaan. No oli siellä joku lapsi-äiti sesonkiaika just kun menin, ja tietty pukkari ihan tuhannen turvoksissa, plaaaaah. Mut onneksi rauhottu, eikä ne puntin puolella koskaan ole, joten siellä oli rauhallista, aaaah.  Tänään pitäs lähteä sinne teatteriin, klo 19 alkais näytös Helsingin kaupunginteatterissa, mä en vaan jaksais :o siis tämmönen musta on tullut :/ Tekis mieli maata himassa loppu ilta, käydä dogien kanssa lenkillä ihan rauhassa, juoda teetä ja miettiä mitä mä oikeesti elämältä haluan, muuta kuin pärjätä fitness kisoissa :D ja sehän se nyt olikin se tärkein asia mun elämässä, tietysti ;) No jah, mut ihan niinkuin oikeesti… ikäkriisi, ilmeisesti… vi**u :/ No jos vaikka vähän piristyis kun lähtis kattoo sen Lainahöyhenissä, pitäs olla hyvä :) ja näkeehän siinä duunikavereita… mut kun pitäs sinne stadiinkin päästä, ohan tästä kuitenkin sen noin 16 kilsaa sinne… mut julkiset, yök, auto… yöks stadissa, ei parkkipaikkoja, juntteja taksikuskeja, huono keli… yök… plaah. En oo siis vielä päättänyt, bussi vai auto…auto vai bussi… bussi…auto…ei… Sohva!!!! :)  Nyt ruoanlaittoon, ehkä sit ehdinkin sinne vielä tänään. Palaillaan :)    Body Fitness  koti  kuvia  pohdintaa  treenaan  treenikuvia  viihde    Lue myös:             Kunto check !   07.07.2015             Mun Strömsö   29.06.2015             Fitness ei ole kirosana!   24.06.2015             Miksi aina minä?   10.06.2015             Hyvin menee mutta menkööt   20.05.2015             Kuntokeskus Pyramidi – Vartalon kierto pallolla          Lainahöyhenissä         3 vastausta artikkeliin ”04022012 lauantai: takareidet ja pohkeet”           Minna    sanoo:        5.2.2012 10:48        Oho, tosi hyvältä näyttää kuvat!! Oot kyllä tiukassa kunnossa, mutta ei kai sitä offillakaan oo pakko mitään överibulkkia vetää… :) Kävin muuten loppuvuodesta kattomassa ton Lainahöyhenissä ja oli kyllä mahtava! :-D             taru    sanoo:        5.2.2012 12:41        Todella hyvältä näytät! :) meinasitko muuten kisata 2013 keväällä vai syksyllä?             Momin    sanoo:        5.2.2012 14:32        Kiitos Minna ja Taru rohkaisusta jälleen kerran, sitähän tässä kaivataan :) Niin mäkin asian näkisin, ettei sitä kait ole tarpeen olla ihan kauhian tuhtina offilla, mutta ei tietenkään harmita jos vaikka muutama kilo onkin ylimääräistä :D kun tietää, ettei se ole pahasta ja siitähän pääsee, toivottavasti dietillä ;) Ja Taru, ainakin toistaiseksi olisi vissiin suunnitelmissa 2013 syksy, mutta täytyy suunnitella nuo kuviot tarkemmin valmentajan kanssa. Nyt katsotaan saadaanko tähän kroppaan sellaista mallia ja massaa, että sitä kehtaa ylipäätään lähteä kisalavoille esittelemään :D      Kommentointi on suljettu.      Päivi
Annika Vainio

04022012 lauantai: takareidet ja pohkeet 4.2.2012 Päivi 3  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tervehdys jälleen. Ja raikas pakkastuulahdus siinä samalla kans :) Niin on hirveen kylmä ja ja ja ja niin on nättinä kelit ulkona ja ja ja…Silleen :) Eli tänään sitten pumppailin takareidet, otin kunnolla tuntumaa sekä reiden koukistuksessa istuen että maaten, maltillisilla painoilla, kunnon puristukset, kyllä tuntuu ;) Sen jälkeen takareidet selkäpenkistä ja tänään, aivan sika jees, sain todella sen tuntumaan kohteessaan, eikä ottanut ollenkaan alaselkään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Joten vaihtoehdot a)olen oppinut tekemään liikkeen paremmin tai b) olen onnistunut saamaan takareisiin enemmän potkua :o hmmm… no jah, voihan se olla sekä että :) No oli miten oli, niin kyllä tuntui. Sitten vielä prässi siihen ja viimeiset mehut käpälistä irti. Kyllä mun mielestä ja no jos jollain on mielipide toinen tai faktaa asian suhteen jakaa, niin saapi sanoa, jalkaprässiin voi ja saa laittaa tuntuvat painot, sillä sehän lienee massaliike ja ois kait hyvä ettei siinä kohdin niin kovin tissiposkeiltais ;) what ever, mut 120kg x15x3 i dag :) Sen verran otti koville takareidet selkäpenkistä, etten sentään alkanut survoo 130 kilolla :o, ehkä siinä kohdin ois sit voinut liike kärsiä :o Juups. Sitten kuvei :D Edestä (ei kai :D) Suht kireeltä näyttää, vaikka nyt näin itse tässä sanonkin. Ehkä vähän turhankin ollakseni kuitenkin off kaudella… en tiedä, mutta eiköhän se palaute tule sitten 16. päivä asiantuntijan suusta :) Sivusta. Ei oo ihan helppo ottaa mitenkään edustavia kuvia itse itsestään, mutta yritystä on ja en nyt ihan järkyttynyt ole tästäkään kuvakulmasta. Ehkä olen saanut jotain aikaiseksikin, no siihenhän tähdätään. Takaa vähän yläselkää, sen mitä tuosta kuvasta nyt voi ylipäätään nähdä :D Makuuhuone vissiin näkyy paremmin ;) heh. Sitten jalkaprässistä … pieni hengähdystauko ennen seuraavaa sarjaa :)Ulkona on niin kirkas ilma :) Päätin sitten vielä lähteä metsästää itselleni rannetukia. Nooooh, oli tarkoitus myös löytää polvituet / – lämmittimet, mut ylläri pylläri, oli sitten vain S-koon tukia, niin mun tuuria,en ees viittinyt kokeilla että oisko hyvät, en nyt ihan usko että menen S sarjaan :o ehkä kuitenkin se M tai L… ehkä M… no olihan siinä ihan mitatkin, et jos nyt vaiks mittais aluksi oman polvensa ympärimitan ja lähtis sit uudestaan ettii. Mut tollaiset Karhun mallit haluaisin, 80% neopreenisolukumia ja 20% nailonia ja mustat, sehän se tärkeintä on, et ne on MUSTAT :D tietty tietty. Stadiumissa ois ollut jotkut toiset, mut… no ne oli ruman väriset :D :D ja ne oli tehty Eestissä ja ne oli vielä kalliimmatkin kuin Karhun vastaavat. Eli suosin Suomalaista tässä suhteessa nyt sitten ;) Rannetuki räpylässä, pätevän oloinen on. Nyt vain stedaamaan sit ihan in real life ;) Salilla ei tapahtunut tänään mitään erikoista. Pikku hiljaa alkaa laajennukset valmistumaan. No oli siellä joku lapsi-äiti sesonkiaika just kun menin, ja tietty pukkari ihan tuhannen turvoksissa, plaaaaah. Mut onneksi rauhottu, eikä ne puntin puolella koskaan ole, joten siellä oli rauhallista, aaaah. Tänään pitäs lähteä sinne teatteriin, klo 19 alkais näytös Helsingin kaupunginteatterissa, mä en vaan jaksais :o siis tämmönen musta on tullut :/ Tekis mieli maata himassa loppu ilta, käydä dogien kanssa lenkillä ihan rauhassa, juoda teetä ja miettiä mitä mä oikeesti elämältä haluan, muuta kuin pärjätä fitness kisoissa :D ja sehän se nyt olikin se tärkein asia mun elämässä, tietysti ;) No jah, mut ihan niinkuin oikeesti… ikäkriisi, ilmeisesti… vi**u :/ No jos vaikka vähän piristyis kun lähtis kattoo sen Lainahöyhenissä, pitäs olla hyvä :) ja näkeehän siinä duunikavereita… mut kun pitäs sinne stadiinkin päästä, ohan tästä kuitenkin sen noin 16 kilsaa sinne… mut julkiset, yök, auto… yöks stadissa, ei parkkipaikkoja, juntteja taksikuskeja, huono keli… yök… plaah. En oo siis vielä päättänyt, bussi vai auto…auto vai bussi… bussi…auto…ei… Sohva!!!! :) Nyt ruoanlaittoon, ehkä sit ehdinkin sinne vielä tänään. Palaillaan :) Body Fitness koti kuvia pohdintaa treenaan treenikuvia viihde Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Kuntokeskus Pyramidi – Vartalon kierto pallolla Lainahöyhenissä 3 vastausta artikkeliin ”04022012 lauantai: takareidet ja pohkeet” Minna sanoo: 5.2.2012 10:48 Oho, tosi hyvältä näyttää kuvat!! Oot kyllä tiukassa kunnossa, mutta ei kai sitä offillakaan oo pakko mitään överibulkkia vetää… :) Kävin muuten loppuvuodesta kattomassa ton Lainahöyhenissä ja oli kyllä mahtava! :-D taru sanoo: 5.2.2012 12:41 Todella hyvältä näytät! :) meinasitko muuten kisata 2013 keväällä vai syksyllä? Momin sanoo: 5.2.2012 14:32 Kiitos Minna ja Taru rohkaisusta jälleen kerran, sitähän tässä kaivataan :) Niin mäkin asian näkisin, ettei sitä kait ole tarpeen olla ihan kauhian tuhtina offilla, mutta ei tietenkään harmita jos vaikka muutama kilo onkin ylimääräistä :D kun tietää, ettei se ole pahasta ja siitähän pääsee, toivottavasti dietillä ;) Ja Taru, ainakin toistaiseksi olisi vissiin suunnitelmissa 2013 syksy, mutta täytyy suunnitella nuo kuviot tarkemmin valmentajan kanssa. Nyt katsotaan saadaanko tähän kroppaan sellaista mallia ja massaa, että sitä kehtaa ylipäätään lähteä kisalavoille esittelemään :D Kommentointi on suljettu. Päivi

Lepopäivä!      2.2.2012       Päivi       3         Tykkää            Jaa Facebookissa      Jaa Twitterissä            Juh,olihan taas kiire töissä, mutta hauskaahan meillä oli taas, niinkuin yleensä aina :D Saipahan naureskella ihan kunnolla jälleen ;)Tänään tuli juteltua kaikenlaisista liikuntamuodoista. Mun duunikaveri on kova ratsastamaan, hän on vast ikään ostanut hevosen. Hän on harrastanut koko pienen ikänsä (kirjaimellisesti kun likka on vasta 22 :) ) ratsastusta, vikeltänyt ja kilpaillut siinä ihan SM tasolla. Sitten yks mun duunikavereista harrastaa hartaasti kiipeilyä ym. käy potkunyrkkeilemässä ja kaikkee sellaista. Kiipeilystä sitten alettiin puhumaan ja miettimään yhden toisen duunikaverin kanssa, että mikä siinä on niinkuin se pointti. Tää mun duunikaveri boulderoi ja mä olen nähnyt videolta sitä toimintaa ja mä en niinkuin oikein päässyt jyvälle, että mikä hitto siinä nyt on niin mageeta. Lähdetään ihan maan tasalta patjan päältä perse pitkällä kapuamaan pari metriä ylöspäin ja hypätään / tiputaan alas :o whaaaat, mä en kässää pointtia. Sitten ihmetellään taas maassa ja mittaillaan katseella ja piirretään käsillä ilmaan jotain kuvitteellisia kiipeilyreittejä ja taas yritetään. No mun duunikaveri, joka tosin itsekään ei harrasta kyseistä lajia, mutta on nähnyt sitä paljon, sanoi, että Päivi Päivi, se ei oo niin sun juttu, ne ihmiset on ihan eri planeetalta kuin sinä. Ne on sellaisia feng shui jengiä :D Mä en nyt ihan tiedä mitä se sillä tarkoitti, kait ne on jotain elämäntapahippejä tms. (anteeksi nyt vain, jos loukkaan pohdinnoillani jotakuta, kyllä se varmasti on ihan hauska laji, mutta kun itse on tottunut vääntämään naama irvessä hiki otsalla rautaa,niin ei oikein pysty näkee mikä siinä on se juju). Mä kyllä ymmärrän seinäkiipeilyn köysien varassa, silloin sentään kiivetään ehkä jopa korkeelle, siinä ois sitä jännitystä… mut no… joo… what ever, mä en vaan käsitä ;)  Hiihtoratsastusta mä sentään haluaisin kokeilla ja kyllä mä tota kiipelyäkin, mut en boulderointia, ei taida olla mun juttu ;) ehkei koko kiipeily sit kuitenkaan. Mut siis hiihtoratsastus, sitä on pakko päästä kokeilee. Siinä ois ainakin vauhdinhurmaa ja jännitystä. Kelaa nyt, mennä laukkaavan hevosen perässä suksilla :) jiiiihaaa, kuulostaa just niin jännältä kuin se varmaan onkin ;) Pakko päästä mukaan. Tosin jos nyt ihan totta puhutaan, niin ei mulla taida olla aikaa muihin harrastuksiin juuri tällä hetkellä. Kyllä toi puntti vie aika suuren osan mun vapaa-ajasta, kun pitäs vielä koti ja elukatkin hoitaa ja olla äiti :o uuu.  Nyt olenkin ajatellut helpottaa arkikiireitäni tekemällä siitä entistäkin järjestelmällisempää. Torstait ja sunnuntait on ”liikuntavapaapäiviä”, joten silloin on syytä hoitaa kotityöt ja käydä kaupassa. Olen laskenut, että silleen homma vois toimia mahdollisimman stressittömästi. Kyllähän siinä saa aikaa kulumaan päivästä riittävästi, kun lenkittää koirat sen kolme kertaa ainakin päivässä, käy duunissa ja vielä pitäs sitten illalla hoitaa äidin velvollisuuksia. Siin sitten vielä kun treenaat sen ainakin viisi kertaa viikossa, niin on turha kysyä, että hei, mitä sä teet huomenna? Kyllähän sen nyt kaikki tietää mitä mä teen. En ainakaan kahvittele kavereiden kanssa!!!! Onks mul vielä niitä :D no oooon oooon, kyllä ne yrittää ymmärtää… mutta olen toki miettinyt sitäkin, että mihin tämä mun lievästi hektinen ja oman ”navan” ympärillä pyörivä elämä vielä johtaa. Tuleeko musta erakko? Ehkä ei, ehkä mun uudet sosiaaliset ympyrät joku päivä koostuu samanlaisen elämän parissa taistelevista ihmisistä tai jotain ;) Kyllähän tossa kaveri lohdutti muo, että hei, kyllä hän ainakin uskoo muhun ja mun puolesta, että elämä kantaa :) jee.      Kauppareissulta. Taas kaksi kassillista kamaa raahasin kotiin, ihan omin kätösin. Tässä on safkat sitten sinne sunnuntaille asti, kunnes voin käydä uudestaan kaupassa :) Näillä mennään. Hyvin olen pysynyt ruodussani, mitään ylimääräistä sontaa ei ole tungettu naamaan. Tuossa kasan päällä komeilee mun uudet herkut, vihreä tee höystettynä passiohedelmällä… ja vielä Reilun Kaupan tuote :) nams, on muuten hyvää. Huomenna tosin mun duunikaveri varmasti raahaa taas perjantai pullat duuniin, siis mulle tulee oma pulla, muutenhan se ois helppo kieltäytyä… viimeksi söin kyllä sen laskiaispullan minkä hän oli mulle ostanut, mutta edellisen munkin syötin toiselle duunikaverille :D vähän mä olen… öööö kohtelias. Mut ei tuolla kukaan osaa kait enää ees loukkaantua kun ne tietää, että mä en vedä mitään mättöjä ja viinapullojakin on turha oikeestaan kantaa mulle kun mä en juo… kun joskus tosi tosi tosi tosi tosi tosi harvoin!      Tässä sitten päivällinen :) Kyllä uppos ja maaru tuli täyteen. Tällaista tää on päivästä toiseen :o Multa on kysytty, että enkö mä kyllästy??? Kyllästy???? Miksi kyllästyisin, täähän on niin hiton helppoa ja vaivatonta. Ei tartte miettiä päätä puhki, että mitä tänään syötäisiin, kun se on itsestään selvää. Mä en ole koskaan ollut mikään kulinaristi tai keittiön kuningatar. Mä osaan tehdä ruokaa jos mä haluan ja mähän teenkin ruoat, mut yleensä hyvin simppeliä, en mä jaksa kikkailla jollain ihme krumeluureilla, pääasia että se on terveellistä ja saan siitä kaiken mitä tarvitsen. Ja no, mä toivon, että pystyn opettamaan myös omalle pikku emännälle terveellisiä elämäntapoja tällä tavalla :) Mä en ole mikään kotiäiti joka perä hytkyen vaivaisi jotain pullaa keittiössä :o mutta ruoat mä osaan tehdä. Sitä paitsi yleensä tommoset kovin kulinaristiset ihmiset kärsivät enemmän tai vähemmän paino-ongelmista (anteeksi jos taas loukkasin jotakuta, mutta se on mun mielipiteeni ja mututuntuma ;) mitä nyt lähipiiriäkin katselee, että kyllä sen näkee kenelle se ruoka maistuu ja joka elää syödäkseen, eikä syö elääkseen ;) ).  Huomenna ois sitten rintatreenipäivä :) Oih, ja aamuvuoro :) eli töistä suoraan puntille, tosin dogilenkille ennen sitä ja sehän on kauheen mukavaa tuolla pakkasessa…noooooooot!!!!! Mutta eiköhän tässä ollut tälle päivälle ja illalle ihan tarpeeksi lätinää ja pohdintaa, jos sitten huomenna saisi vaikka jotain asiaa laitettua :D    äitiys  dieetti  koti  kuvia  ruoka  työ    Lue myös:             Kunto check !   07.07.2015             Mun Strömsö   29.06.2015             Fitness ei ole kirosana!   24.06.2015             Miksi aina minä?   10.06.2015             Hyvin menee mutta menkööt   20.05.2015             Hääpäivä!          03022012 perjantai: rinta-ojentajatreeni         3 vastausta artikkeliin ”Lepopäivä!”           Minna    sanoo:        2.2.2012 22:01        Hahah, me käytiin joku aika sitten kaverin kanssa testaamassa boulderointia, ja se ei tosiaankaan ollut munkaan juttu! :-D Meidän teki mieli lähteä pois sieltä keskuksesta jo viiden minuutin jälkeen, mutta ei iletty. Sitten vaan yritettiin palloilla siellä mahdollisimman huomaamattomina ja osaavan näköisinä, vaikka oikeasti me ei kyllä yhtään onnistuttu sulautumaan joukkoon. Ei tartte mennä enää :D             Momin    sanoo:        2.2.2012 23:02        Nonnih, onneksi mä en ole ainut joka ei ole oikein ymmärtänyt mitä hienoa kyseisessä lajissa on. Aluksi kun kuulin mitä boulderointi on, näin silmissä villin ja vaarallisen lajin, mutta nyt kun olen nähnyt sitä touhua ”oikeesti” niin olen ihan ymmälläni, että mitä v**tua tuo touhu oikeesti on :D :D :D Ihan ihme räpellystä jonkun pienen pätkän takia, uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uuuuudestaan… grah!             Pumpumkatti    sanoo:        19.2.2012 11:01        Bodarin oravanpyörä: pakko treenata lisää, että jaksaa kantaa kotiin tarpeeksi ruokaa :D  Kulinaristien lisäksi paino-ongelmista voi kärsiä ne, jotka tykkää kaikesta ja syö ihan mitä tahansa hyvällä halulla. Oon usein toivonut olevani enemmän kulinaristi, jolloin ei tulis syötyä ihan kaikkea ;) Toisaalta myös ne, jotka on ronkeleita, eikä suostu syömään kuin erityisen hyviä herkkuja (eli epäterveellisiä) lihoo helposti, kun ei maistu rehut ja raejuustot…      Kommentointi on suljettu.      Päivi
Annika Vainio

Lepopäivä! 2.2.2012 Päivi 3  Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Juh,olihan taas kiire töissä, mutta hauskaahan meillä oli taas, niinkuin yleensä aina :D Saipahan naureskella ihan kunnolla jälleen ;)Tänään tuli juteltua kaikenlaisista liikuntamuodoista. Mun duunikaveri on kova ratsastamaan, hän on vast ikään ostanut hevosen. Hän on harrastanut koko pienen ikänsä (kirjaimellisesti kun likka on vasta 22 :) ) ratsastusta, vikeltänyt ja kilpaillut siinä ihan SM tasolla. Sitten yks mun duunikavereista harrastaa hartaasti kiipeilyä ym. käy potkunyrkkeilemässä ja kaikkee sellaista. Kiipeilystä sitten alettiin puhumaan ja miettimään yhden toisen duunikaverin kanssa, että mikä siinä on niinkuin se pointti. Tää mun duunikaveri boulderoi ja mä olen nähnyt videolta sitä toimintaa ja mä en niinkuin oikein päässyt jyvälle, että mikä hitto siinä nyt on niin mageeta. Lähdetään ihan maan tasalta patjan päältä perse pitkällä kapuamaan pari metriä ylöspäin ja hypätään / tiputaan alas :o whaaaat, mä en kässää pointtia. Sitten ihmetellään taas maassa ja mittaillaan katseella ja piirretään käsillä ilmaan jotain kuvitteellisia kiipeilyreittejä ja taas yritetään. No mun duunikaveri, joka tosin itsekään ei harrasta kyseistä lajia, mutta on nähnyt sitä paljon, sanoi, että Päivi Päivi, se ei oo niin sun juttu, ne ihmiset on ihan eri planeetalta kuin sinä. Ne on sellaisia feng shui jengiä :D Mä en nyt ihan tiedä mitä se sillä tarkoitti, kait ne on jotain elämäntapahippejä tms. (anteeksi nyt vain, jos loukkaan pohdinnoillani jotakuta, kyllä se varmasti on ihan hauska laji, mutta kun itse on tottunut vääntämään naama irvessä hiki otsalla rautaa,niin ei oikein pysty näkee mikä siinä on se juju). Mä kyllä ymmärrän seinäkiipeilyn köysien varassa, silloin sentään kiivetään ehkä jopa korkeelle, siinä ois sitä jännitystä… mut no… joo… what ever, mä en vaan käsitä ;) Hiihtoratsastusta mä sentään haluaisin kokeilla ja kyllä mä tota kiipelyäkin, mut en boulderointia, ei taida olla mun juttu ;) ehkei koko kiipeily sit kuitenkaan. Mut siis hiihtoratsastus, sitä on pakko päästä kokeilee. Siinä ois ainakin vauhdinhurmaa ja jännitystä. Kelaa nyt, mennä laukkaavan hevosen perässä suksilla :) jiiiihaaa, kuulostaa just niin jännältä kuin se varmaan onkin ;) Pakko päästä mukaan. Tosin jos nyt ihan totta puhutaan, niin ei mulla taida olla aikaa muihin harrastuksiin juuri tällä hetkellä. Kyllä toi puntti vie aika suuren osan mun vapaa-ajasta, kun pitäs vielä koti ja elukatkin hoitaa ja olla äiti :o uuu. Nyt olenkin ajatellut helpottaa arkikiireitäni tekemällä siitä entistäkin järjestelmällisempää. Torstait ja sunnuntait on ”liikuntavapaapäiviä”, joten silloin on syytä hoitaa kotityöt ja käydä kaupassa. Olen laskenut, että silleen homma vois toimia mahdollisimman stressittömästi. Kyllähän siinä saa aikaa kulumaan päivästä riittävästi, kun lenkittää koirat sen kolme kertaa ainakin päivässä, käy duunissa ja vielä pitäs sitten illalla hoitaa äidin velvollisuuksia. Siin sitten vielä kun treenaat sen ainakin viisi kertaa viikossa, niin on turha kysyä, että hei, mitä sä teet huomenna? Kyllähän sen nyt kaikki tietää mitä mä teen. En ainakaan kahvittele kavereiden kanssa!!!! Onks mul vielä niitä :D no oooon oooon, kyllä ne yrittää ymmärtää… mutta olen toki miettinyt sitäkin, että mihin tämä mun lievästi hektinen ja oman ”navan” ympärillä pyörivä elämä vielä johtaa. Tuleeko musta erakko? Ehkä ei, ehkä mun uudet sosiaaliset ympyrät joku päivä koostuu samanlaisen elämän parissa taistelevista ihmisistä tai jotain ;) Kyllähän tossa kaveri lohdutti muo, että hei, kyllä hän ainakin uskoo muhun ja mun puolesta, että elämä kantaa :) jee. Kauppareissulta. Taas kaksi kassillista kamaa raahasin kotiin, ihan omin kätösin. Tässä on safkat sitten sinne sunnuntaille asti, kunnes voin käydä uudestaan kaupassa :) Näillä mennään. Hyvin olen pysynyt ruodussani, mitään ylimääräistä sontaa ei ole tungettu naamaan. Tuossa kasan päällä komeilee mun uudet herkut, vihreä tee höystettynä passiohedelmällä… ja vielä Reilun Kaupan tuote :) nams, on muuten hyvää. Huomenna tosin mun duunikaveri varmasti raahaa taas perjantai pullat duuniin, siis mulle tulee oma pulla, muutenhan se ois helppo kieltäytyä… viimeksi söin kyllä sen laskiaispullan minkä hän oli mulle ostanut, mutta edellisen munkin syötin toiselle duunikaverille :D vähän mä olen… öööö kohtelias. Mut ei tuolla kukaan osaa kait enää ees loukkaantua kun ne tietää, että mä en vedä mitään mättöjä ja viinapullojakin on turha oikeestaan kantaa mulle kun mä en juo… kun joskus tosi tosi tosi tosi tosi tosi harvoin! Tässä sitten päivällinen :) Kyllä uppos ja maaru tuli täyteen. Tällaista tää on päivästä toiseen :o Multa on kysytty, että enkö mä kyllästy??? Kyllästy???? Miksi kyllästyisin, täähän on niin hiton helppoa ja vaivatonta. Ei tartte miettiä päätä puhki, että mitä tänään syötäisiin, kun se on itsestään selvää. Mä en ole koskaan ollut mikään kulinaristi tai keittiön kuningatar. Mä osaan tehdä ruokaa jos mä haluan ja mähän teenkin ruoat, mut yleensä hyvin simppeliä, en mä jaksa kikkailla jollain ihme krumeluureilla, pääasia että se on terveellistä ja saan siitä kaiken mitä tarvitsen. Ja no, mä toivon, että pystyn opettamaan myös omalle pikku emännälle terveellisiä elämäntapoja tällä tavalla :) Mä en ole mikään kotiäiti joka perä hytkyen vaivaisi jotain pullaa keittiössä :o mutta ruoat mä osaan tehdä. Sitä paitsi yleensä tommoset kovin kulinaristiset ihmiset kärsivät enemmän tai vähemmän paino-ongelmista (anteeksi jos taas loukkasin jotakuta, mutta se on mun mielipiteeni ja mututuntuma ;) mitä nyt lähipiiriäkin katselee, että kyllä sen näkee kenelle se ruoka maistuu ja joka elää syödäkseen, eikä syö elääkseen ;) ). Huomenna ois sitten rintatreenipäivä :) Oih, ja aamuvuoro :) eli töistä suoraan puntille, tosin dogilenkille ennen sitä ja sehän on kauheen mukavaa tuolla pakkasessa…noooooooot!!!!! Mutta eiköhän tässä ollut tälle päivälle ja illalle ihan tarpeeksi lätinää ja pohdintaa, jos sitten huomenna saisi vaikka jotain asiaa laitettua :D äitiys dieetti koti kuvia ruoka työ Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Hääpäivä! 03022012 perjantai: rinta-ojentajatreeni 3 vastausta artikkeliin ”Lepopäivä!” Minna sanoo: 2.2.2012 22:01 Hahah, me käytiin joku aika sitten kaverin kanssa testaamassa boulderointia, ja se ei tosiaankaan ollut munkaan juttu! :-D Meidän teki mieli lähteä pois sieltä keskuksesta jo viiden minuutin jälkeen, mutta ei iletty. Sitten vaan yritettiin palloilla siellä mahdollisimman huomaamattomina ja osaavan näköisinä, vaikka oikeasti me ei kyllä yhtään onnistuttu sulautumaan joukkoon. Ei tartte mennä enää :D Momin sanoo: 2.2.2012 23:02 Nonnih, onneksi mä en ole ainut joka ei ole oikein ymmärtänyt mitä hienoa kyseisessä lajissa on. Aluksi kun kuulin mitä boulderointi on, näin silmissä villin ja vaarallisen lajin, mutta nyt kun olen nähnyt sitä touhua ”oikeesti” niin olen ihan ymmälläni, että mitä v**tua tuo touhu oikeesti on :D :D :D Ihan ihme räpellystä jonkun pienen pätkän takia, uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uuuuudestaan… grah! Pumpumkatti sanoo: 19.2.2012 11:01 Bodarin oravanpyörä: pakko treenata lisää, että jaksaa kantaa kotiin tarpeeksi ruokaa :D Kulinaristien lisäksi paino-ongelmista voi kärsiä ne, jotka tykkää kaikesta ja syö ihan mitä tahansa hyvällä halulla. Oon usein toivonut olevani enemmän kulinaristi, jolloin ei tulis syötyä ihan kaikkea ;) Toisaalta myös ne, jotka on ronkeleita, eikä suostu syömään kuin erityisen hyviä herkkuja (eli epäterveellisiä) lihoo helposti, kun ei maistu rehut ja raejuustot… Kommentointi on suljettu. Päivi