Annika Vainio Maanantai… 14.6.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä … ok päivä. Salia = crossing tunti ja punttia. Ruokailussa ollaan pysytty aisoissa, kuten arvata saattaa. Huippisten kunniaksi Eskimo puikko ja hieman lakua, nothing else ja voittihan se Jenna, wow! Onneksi ;) Nätti plikka etten sanoisi. Luopuminen. Se on vaikeaa… se on niiiiiin vaikeaa. Mistä löytyisi se tahto ja voima? Mikä siinä on, että järki sanoo yhtä ja sydän ehkä toista. Teot puhuvat puolestaan… mutta silti. Mikä siinä vittu on???? Ei voi kuin nukkua taas yön yli, aloittaa huomenna jälleen kerran uusi päivä. Odottaa onko elämällä enää mitään uutta annettavaa. Tukahdutanko vain kaiken sisäisen tuskankin keskittymällä vain ja ainoastaan koti, työ, treeni sektorille? Niinkait se on tehtävä. Elämä soljuu eteenpäin, mikään ei sitä tosiasiaa muuta. Huomenna on taas uusi päivä ja ylihuomenna taas jne. Kuten yksi 3 vuotias pikkupoika oli kuulema todennut ”Päivät ne ei lopu koskaan, niitä tulee aina uusia” :D lohduttavaa…vai onko sittenkään? pohdintaa suru treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Löytöjä :) Yömyöhään… Päivi
Annika Vainio Löytöjä :) 13.6.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Olen löytänyt muutaman mielenkiintoiselta vaikuttavan bloginkin luettavakseni…taas :) heh. No mutta siis moni muukin kuin minä on hurahtanut (yllätys) näihin fitness kuvioihin. Minä nyt olen kyllä aika wannabe vielä tuon fitness homman puolella, mutta ei mitään voi saavuttaakaan, jos ei yritä…ja jos ei ota asioista selvää…ja jos ei haasta itseään. Oikein paljon innostusta lisää, kun lukee muidenkin taistelua tässä asiassa. On aika terapeuttista tajuta, että joku muukin elää tällaista elämää, missä duuni, koti ja sali on se pyhäkolminaisuus. No mikäs siinä, tämä on harrastus siinä mikä muukin. Jännä muuten miten jotkut ottaa sen asenteella ”Miten sulla muka on aikaa?” ”Et kait vain liikaa nyt treenaa?” Liikaa? What? Aikaa… no aikaa on aina kun sitä järjestää. Mä vaan luulen, että tuo tommonen ”Oletko nyt vähän itsekeskeinen” asenne kumpuaa jostain sieltä, kun itse ei saa aikaiseksi, haluaisi, mutta ei vaan tule tehtyä.Sit vähän piikitellään siihen malliin, että laiminlyötkö nyt perhettäsi, lastasi, koiriasi. Jaa-a, no en ainakaan ole mikään juopporetku. Myönnän, että pyhitän aika paljon aikaa treenaukselle, juu kyllä, mutta pidän sitä kuitenkin sen verran yleishyödyllisenä harrastuksena, etten koe siitä huonoa omaatuntoa. Toimin esimerkkinä tytölleni, pidän huolen itsestäni. Ja koska tyttö liikkuu usein mun mukana, niin ei hänkään koe jäävänsä tästä ulkopuoliseksi. Haavekuva onkin, että vielä joku päivä treenaan tyttöni kanssa samalla salilla ”Annas kun mamma näyttää” :DDDD sitä odotellessa. No mutta tästä kaikesta inspiroituneena, mun täytyy toden teolla elvytellä mun saliohjelmaa…hmmm… Pitäs varmaan tehdä jonkin näköinen suunnitelma. treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Eksyin… Maanantai… Päivi
Annika Vainio Sunnuntai huomenta! 13.6.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä No ohhoh, en meinannut uskoa silmiäni, kun katsoin kellon olevan jo yhdeksän :O Ja vähän äkkiä ylös sängystä :D Kahvin keittoon. Illalla tuli kyllä valvottua, viimeisimmät kerrat kun katsoin kelloa, niin…taisi olla joskus ennen yhtä :/ en juuri koskaan valvo niin myöhään. No eilen tuli otettua ne päikkärit, mikä tietysti vaikutti siihen, ettei niin kovin väsyttänytkään. Oli muutakin ajateltavaa. Olen taasen prosessoinnut mielessäni tilannetta, enkä oikein tiedä siihen muuta ratkaisua kuin minkä sittein tein. Saman ratkaisun olen kyllä tehnyt useamman kerran tässä samaisessa asiassa, eli jossain asiassa minäkin osaan olla epäjohdonmukainen, eikä tunnu löytyvän tahtoa ja itse kuria tämän asian suhteen. Mutta nyt puhummekin sydämenasiasta ja no, kuten sanontakin kuuluu ”Kaikki on sallittu sodassa ja rakkaudessa”. En tiedä, tuntuu vain, että olen niin puun ja kuoren välissä. Haluan aina uskoa ja toivoa, se ei ole loppunut koskaan… mutta sitten tulee tämä klassinen vedetään matto jalkojen alta… mistä seuraa niin typerryttävä pettymyksen tunne jälleen… tulee sellainen olo, että miten mä voin olla näin tyhmä ja typerä, enkä koskaan opi tätä kuviota. Aina vaan yritän uskoa, yritän panostaa… yritän yritän yritän… ja tämä yritys kyllä toimii myös itseään vastaan siinä määrin, että se tsemppi uupuu josssain vaiheessa minustakin, kun tulee se olo, että hakkaa vain päätään seinään. Sit on kerta kaikkiaan siinä pisteessä että on vihellettävä peli poikki ja otettava välimatkaa. Mutta en halua sellaistakaan, sehän on aivan maailman typerintä, eihän sillä tavalla voi elää… kait… no en tiedä, on sitä niin sairaita parisuhde kuvioita päässyt näkemään läheltä ja vähän kauempaakin… että terve. Mutta joka tapauksessa, minä en halua sellaista. Miksi yrittää naama irvessä jos lopputulos on kumpaakin tyydyttämätön? Niin, onko siinä mitään järkeä. Sanokaapa se hyvät ihmiset ja varsinkin sinä joka luulet tietäväsi tästäkin asiasta vittu kaiken (tai jätä sittenkin sanomatta, sillä ei kiinnosta pennin vertaa). (viittaan nyt erääseen blogikirjoitukseen, joka koski minua ja minun parisuhdettani, mutta tähän on kait totuttava täällä internetin ihmeellisessä maailmassa, että ihmisten on pakko ruotia myös toisten ongelmat ja esittää siinä sivussa besserwissereitä, vaikka omatkin asiat ovat retuperällä… mutta onhan se hyvä, että jotkut ovat niin täydellisiä ;) _omasta_ mielestään, että on varaa kommentoida jonkun tietyn ihmisen elämää ja elämäntapoja ;) :p) No juh, mutta se siitä asiasta. Mutta siis kuten huomaa, tänään en noussut ihan sillä oikealla jalalla…vaan just sillä väärällä. Voipi olla että kuntosalin puntit saavat kyytiä idag ;) Tiedossa onkin, ainakin näiltä näkymin Corea ja punttia. Eilen juoksin, kävin tekee muutamat ylävartalolihassarjat, crossailin ja juoksin. Tänään ”vähän” rennompi ote, pidettäkööt vähän niinkuin lepopäivää, käyn vain Coressa ja puntilla. En ajatellut juosta tänään… jos sää olisi kaunis, voisin pyöräillä, mutta ei nyt näytä lupaavalta. Katsotaan. Mikään ei helpota sisäistä tuskaa niinkuin siirtää siihen käyttämänsä energia liikuntaa, jolloin ei tarvitse edes turhia miettiä. Silloin sitä keskittyy vain siihen tekemiseen. Ja koska elämä ei ole koskaan liian helppoa, ei ainakaan minulla, niin minkäs sitä ihminen sille voi. Ei voi mitään. Nyt aamupalastamaan. ärrpurr pohdintaa treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Päivä vaihtuu iltaan Aamupala ! Päivi
Annika Vainio Rasvaprossa! 12.6.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Tällainen teksti aiheeseen löytyi netistä: ”Kehon koostumuksen mittaaminen perustuu matemaattisiin ennusteyhtälöihin, joten täysin tarkkoja tuloksia niistä on turha odottaa. Kalliit laboratoriomittaukset, kuten vedenalaispunnitus tai duterium-laimennus, ovat hieman kenttämittauksia tarkempia, mutta tavalliselle kuntoilijalle turhan kalliita vaihtoehtoja. Rasvaprosentin mittamisen tekee erityisen haastavaksi se, että virhemarginaali on usein suurempi kuin seurantatestien välisten muutosten suuruus. Tämän vuoksi testitilanne on vakioitava mahdollisimman tarkasti (mittausmenetelmä, laitteisto, testaaja) ja tulokseen on suhtauduttuva kriittisen analyyttisesti. Yleisimpiä kenttämenetelmiä ovat ihopuomumittaus sekä sähköiset bioimpedanssi-mittaukset. Kehon sopusuhtaisuutta voidaan arvioida myös laskennallisella painoindeksillä tai vyötärön ympäryksen mittaamisella. Ihopoimumittaus Ihopoimumittauksen luotettavuus on erityisen riippuvainen testaajan ammattitaidosta, sillä ihopoimun paksuuden määrittämisen virhelähteet liittyvät enemmän testaajista kuin asiakkaasta johtuviin tekijöihin (vertaa bioimpedanssi-mittaus). Ihopoimumittausta suositellaan aktiivisille liikkujille sekä urheilijoille, joilla kehon rasvaprosentti on suositusarvojen raameissa (miehet 15-25 %, naiset 20-30 %) tai niiden alle. Mitä suuremmaksi rasvan osuus kehonpainosta kasvaa suoritusarvoista sitä suuremmaksi kasvaa pihtimittauksen virhemarginaali. Mitattavia kohtia ihopoimumittauksessa on neljä (hauis, ojentajat, lapaluun alakulma, suoliluun harju), josta kustakin kohdasta otetaan kolme mittausta ja lasketaan näiden kolmen mittauksen keskiarvo. Ihopoimun on annettava palautua mittausten välissä normaaliin tilaan ennen seuraavaa mittausta, sillä rasvakudos painuu ”kasaan” mittauksen aikana ja tällä on seuraavaan mittaukseen tulosta pienentävä vaikutus. Mittaukset tehdään aina dominoivalta puolelta eli useimmiten oikealta puolelta. Oleellista kuitenkin on, että mittauskohdat ovat samat aina testiä toistettaessa. Testitulos eli arvio kehon rasvaprosentista saadaan kun lasketaan jokaisen mittauskohdan keskiarvotulos yhteen ja katsotaan millimetrejä vastaava prosenttitulos oman sukupuolen ja iän kohdalta viitearvotaulukosta. Bioimpedanssi-mittaus Sähkönjohtuvuuteen perustuvan bioimpedanssi -laitteen toiminta perustuu yksitaajuiseen, heikkoon sähkövirtaan, jota laite kierrättää vartalon läpi testiä tehtäessä. Osa laitteista mittaa rasvaprosentin yläraajoista (”rattimittari”, esim. Omron BF306), osa alaraajoista (vaaát, esim. Tanita) ja osa niistä perustuu nelipistemittaukseen (esim. Omron BF500). Nelipistemittauksessa vaaka huomioi koko kehon rasvan osuuden. Tällöin saadaan kokonaiskuva rasvaprosentista. Mitä enemmän kehossa on lihaskudosta, sitä nopeammin sähkövirta kiertää mittausalueen läpi. Laite arvioi taustatietojen, sähkövirran kiertonopeuden sekä laskentakaavojen perusteella kehon rasvaprosentin. Mittaus perustuu kehon nestetasapainoon, joten testiin valmistautuminen tulee vakioida ravinnon, nesteen ja liikunnan suhteen. Virtsarakon tulee olla tyhjä. Joko käsistä tai jaloista mittaavilla laitteilla mitattaessa tulee huomioida myös vuorokauden aika (päivän aikana neste ”laskeutuu” alaraajoihin), viikonpäivä sekä etenkin naisilla kuukaudenaika ja korut sekä kellot kannattaa ottaa pois ranteesta.” Olen aina olettanutkin, että mittausvälineellä, mittaajalla jne. on suuri merkitys tulokseen. Enpä ole aijemmin ottanutkaan huomioon, että vuorokauden aikakin voi vaikuttaa, no sen olen tiennyt, että kuukautisilla on merkitystä. Kaikenlaista nippeliasiaa on otettava huomioon, eikä siltikään voi tulokseen täysin kyseenalaistamatta suhtautua. Itse totesin tämän kerran, kun pienellä aikavälillä multa mitattiin rasvaprosentti ja siinä oli heittoa. No nyt jälkikäteen ajateltuna, kyseessä ei ollut kuin muutama prosenttiyksikkö, eli käytännössä ei mitään, mutta joillain se voi heittää 10 prosentillakin :O Eli ju, eiköhän se peili ole edelleen aika lailla paras kehonkoostumusmittari ;) Hankkikaa hyvät ihmiset sellainen, älkääkä turhaan maksako kehonkoostumusmittauksista salilla… ja masentuko sitten heti sen jälkeen :D Ja kun näin sanon, aijon edelleen kesän jälkeen mennä mittauttaa itseni. Mielenkiinnolla odotan tuloksia ;) treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Huomenta! Ruoasta! Päivi
Annika Vainio Välipala 12.6.2010 Päivi Tykkää Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Välipalaksi: – protein shake (treenin jälkeen!) – Ehrman rahkaa, hedelmäpaloja, raejuustoa (pikkuriikkisen makeutusainetta, sekin loppu nyt, joten opettelen olemaan ilman sitäkin… ei mitään hyötyä sen lisäämisestä, sillä ei ole mitään ravintoarvoa, joten olkoot! Tiettyjä mekeutusaineita ei edes suositella käytettäväksi, jos esim. kärsii masennuksesta. Näin on, lukekaa vaikka netistä (sehän se onkin raamattu joka asiassa) jos ette usko ;) ) – kuppi kahvia, jos termospannusta vielä löytyy :D Tulihan sitten juostua salille crossailee. Myönnän, pikkasen tuntui jalat raskailta eilisen kolmen tunnin lenkin jäljiltä + pyöräily, sitä ei pidä unohtaa ;), mutta juoksin saatana silti! Se joka leikkiin lähtee se leikin kestäkööt. No juu, tiedän, että joku tolkku treenaamisessakin pitää olla, että liika on liikaa, mutta tämä on nyt tällainen omaa aikaa viikonvaihde, joten pyhitän sen täysin liikunnalle ja omille jutuilleni. Ajattelinkin olla fiksu ja vaihtaa maanantain pro pyöräilyn johonkin vähän vähemmän rankkaan, tosin vetäjä on eri… eli eli… ehkä sittenkin menen sinne. No täytyy nyt katsoa, fiiliksen mukaan mennään. Mitään en tee hampaat irvessä tai väkisin. Siinäkään ole mitään järkeä. Huomenna menen perinteeksi tulleelle Core tunnille. Yritin eilen bongata Budgetista sellaisia jalkoihin ja käsiin laitettavia käsipainoja, mutta niillä ei ollut. Mä luulen, että ihan Tarjoustalosta (tämä ostoskeskusten paratiisi) voisi sellaiset löytääkin. Ei kun sinne siis. Olen nimittäin ajatellut tehostaa Corea laittamalla painot käsiin ja jalkoihin. Ai miten niin masokisti :D no ei mut oikeesti, siitä voisi olla hyötyä, paljonkin, tehostaisi useita liikkeitä! Eräs vetäjä käyttää tunneillaan kilon käsipainoja, joten ei tää nyt ihan höpö höpöä ole. Uskoisin, että nuo ois vain kätevämmät ja sitä kautta myös tehokkaammat :) Ideathan multa ei lopu kesken. Tän päivän crossi tunnilla meinasin kokeilla uutta paikkaa salista… nooh, sitä kun fiksoituu johonkin tiettyyn nurkkaan, niin pakkohan se oli palata lähtöruutuun, sitä paitsi se crossi kolisi mihin meinasin mennä. Parempi pysyä samassa vanhassa :) :p joku varmaan ehti kelata, että mitähän tuo urpo nyt tossa fiilaa ja höylää :D mulla kun oli reppukin salissa mukana ja juoksukengät. Eihän mul kato mitään vaatekaapin lukkoa tullut mukaan kun juosten lähdin matkaan :D Sekin nääääääs. Ja mä hikoilin kuin pieni possu. Ei terve. Mä olin jo salille saapuessani kuin uitettu koira, jälleen. Ok, ulkona tihkutti vettä, mutta se mitä musta puski pihalle oli rehellistä hikeä. Sitä vain tulee ja tulee ja tulee. Huh. Mun hikipyyhe oli kovilla. Lopputunnista siitä ois voinut kääntää hikeä. Se oli aivan litimärkä ja painoi varmaan puoli kiloa :DDDDD ei terve. Huomaa, että pikkasen on kropassa kierroksia. No pala läski pala (mmmm… joku kysyis nyt multa että mikä läski… no se on vain sanonta!). Korjataan nyt sanamuotoon rasva, sillä rasvatonta kroppaa ei ole olemassakaan… mutta läskiä sen ei tarvitse olla, siis rehellistä laardia, mikä hyllyy niin monen suomalaisnaisen lanteilla, reisissä ja persiissä ;) :p Kotiin juostessa vesisade oli yltynyt. Ihan kuin olisi juossut jossain syyssateessa. Saatanallinen vastatuuli, jostain pölähti aina kauheita kirvalaumoja. Mun etumus oli aivan täynnä kirvoja, niitä oli ripsissä, niitä oli välillä suussa… ihan joka puolella. Hienoo. Mut mä juoksin, mä puskin vain tuulta päin, ihan sama miltä ehkä näytin, en varmasti näyttänyt kovin kauniilta :D mut paljon kiinnostaa muo. Kun mä taistelen omaa itseäni vastaan niin pahimmassa tapauksessa siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu. Ei kiinnosta mitä muut musta ajattelee ;) diu diu… Tahdonvoimaa, sitä on oltava, jos ei ole tahdonvoimaa, voi vetää viemäristä alas kaikki diettaamis-treenaamis suunnitelmansa… kun kuitenkin pian löytää itsensä sohvan nurkasta shipsipussi kädessä :O Ei pelkästään taidolla, vaan isosti tahdonvoimallahan tätä hommaa viedään eteenpäin. Tuosta kun spekulon noita rasvaprossa juttuja edellä, niin ajattelin, että seuraava mittaus musta tehdään sillä nipistys tekniikalla…ihan mielenkiinnosta. En vain tiedä tehdäänkö meidän salilla sitä… tuskin, mutta otan selvää missä tehdään ja menen sinne sitten :) itse sitä on vähän paha lähtee tekee itelleen ;) Mutta siihen mittaukseen on nyt vielä aikaa… teen sen syksyllä, vaikka säännöllinen mittaushan antaisi hyvin suuntaa missä mennään ja mihin suuntaan, mut en ole niin orjallinen, että tarkkailisin jokaista piirtoa myöden mun kroppani muutoksia, siis numeroissa. Edelleen katson itseäni koko vartalo peilistä, siinä sitä on mittaria. Niin no tietty jos peili menisi rikki sitä katsoessa, niin ehkä sitten on hyvä pysyä niissä numeroissa, ihan turvallisuussyistä :p Miksi joku haluaisi tehdä elämästään vaikeaa pyörittelemällä jotain numeroita, ynnäämällä ja miinustamalla jakamalla ja kertomalla. Siis täh, loppupeleissä se ei paljon kerro siitä mitä sun kropassa _oikeesti_ tapahtuu. Tietysti, jos kärsii runsaasta ylipainosta ja ruokailutottumukset on ihan jossain hevon perseessä, niin silloinhan on otettava käyttöön noi laske, piirrä, leikkaa, liimaa kuviot, jotta ylipäätään oppii hahmottamaan, että _tämä on omena_ _tämä on makkara_ omena on terveellisempää ;) Jaha, johan sitä taas lähti sfääreihin, ihan vaan välipalasta tuli taas mieleen :DDDD elämä on! pohdintaa ruoka treenaan Lue myös: Kunto check ! 07.07.2015 Mun Strömsö 29.06.2015 Fitness ei ole kirosana! 24.06.2015 Miksi aina minä? 10.06.2015 Hyvin menee mutta menkööt 20.05.2015 Ruoasta! Päivä vaihtuu iltaan Päivi
