9.3.2020 Liikunnan ohjeistusta kannattaa arvioida 9.3.2020 Seetu 1 9 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Ehkä liioittelen, mutta tuntuu, ettei mene juuri päivääkään, ettei jotakin liikunta-, ruokailu- tai muuta elämäntapaohjetta tule mediassa esiin. Usein ne on vielä tehty tyyliin viisi uutta liikettä, viisi terveellisintä ruokaa tai muuta vastaavaa. Tunnen silti tämän piikin tavallaan osuvan myös itseeni, olen toki monesti kirjoittanut erilaisista suosituksista tai mainittujen aihepiirien kirjoista, joihin olen onnistunut tutustumaan. Ei kai tässä muuta kuin kuulutan vain arvioivaa suhtautumista kaikkiin ohjeisiin. Kaikkea ei tarvitse niellä sellaisenaan: Mikä sopii toiselle, ei olekaan toiselle ihanteellista. Voisin kuvitella, että jatkuva ohjeistus jopa ahdistaa, varsinkin, kun se tulee lehdessä pyytämättä silmille. Liikunnan ja terveellisen ruokavalion merkitystä ei tietysti voi koskaan aliarvioida, mutta joskus ohjeet saattavat ihmetyttää. Olen myös lukenut kommenttipalstoja ja huomaan monen muun miettivän ohjeiden sopivuutta. Eniten näissä liikuntaohjeissa kummastuttaa, ettei niissä oteta huomioon ihmisten taustoja, edes jossakin lieventävässä muodossa. Onko ohjeet tarkoitettu nuorille, keski-ikäisille vai jopa ikäihmisille? Minkä tasoisesta kuntoilijasta on kyse? Hiljattain esimerkiksi oli lehdessä ohjeita aloittelijalle. Siinä kuitenkin oli esimerkiksi kylkilankku, joka ei ole aivan helpommasta päästä oleva liike. Pelkästään tavallinen lankku saattaa olla monelle liian haastava saati kylkilankku. Myös askelkyykky taaksepäin on vaikeampi kuin tavallinen askelkyykky. Liikuntaa säännöllisesti harrastavalle nämä liikkeet ovat hyviä, mutta en haluaisi kenenkään menettävän orastavaa liikunnan halua tällaisilla liikkeillä. Kommenteissa kyseltiinkin, kenelle nämä ohjeet olikaan tarkoitettu. Hyvän lihaskunnon ylläpito on tärkeää, mutta lihaskuntoliikkeitä ei pidä tehdä kotona ainakaan kylmiltään. Riittävä lämmittely marssimalla ja venytyksillä on välttämätöntä, ettei tule vammoja. Ei tunnu myös uskottavalta, että joku ryhtyisi kotona tekemään ohjeiden mukaisia liikkeitä, jos liikuntaharrastuksesta on päässyt kulumaan jonkin aikaa. Edelleen suosittelen hakeutumista kuntosalille ja hankkimasta ensimmäisellä kerralla opastusta sekä mahdollisesti ohjelma. Yksinkertaisempaa olisi kuitenkin ilmoittautua salin kiertoharjoitteluun, sillä siinä voi hyvin joukon jatkona tehdä liikkeitä oman jaksamisensa mukaan. Ohjaaja myös näyttää harjoittelun aluksi, miten liikkeet tehdään oikein. Myös kesken kierroksen saa tarvitsemaansa opastusta. Kuntosalin kynnys tuntuu edelleen olevan monelle liian korkea, ja lisäksi kuunnellaan tarinoita, jotka eivät ole totta. Asialliset vaatteet tietysti tarvitaan, mutta mitään muotijuttuja ei tarvitse kenenkään noudattaa. Ellei kuntosali kuitenkaan tunnu hyvältä, voi mennä kävelylenkille tai sauvakävelemään. Sekin on hyvä aloittaa lyhyellä lenkillä ja pidentää matkaa myöhemmin tuntemusten mukaan. Säännöllinen harrastaminen antaa aika nopeasti vastinetta. kävelylenkki kuntosali lihaskunto Lue myös: Liikunnasta saatiin uudet suositukset 28.10.2019 Kuntosali ei tarjoa pikavoittoja 28.01.2019 Salitreeniin tulee välillä taukoa 20.11.2017 Kipin kapin kuntosalille 11.12.2016 Tauko kuntoilusta tuli tarpeeseen 03.04.2016 Äänikirjan asema on voimistunut Kuitu on tärkeä tuki ruokavaliossa Seetu
27.1.2020 Iloinen kirja? Kirjassa on pelkoja? Kirjassa on sauna? 27.1.2020 Seetu 1 4 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Otsikon kysymykset ovat poimintoja tämän vuoden Helmet-lukuhaasteen aiheista. Taas kerran toiset kohdat ovat helppoja toteuttaa, toiset edellyttävät vähän miettimistä. Kun kohtia on 50, toteuttaminen näin aluksi on helppoa. Lukemalla vain muutenkin valitsemiani tai ennakkoon varaamiani kirjoja on täyttynyt jo yhdeksän kohtaa. Yhdeksäs kirja JP Koskisen Tulisiipi sopii mainiosti kohtaan 39 Kirjassa lennetään . Teos nimittäin alkaa siitä, kun pieni Kaarle-poika pääsee katsomaan Yhdysvalloissa kaimansa Charles Lindbergin lentonäytöstä ja saa tältä jopa kortin omistuskirjoituksella. Kirja on kyllä sittemmin vakavampaa asiaa. Se kertoo Yhdysvalloista laman aikana Neuvostoliittoon muuttaneista suomalaisista. Paratiisia odotettiin, mutta todellisuus oli muuta. Vakioaiheena Helmet-haasteessa ovat kohta 49 Tänä vuonna julkaistu kirja ja 50 Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja. Etukäteen ajatellen vaikealta vaikuttavat Kohta 11 vaihtoehtohistoria , Kohta 20 Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja tai Kohta 22 Kirjassa on epäluotettava kertoja . Otsikossa mainittu Kohta 2 Iloinen kirja saa miettimään kirjoja, joiden lukemisesta tulee hyvälle tuulelle, mutta tässä haetaan ehkä vielä isompaa vaikutusta. Silloin tällöin osuu luettavaksi kirja, joka saa oikein nauramaan tai ainakin naurahtamaan. Enkä tarkoita nyt mitään vitsikirjaa, vaan hersyvää huumoria sisältävää kaunokirjallista tuotetta. Varmasti sellainen jostakin taas tulee, ja ellei tule, lukuhaasteen Facebook-sivut ovat täynnä vinkkejä. Tosin huumorintajukin on jossakin mielessä persoonajuttu. Kohta 6 Kirjan nimi alkaa ja päättyy samalla kirjaimella on jo täyttynyt. Ruotsalaisen Thomas Eriksonin teos Idiootit ympärilläni on saanut viime aikoina kielteistäkin julkisuutta, mutta on korkealla lukutilastoissa. Palaan myöhemmin tähän teokseen. Kohtaan 19 Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa olen valinnut lukupiirissäni luetun kirjan, josta on myös yhdessä keskusteltu perusteellisesti. Jokainen lukupiiriläinen on tietysti yksikseen lukenut kirjan, mutta tämä on mielestäni myös yhteistä lukemista. Teos on Massimo Vacchettan & Antonella Tomasellin Hyppysellinen onnea . Tällä hyppysellisellä tarkoitetaan pienenpientä siilin poikasta, jonka eläinlääkäri Massimo on pelastanut. Hän on nautoihin erikoistunut italialainen eläinlääkäri, joka on perustanut siilien pelastuskeskuksen. Kohtaan 40 2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirjoittama kirja olen ajatellut lukea Matti Mäkelän viimeiseksi kirjaksi jääneen muistelmateoksen Pitelemätön . Mielenkiintoisia kohtia riittää tietysti 50:ssä, esimerkiksi Kohta 5 Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja , Kohta 3 Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti tai Kohta 21 Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta . Helmet-lukuhaaste on varmasti näistä haasteista suosituin, mutta se on saanut seuraajia monista muista kirjastoista. Viime vuonna osallistuin kolmeen haasteeseen, mutta tänä vuonna aion olla mukana Helmet-haasteen lisäksi vain kotipaikkakunnan kirjaston haasteessa, jos sellainen tulee. Joka tapauksessa lukuhaaste johdattelee lempeästi lukemaan sellaistakin kirjallisuutta, jota ei ehkä muuten lukisi. Omalta mukavuusalueelta on hyvä poiketa tässäkin asiassa. Helmet-lukuhaaste lukeminen Lue myös: Oma kirjahylly tarjoaa nyt lukemiset 22.04.2020 Kirjoistakin on hyvä olla kunnon kotivara 25.03.2020 Eläköön lukutaito! 09.09.2019 Pelaaminen on vienyt nuorilta lukuinnon 17.12.2018 Lukemiseen uutta ulottuvuutta 03.04.2017 Saatiin liikuntasuositus myös ikäihmisille Ihmisten luokittelusta vetävä teos Seetu
16.12.2019 Hoidetut hampaat – voi jo hymyillä 16.12.2019 Seetu 2 4 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Hampaiden hoito sujuu rutiinilla, harjaus aamuin ja illoin. Nyt kuitenkin kerrotaan, ettei se enää riitäkään. Hampaat pitäisi kuulemma harjata kolmesti päivässä. Lisäksi pitää käyttää hammaslankaa, -tikkua, ja vielä kielikin on hyvä harjata. Toki hampaiden oikea hoito on tärkeää, sillä hammassärky tai erilaiset tulehdukset tietävät tuskaa ja vaivaa. Huono hammashygienia voi johtaa myös sairauksiin eikä esimerkiksi tekonivelleikkauksiin pääse, ennen kuin on todistus hoidetuista hampaista. Hampaat pitäisi harjata yksi kerrallaan, vaikka vaikealta tuntuisi. Illalla hampaiden harjauksen jälkeen otetaan käyttöön hammaslanka tai -lankain, jolla saa myös hammasvälit puhtaiksi. Itselleni sopii käteen hammaslankain paremmin kuin hammaslangan kanssa tuhraaminen. Hammasharjakin menee vaihtoon, sillä nykyinen sähköharja täytyy vaihtaa pyöreäpäiseen harjaan. Se kuulemma puhdistaa paremmin hampaat. Vasta sitten huuhdellaan suu, ja lopuksi hammastarha huuhdellaan vielä suuvedellä. Itselleni tämä on ollut harmillinen hammasvuosi, siksi kai hammasasiat nyt askarruttavat. Tarkastukseen on sovitusti tullut kutsu vuosittain, ja niinpä helmikuussa hampaat tarkastettiin ja hammaskivi poistettiin. Meni pari kuukautta, ja yhdestä hampaasta lohkesi paikka. Se korjattiin, mutta hyvää mieltä ei saanut ylläpitää viikkoakaan, kun yksi etuhammas katkesi tuoretta hapanleipää haukatessa. Siitä alkoi kuukausien juttu, kun tilanne täytyi laittaa implantti, ensimmäinen laatuaan hammaskalustooni. Käyntejä kertyi useita viikkojen tai kuukausien välein. Meni myös monta viikkoa, kun en voinut syödä kuin keittoja tai puuroa. Samalla katosi myös ruokahalu. Tilapäinen hammas lähti muutaman viikon päästä, joten täytyi sinnitellä ilman tätä hammasta. Ei oikein haluttanut hymyillä aukkoa esitellen, kun ei edes ole jääkiekkotaustaa! Eipä silti kauheasti tilanne hymyilyttänytkään. Uusi hammas saatiin paikallaan, ja lopputarkastus oli 3. joulukuuta. Vieläkään ei oikein haluta puraista raakaa porkkanaa tai kovaa näkkäriä, vaikka toki hampaat ovat kunnossa. Niin koville tämä pieni hammasremontti otti, että laihduin viisi kiloa, tosin pari kiloa on nyt palannut takaisin. Lompakon laihtumisesta en viitsi edes puhua. hammaslankain hampaiden harjaus hampaiden hoito implantti Jooga ja taideteokset sopivat hyvin yhteen Teoksen suomennos on tulkitsemista Seetu
2.12.2019 Unennäkö auttaa pitämään psyykkisen vireen hyvänä 2.12.2019 Seetu 1 Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Unennäöstä tiedetään monia kiehtovia asioita. Esimerkiksi juoksemisesta unta näkevän aivot aktivoituvat samaan tapaan kuin valvetilassa oikeasti juostessa. Unessa ei asioita kyseenalaisteta, mutta ihminen voi myös nukkuessaan tajuta, että hän näkee unta. Kyseessä on silloin selkouni, tutkimuksin todistettu ilmiö, mutta harvinainen. Myös sikiön on todettu näkevän unia raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Unien näkemiseen tarvitaan kokemusmaailmaa, mutta jo ennen syntymää tiedostetaan siis kokemuksia. Muiden muassa tällaisia asioita on voitu päätellä koehenkilöiden aivosähkökäyriä tutkimalla, mutta tutkittavaa silti riittää. Niinpä Turun yliopiston tutkijatohtori Nils Sandman otsikoi luentonsa Unennäkö – mitä tiedämme ja mitä emme tiedä . Tutkija kohtaa vaikeuksia unennäön tutkimisessa silloin, kun pitäisi saada varmasti selville unien sisältö. Aiheesta on toki jo syntynyt monia teorioita, mutta tutkimusmenetelmät eivät ole vielä riittävän kehittyneitä. Laboratorio-olosuhteissa pystytään tulkitsemaan nukkuvan ihmisen aivosähkökäyrää, mutta unen sisällöstä jää vielä salaisuuksia. Unipäiväkirjojen ja kyselytutkimusten avulla voidaan selvitellä, minkälaisia koehenkilöiden unet ovat, mutta näihin menetelmiin liittyy epävarmuuksia. Nukkuminen on välttämätöntä terveydelle, mutta unien näkeminen ei aivan samalla tavalla. Unennäkö saattaa edistää oppimista ja hyvinvointia, ja se voi auttaa sosiaalisten tilanteiden hoitamista. Psykodynaamisten teorioiden mukaan unennäkö ylläpitää mielenterveyttä ja auttaa käsittelemään vaikeitakin tuntoja. Silloin psyykkinen yleisvire pysyy hyvänä. Tutkijatohtori Nils Sandman toteaa unien olevan visuaalisia ja kaikkia aisteja käyttäviä. Kuitenkin maku-, haju- ja kipuaistit ovat unessa harvinaisia. Unet muistuttavat valvemaailmaa, kaikkia sen elementtejä. Unissa on usein dramatiikkaa, takaa-ajoja, myöhästymisiä sekä opiskeluun, lentämiseen ja seksiin liittyviä tapahtumia. Koehenkilöinä on usein opiskeilijoita, joten unen näkeminen opiskelusta on ehkä näissä tuloksissa korostunutta. Toistuvat painajaiset ovat ongelma. Samoin tietysti unettomuus ja unihäiriöt tuovat haittoja elämään. Painajaisunista väitöstutkimuksensa tehnyt Nils Sandman kertoo, että 3-5-prosenttia ihmisistä näkee painajaisia usein. Niissä esiintyy voimakkaita kielteisiä tunteita kuten pelkoa, surua, häpeää, syyllisyyttä tai vihaa. Osa painajaisista liittyy stressaavaan elämänvaiheeseen tai esimerkiksi masennukseen, ja se on yleensä ohimenevää. Post traumaattiset painajaiset taas liittyvät johonkin todella tapahtuneeseen vaikeaan asiaan. Siinäkin on kyse normaalista reaktiosta, ellei se pääse kroonistumaan. Unet voivat olla myös inspiraation ja luovuuden lähteitä esimerkiksi taiteilijoilla. Kuitenkin kuka tahansa voi saada oivalluksia tai ideoita unistaan, ja varsinkin juuri ennen nukahtamista tai heräämistä ollaan sellaisessa tajunnan tilassa, jossa luovuus pääsee kukkimaan. Useimmiten unet häipyvät mielestä heti ihmisen herättyä. Unipäiväkirjan pitäminen on yksi tapa päästä perille omista unistaan. Parhaiten unipäiväkirjan pito onnistuu, jos on vuoteen vieressä muistiinpanovälineet ja tekee muistiinpanot heti herättyään. Tutkijan mukaan todennäköisimmin käy niin, että unennäöstään kiinnostunut nukkuja rupeaa entistä useammin ja paremmin muistamaan unensa. Unien tulkintaa kannattaa miettiä suhteuttamalla niitä omiin kokemuksiinsa. Artikkelikuva: Tietääkö lepakko olevansa lepakko? Tutkijatohtori Nils Sandman käytti tätä tajuntaa kuvaavaa lausetta selvittäessään tajunnantaso-käsitettä. Tajunnantaso: valve, nukkuminen, kooma pystytään toteamaan, mutta sen sijaan on vaikea tietää, miltä tuntuu nähdä unia. aivosähkökäyrä Nils Sandman painajaiset selkouni unennäkö uni unipäiväkirja Lapsella on oikeus olla lapsi Jooga ja taideteokset sopivat hyvin yhteen Seetu
25.11.2019 Lapsella on oikeus olla lapsi 25.11.2019 Seetu 1 Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Astrid Lindgren sanoi kirjoittavansa pienelle lapselle, joka on hänessä. Lasten oikeuksien julistus esitettiin ensimmäisen kerran 60 vuotta sitten YK:n yleiskokouksessa, mutta vasta 30 vuotta myöhemmin siitä tuli laajasti ratifioitu ihmisoikeussopimus. Viime viikolla muistettiin tätä tärkeätä sopimusta lasten oikeuksien päivänä. Samalla myös mediassa kyseltiin lapsilta, mitä oikeuksia lapsilla on. Radiossa yksi päiväkodissa ollut tyttö sanoi: Lapsella on oikeus katsoa tähtiä. Lapsen vastaus kosketti minua ehkä tavallista enemmän, sillä olen viime päivinä lukenut lasten ystävän, ruotsalaisen lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin (1907-2002) elämästä kirjoitetun kirjan. Jens Andersenin tekemän teoksen nimessä ASTRID LINDGREN Tämä päivä, yksi elämä on lause, jota voidaan kutsua Lindgrenin elämänohjeeksi. Nuoren Astridin koulunkäynti loppui reaalilyseoon, jonka jälkeen hän pääsi harjoittelijaksi paikallislehteen. Hänen lupaava toimittajan uransa katkesi kuitenkin kesällä 1926, kun tuli ilmi suhde lähes viisikymppiseen esimieheen, vieläpä naimisissa olevaan. Astrid tuli raskaaksi, ja se merkitsi varsinaista käännekohtaa nuoren naisen elämässä. Poika syntyi Tanskassa ja eli siellä sijaisäidin hoidossa kolmivuotiaaksi, kunnes pääsi asumaan äitinsä kanssa. Koko tämä raastavakin asia vaikutti lopulta Astrid Lindgrenin koko loppuelämään. Hänen teoksissaan on todettu tavallista useammin olevan orpoja tai isättömiä lapsia. Nuori Astrid halusi kuitenkin pitää lapsen, mutta ei edes myöhemmin halunnut avioitua pojan isän kanssa. Isä kyllä tapasi poikaansa ja maksoi myös tämän elatuksesta. Kirjailija sai myöhemmin vielä tyttären aviomiehensä kanssa ja monesti sanoin ja teoin osoitti olevansa lapsirakas. Tässä esimerkki Astrid Lindgrenin pikakirjoituksesta. Hän purkaa tunteitaan suuresta verokeskustelusta, jonka hän tuli aloittaneeksi. Keväällä 1976 Ingmar Bergman ilmoitti lähtevänsä maanpakoon Ruotsista liiallisten verojen vuoksi. Lasse-pojan syntymän jälkeen Astrid Lindgren opiskeli Tukholmassa sihteeriopistossa, ja siellä hankitusta pikakirjoitusopista tulikin iso merkitys hänen tulevalle kirjailijan uralleen. Hän näet kirjoitti kaikki teoksensa pikakirjoituksella, joka sitten kirjoitettiin puhtaaksi. Tavallisimmin hän työskenteli aamutuimaan sängyssä maaten ja vitsaili olevansa laiska, kun tekee työtä makuulla. Tukholman kuninkaallisen kirjaston Astrid Lindgren -arkistossa on tallella 660 pikakirjoituksella täytettyä lehtiötä, käytännössä hänen kirjallinen työnsä. Astrid Lindgren aloitti kirjailijan työnsä kirjoittamalla kertomuksia ja novelleja, joita julkaistiin lehdissä. Peppi Pitkätossun ilmestyminen vuonna 1945 oli varsinainen läpimurto, mutta kovin helposti se ei onnistunut. Iso kustantaja hylkäsi ensimmäisen version. Peppi oli yksinään asuvana ja omia teitään kulkevana aivan liian radikaali sodanjälkeisessä Ruotsissa. Astrid Lindgren oli aikaisemmin tullut romaanillaan Riitta-Maija keventää sydäntään tyttökirjakilpailussa toiseksi, ja Rabén & Sjögrenin kustantamo julkaisi teoksen. Kustantamo oli kuitenkin talousvaikeuksissa ja toivoi uutta kirjaa Lindgreniltä. Lopulta Lindgren oli teoksillaan oikea kultamuna kustantamolle. Lisäksi hän teki 25 vuotta osa-aikatyötä samassa talossa. Kaikeksi onneksi lastenkirjastonhoitaja Elsa Olenius oli kuulunut tyttökirjakilpailun tuomaristoon ja hoiti päätoimensa ohella Rabén & Sjögrenin kustantamossa muiden muassa kustannustoimittajan tehtäviä. Elsa Oleniuksella oli muutenkin vahva asema Ruotsin lastenkirjallisuuden ja -teatterin maailmassa. Rabén & Sjögren julisti kilpailun parhaasta 6-10-vuotiaille tarkoitetusta lastenkirjasta. Olenius pyysi Lindgreniä osallistumiaan Peppi-kirjan tekstillä kilpailuun, sillä hän tunnisti Bonniersin hylkäämässä käsikirjoituksessa piilevän voiman. Kaikki tuomaristossa eivät aluksi olleet samaa mieltä, mutta lopulta Peppi Pitkätossun tarinan todettiin olevan omaa luokkaansa, ja se voitti kilpailun. Loppu onkin historiaa. Peppi Pitkätossun tarina käännettiin sittemmin monelle kielelle, mutta aivan yhtä menestystä sen tie ei ollut. Esimerkiksi Saksassa viisi kustantamoa kieltäytyi aluksi teoksen julkaisemisesta. Muita Astrid Lindgrenin rakastettuja kirjoja ovat Mio, poikani Mio , Vaahteramäen Eemeli , Veljeni, Leijonamieli ja Ronja, ryövärintytär. Astrid Lindgren sai H.C. Andersen -mitalin, Ruotsin akatemian suuren palkinnon sekä Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinnon. Astrid Lindgren lasten oikeudet Peppi Pitkätossu Kissan elämää ja taidetta Unennäkö auttaa pitämään psyykkisen vireen hyvänä Seetu
