27.5.2020 Migreeni on muutakin kuin päänsärkyä 27.5.2020 Seetu 1 8 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Migreeni on valitettavan tuttu vaiva ja tyypillinen erityisesti naisille. Terveyden salaisuudet -ohjelmassa TV1 :ssä kerrottiin, että Yhdysvalloissa joka viides nainen kärsii migreenistä. Oireiden kirjo on suuri, ja myös sen mukaisesti vaikuttavuus vaihtelee. Toinen menee toimintakyvyttömäksi jopa useiksi päiviksi, toinen toipuu nopeammin. Yhteistä sen sijaan on, ettei migreeniä ymmärretä aina oikein. Kyse ei ole vain päänsärystä, vaan mukana on monenlaisia oireita. Hoitomuodot ovat kehittyneet, mutta vieläkin tästä sairaudesta tiedetään yllättävän vähän. Pahimmillaan migreeni voi olla lähes jokapäiväinen vaiva, toisinaan sen laukaisee jokin tekijä. Jokainen migreenistä kärsivä oppii välttämään tiettyjä asioita, jotka nekin ovat eri ihmisillä erilaisia. Tyypillisiä ovat punaviini, seisonut kahvi, suklaa, valonvälkkeet, melu tai tietyt kuviot. Seurauksena voi olla pahoinvointia, oksennusta, sahalaitakuvioita näkökentässä, hajuhaittoja, kognitiivisia häiriöitä tai mielialaharhoja. Asiantuntijat puhuvat tästä kirjosta pyöränä, jossa on monta pinnaa. Kun kohtaukset eivät ole nähtävissä, aina ei uskota niiden vakavuuteen. Parasta migreenipotilaan on oppia puhumaan asioista suoraan lääkärillä käydessään. Niin hän voi saada apua vaivaan. Aivojen kuvantamisessa on havaittu muutoksia migreenipotilaan aivoissa. Merkittävää on, että aivot eivät toimi normaalisti edes kohtausten välillä, vaan kyse on aivojen herkkyydestä. Paras hoitokeino onkin yrittää elää mahdollisimman tasaista, säännöllistä elämää. Se tarkoittaa esimerkiksi nukkumaan menemistä ja heräämistä aina suunnilleen samoihin aikoihin. Näin huolehditaan homeostaasista eli elimistön tasapainosta. Tätä kuvaa vanha totuus Terve sielu terveessä ruumiissa . Tietysti pitäisi osata välttää asioita, joista on riski saada kohtaus. Aina ei yksi triggeri (kohtauksen laukaisija) saa aikaan migreenikohtausta, mutta jos taustalla on univajetta tai stressiä, näin saattaa tapahtua. Kun aistit ovat yliaktiivisessa tilassa, esimerkiksi melu saattaa laukaista kohtauksen. Kyse on useimmiten useiden aineiden yhteisvaikutuksesta. Tyypillisesti migreenikohtaus yllättää esimerkiksi juuri loman tai juhlapyhien vieton alkaessa. Kun unirytmi saadaan kuntoon, seuraavaksi voidaan tarkistaa ruokavalio. On tiettyjä ruoka-aineita vaikkapa natriumglutamaatti ja kalasäilykkeet, jotka voivat herkistää migreenipotilaan. Stressillä on suuri vaikutus elimistöön, se on pitkittyessään huono joka kehonosalle. Akuutisti stressi on hyvä, mutta jatkuvana se on huono. Stressin hallintaa voi opetella erilaisilla menetelmillä, esimerkiksi rentoutumalla, syvähengityksellä, meditoinnilla tai muuttamalla omia ajattelutapojaan. Erilaiset liikuntamuodot tuovat myös helpotusta stressaantuneelle mielelle. Pienikin liikuntatuokio kerran päivässä voi auttaa. Aerobinen liikunta esimerkiksi pyöräily on hyvää. migreeni stressi triggeri Lue myös: Hengitysharjoitteella voi rauhoittaa oloaan 29.03.2020 Hyvien lupausten pitäminen takkuaa 08.01.2018 Hikoilua kuntoillen tai stressaten 19.10.2015 Kun uni ei saavukaan 09.08.2015 Allergikko joutuu varomaan aivastamista Myönteinen ajattelu lisää onnellisuutta Seetu
24.5.2020 Allergikko joutuu varomaan aivastamista 24.5.2020 Seetu Tykkää 12 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Siitepölyallergia aiheuttaa samanlaisia oireita kuin alkava flunssa eli nenä on tukossa ja aivastuttaa. Pandemian aikana jokainen nenänniisto ja aivastus saa aikaan erityistä huomiota, ja allergikkoa saatetaan erehtyä luulemaan viruksen kantajaksi. Varsinkin huhtikuussa huomasin sauvakävelylenkillä parin vastaantulijan selvästi karttavan minua, kun otin nenäliinan esiin niistääkseni. Nopeasti opin niistämään niin, ettei ketään ollut näköpiirissä. Allerginen nuha myös saa usein aivastamaan. Toivon, etten ryhdy kaupassa aivastelemaan, vaikka osaankin aivastaa pärskimättä ympärilleni. Onneksi nykyään kaupassa käyntejä on vain harvoin. Siitepölyallergia on hyvin yleinen vaiva, ja esimerkiksi allergista nuhaa arvioidaan sairastavan 20-25 prosenttia koko väestöstä. Lääkitys ei ainakaan minulta ole vaivaa poistanut, mutta tietysti se vähän helpottaa oloa. Tablettien lisäksi tarvitaan nenäsumutetta ja myös lääkettä silmiin. Tänä keväänä oireet alkoivat tavallista varhemmin, ja niin ne tietysti kestävät myös normaalia pitempään. Viileät ja sateiset ilmat onneksi heikentävät siitepölyn vaikutusta. Allergia on elimistön ylireagointia tavallisiin asioihin kuten siitepölyyn, huonepölyyn ja eläimiin. Yleensä kyse on perinnöllisestä vaivasta. Minulla on lapsesta asti toukokuussa ollut nuha, mutta vanhemmiten tämä allerginen nuha on muuttunut vaikeammaksi ja kokovuotiseksi. Ilman lääkitystä ei pärjää talvikaudellakaan. Esimerkiksi leikkokukkien pitäminen sisällä on mahdotonta. Ilman joulukuusta on menty jo monet joulut. Siedätyshoitoa on tarjolla, mutta julkisella puolella sitä annetaan lähinnä lapsille ja nuorille. Minulle näin sanottiin suoraan lääkärissä ja kerrottiin näin toimittavan niin kauan kuin lääkitys auttaa. Yksityisesti annettava siedätyshoito tulee melko kalliiksi. Pistoshoidon lisäksi nykyään on tarjolla myös suun kautta annettavaa siedätyshoitoa timoteille, pölypunkille ja koivulle. Lapsille sopii näistä pillerivaihtoehdoista vain timotein siedätyshoito. Minulla on vuosia sitten todettu allergia muiden muassa timoteille ja koivulle. Nykyään heinäkuun siitepölyt altistavat pahemmin kuin toukokuun, mutta vaihtelua siitepölyn määrissä on vuosittain. Koivu on yleisin allergian aiheuttaja Suomessa. Tänä vuonna arvioidaan koivun siitepölyä olevan ilmassa aika vähän. Artikkelikuva: Suomen kansallispuu koivu on yleisin allergisten oireiden aiheuttaja. allergikko allerginen nuha huonepöly koivu siedätyshoito siitepölyallergia timotei Lue myös: Kevät saa allergikon niiskuttamaan 06.05.2019 Toimelias elämä tekee hyvää aivoille Migreeni on muutakin kuin päänsärkyä Seetu
13.5.2020 Kirjastoista saa jo luettavaa 13.5.2020 Seetu Tykkää 11 JAKOA Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Palaamme pienin askelin taas kohti elämää, jollaista ennen elimme. Meille lukutoukille oli ilonaihe, kun kirjaston lainaustoiminta sallitaan. Tosin se on vielä kaukana tavanomaisesta. Kirjastossa asiakaspalvelu on minusta aina ollut tosi hyvää, mutta nyt saamme poikkeusajan poikkeuspalvelua. Näin verkosta, että varauksista kaksi kirjaa oli noudettavissa. Ohjeiden mukaisesti soitin kirjastoon ja kysyin, milloin voin tulla kirjat noutamaan. Sain ajan samaksi päiväksi, ja kun saavuin kirjaston ovelle, oven pieleen sujautettiin pieni muovikassi kirjoineen ja lainauskuitteineen. Turvavälit olivat kunnossa. Jokin aika sitten avattiin jo kirjojen palautusluukut, ja kävin heti viemässä sinne sulkuaikana luetut kymmenkunta kirjaa. Omia kirjoja olisi vielä riittänyt hyllyssä, mutta tietysti on mukavaa saada varatut kirjat ja laittaa ne taas kiertämään. Varmuuden vuoksi pidin kirjat kassissa pari päivää, ennen kuin tartuin niihin. Tammikuussa kirjoitin tämän vuoden lukuhaasteista, ja ne todella ovat uudella tavalla haasteita, kun kirjastoon ei ole päässyt valitsemaan luettavaa. Helmet-haasteen 50 kohdasta on täyttynyt nyt 31 kohtaa. Kotikirjaston haasteen 25 kohdasta on täyttynyt 17 kohtaa. Olen tänä alkuvuonna lukenut 60 kirjaa, mutta osa ei ole sopinut kumpaankaan haasteeseen. Nyt täytyy varmaan seuraavaksi ruveta täsmälukemaan, sillä kotikirjaston haaste loppuu jo 7. elokuuta. Helmet-haaste taas on koko vuoden mittainen. Tammikuussa luettelin kohtia, jotka arvelin melko vaikeiksi täyttää, ja arvelu on kyllä osoittautunut todenmukaiseksi. Pari kohtaa niistä on kyllä löytänyt jo sopivan kirjan. Kohtaan 9 Kirjassa kohdataan pelkoja laitoin Hanna-Riikka Kuisman Kerrostalon . Siinä on kovia kohtaloita, mutta myös erilaisia pelkoja. Kohta 3 Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti täyttyi oman hyllyn kirjasta Umberto Eco: Ruusun nimi. Olin aikoinaan yrittänyt sitä lukea, mutta varsinkin sen alku tuntui nytkin jähmeältä, enkä oikeastaan ihmettele, että se silloin jäi lukematta. Tarina rupesi sittemmin kyllä vetämään, ja se on todella moniulotteinen teos. Kohtaan 22 Kirjassa on epäluotettava kertoja valitsin lukupiirissä luettavaksi tulleen Jari Järvelän teoksen Kosken kahta puolta . Kertoja on poika, joka kuvittelee asioita niin voimakkaasti, että näkee myös näkyjä. Kahdella puolella kirjassa viitataan paitsi sillan jakamaan kaupungin kahteen osaan, myös sisällissodan kahteen osapuoleen sekä pojan vanhempiin, joiden suvut olivat sodan eri osapuolten edustajia. Vielä odottavat täyttymistä muiden muassa Kohta 2 Iloinen kirja kuin Kohta 46 Kirjassa on sauna . Artikkelikuva: Nämä kaksi varaamaani kirjaa odottivat kirjastossa maaliskuun loppupuolelta asti. Nyt pääsin ne noutamaan erityisjärjestelyjen ansiosta. Helmet-lukuhaaste 2020 Lukuhaaste 2020 Lue myös: Lukuhaasteen viimeiset metrit 05.10.2020 Ulkoharrastukset tuovat iloa vaikeana aikana Resilienssi on hyvä ehdokas vuoden sanaksi Seetu
